Heipä hei! Tässä on Night & Day-Academy-fanfictionin uusi luku. Hain tähän vähän inspiraatiota Dedective Conan-sarjasta. Nähdään seuraavassa luvussa.
"Isosisko on yhä shokissa siitä, että hänen omassa ystäväpiirissään on nyt murhaaja. Hän oli jopa viikon ajan vuoteen omana. Mitä mieltä olet sen kirvesmurhaajan pohjalta kirjoittamastani kirjasta?" Natsuki kysyi Sasukelta.
Natsuki istui majatalon huoneen sohvalla katsomassa televisiota.
"Se oli kirjoitettu tosi hyvin", Sasuke sanoi. "Oletko jo miettinyt seuraavaa matkakohdetta?"
"En vielä", Natsuki sanoi.
"Onko tuo se Kanichi ja Miya-elokuva, jota katsoit jo eilen?" Sasuke kysyi nähtyään televisiossa olevan, Natsukin parhaillaan katsoman elokuvan, jonka dvd-kotelo oli Natsukin edessä olevalla pöydällä.
"Kyllä", Natsuki sanoi.
"Jos minusta tulee hänen vaimonsa, Kanichi-san, niin mitä teet?" Miyan näyttelijä kysyi seisoen Atamin rannalla. Hänellä oli yllään sinivioletti yukata, ja hänen tummat hiuksensa oli kammattu nutturalle hänen päänsä päälle. Hän oli 22-vuotias. Hänellä oli vaalea iho, ja siniset silmät. Hän oli pitkä, ja laiha.
Taivaalla oli kalpea täysikuu, ja rannalla näkyi yksi puukin.
"No sitten aiot vihdoin mennä naimisiin, eikö niin?" Kanichin näyttelijä kysyi seisoen rannalla. Hänellä oli yllään pitkä, tumma viitta, ja tummat vaatteet. Hänen silmänsä olivat siniset, ja iho oli ruskettunut. Hänellä oli tumamt hiukset. Hän oli 24-vuotias. Hän oli pitkä, ja urheilullinen. "Et koskaan kuuntelisi mitään, mitä sanon sinulle".
Miya lähestyi Kanichia, mutta Kanichi potkaisi Miyaa niin, että Miya kaatui oikealle kyljelleen rannalle:
"Ei. Pysy kaukana!"
"Niin kauan kuin tämän yön kuu katsoo alas minuun...en unohda sinua!" Miya sanoi itkien. "Ja aina kun kuu on pilvessä, missä Kanichi-san onkin, niin hän kiroaa sinut ja itkee tästä yöstä. Kanichi-san, en koskaan unohda sinua".
"Tuo elokuva muistuttaa minua siitä, että "Golden Demon"-elokuvan käsikirjoittaja, Ozaki Kouyou kuoli tätä sarjaa kirjoittaessa, ja tuo sarja jäi kesken. Ja niin nämä kaksi menettivät keinot saavuttaa ikuisen onnen. En halua, että meille käy koskaan niin", Natsuki sanoi.
"Kovin imartelevaa", Sasuke sanoi.
"Kiitos. Mutta eikö Okino Yoko olekin taitava näyttelijätär?" Natsuki kysyi vaikuttuneena idolinsa näyttelijän-taidoista.
Sasuke tyytyi nyökkäämään:
"Itachikaan ei ole mielissään Takahashin teoista".
Kop kop! Natsuki käveli huoneen ovelle, ja huonepalvelun työntekijän seurassa oleva poika käveli Natsukin huoneeseen.
Kun huonepalvelun työntekijä oli lähtenyt, Natsuki sulki huoneensa oven, ja katsoi poikaa, joka piti aurinkolaseja silmiensä edessä.
Poika oli pitkä, laiha, ja 6-vuotias. Hänellä oli ruskettunut iho, siniset silmät, ja ruskeat hiukset. Hänellä oli yllään valkoinen pusero, mustat housut, ja mustat kengät, sekä olkalaukku oikealla olkapäällään:
"Pitkästä aikaa, Kazuki. Lähetit minulle eilen viestin, jossa sanoit haluavasi puhua kanssani jostain, joten pyysin sinua tulemaan tänne".
"Tunnetko hänet?" Sasuke kysyi.
"Sitä tapaa kaikenlaisia eri tilaisuuksissa. Tämä on Kinukawa Kazuki, se kuuluisa lapsitähti, joka on esiintynyt monissa lasten elokuvissa, ja televisiosrajoissa", Natsuki sanoi.
"Pitkästä aikaa, Natsuki-neechan", Kazuki sanoi.
"Mistä halusit puhua minulle?" Natsuki kysyi istuen Kazukin kanssa sohvalle puhumaan kunnolla.
"Haluan, että autat minua erään naisen etsimisessä. Hän lähettää minulle jatkuvasti postikortteja. Hänen nimensä on Atsuko", Kazuki otti olkalaukustaan pienen pahvirasian, ja antoi sen Natsukille.
"Nämähän ovat fanipostia. Hän vaikuttaa suurelta ihailijaltasi, sillä hän on lähettänyt sinulle postikortteja joka kuukausi 2 vuoden ajan viime talveen asti", Natsuki sanoi katsoen postikortteja. "Hän sanoo esiintymis-tyyliäsi ihailtavaksi".
"Postikortit ovat kuluneet, ja täynnä tahroja. Saisit käsitellä fanipostiasi vähän huolellisemmin", Sasuke sanoi katsoen yhtä postikorttia.
"Postikortit olivat jotenkin karmivia, joten säilytin niitä vähän huolimattomasti", Kazuki sanoi. "Ne eivät nimittäin ole tavallita fanipostia. Ne ovat äidiltäni".
"Äidiltäsi?" Sasuke kysyi.
"Kyllä. 6 vuotta sitten, kun olin vasta 1-vuotias vauva, äitini hylkäsi minut kirkon portaille", Kazuki sanoi.
"Etsit siis äitiäsi", Natsuki sanoi.
"Antakaa kun selitän. Haluan tavata hänet kertoakseni hänelle tunteeni. Nyt kun olen kuuluisa hän muka esittää äitiäni", Kazuki sanoi.
"Mistä päättelet, että Atsuko on äitisi nimi?" Sasuke kysyi.
"Se luki paperissa, jonka hän jätti viereeni hylätessään minut. Myös sen paperin, ja näiden postikorttien käsiala täsmäävät toisiinsa", Kazuki sanoi.
"Postikorttien postileimoista päätellen äitisi matkustaa paljon", Sasuke sanoi.
"Ei haittaa, kunhan löydän hänet ennen seuraavan elokuvani kuvauksia", Kazuki sanoi.
Natsuki katsoi postikorttia, jonka vasen yläkulma kuvasi taivasta, ja jossa oli kuva päälaesta, ja käsivarresta, ja katsottuaan pöydällä olevaa dvd-koteloa Natsuki hymyili:
"Luulen, että äitisi asuu Atamissa olevassa majatalossa, tai hotellissa, Kazuki. Nämä postikortit ovat luultavasti osa jotain postikortti-kokoelmaa", Natsuki sanoi.
Kazuki katsoi Natsukia uteliaana.
"Miksi arvelet sellaista?" Sasuke kysyi.
"Tässä postikortissa on kuva käsivarresta, ja päälaesta. Niiden asento muistuttaa nimittäin Atamissa olevaa Kanichin ja Miyan-patsaan käsivarren, ja päälaen asentoa, jonka kuva on tuossa pöydällä olevassa dvd-kotelon kannessa".
"Kazukin äiti on voinut matksutaa Atamissa", Sasuke sanoi toisen vaihtoehdon.
"Ehkä, mutta Kazuki on aina saanut äidiltään samanlaisen postikortin, joka on samanlainen, kuin tämä postikortti, ja kaikissa postikorteissa, jotka Kazuki on saanut äidiltään, on myös vain postikortti-kokoelman vasen yläkulma. Jos Kazukin äiti on niin rikas, että hän voisi matkustaa ympäri Japania, hän olisi luultavasti lähettänyt Kazukille tämän postikortti-kokoelman muutkin postikortit, ja muitakin postikortteja muista matkakohteista. Kazuki, äitisi ei luultavasti halunnut, että saisit tietää äitisi olinpaikan. Siksi äitisi lähetti sinulle vain tämän postikortti-kokoelman vasemman yläkulman postikortin. Vain hyvin tarkkanäköinen huomaa, että kyseisessä kuvassa on Kanichin ja Miyan patsas. Kazuki, äitisi on varmaan saanut nämä postikortit jostain majatalosta, hotellista, kaupasta, tai kioskista, jossa ne on aiottu poistaa valikoimasta. Äitisi on antanut nämä postikortit sen majatalon asukkaiden mukaan, ja pyytänyt heitä lähettämään nämä postikortit sinulle kyseisten majatalon asukkaiden palattua omille kotipaikkakunnilleen sanoen majatalon asukkaille ehkä niin, ettei hän itse ehdi lähettää näitä postikortteja sinulle työkiireidensä vuoksi, ja sanoi sen majatalon asukkaille, että heidän pitäisi siksi lähettää nämä postikortit sinulle majatalon asukkaiden palattua omille kotipaikkakunnilleen. Se selittää sen, että miksi näissä postikorteissa on eri paikkakuntien postileimat. Kazuki, äitisi yritti kai saada tilanteen näyttämään siltä, että äitisi matkustelisi paljon. Asumalla hotellissa, tai majatalossa äitisi tapaa ihmisiä kaikkialta Japania. Majatalon, tai hotellin vieraskirjasta äitisi on voinut tarkistaa, että kuka majatalon vieras on kotoisin mistäkin päin Japania", Natsuki sanoi.
"Kazukin äiti saattaa siis olla hotellin työntekijä, tai tarjoilija. Se, että viime talvesta lähtien Kazuki ei ole enää saanut postikortteja äidiltään taitaa mietityttää Kazuki jonkin verran", Sasuke sanoi katsoen Kazukia.
"Kyllähän se on minua mietityttänyt", Kazuki sanoi.
"Seuraava matkakohde on siis Atami", Natsuki sanoi.
Ulkona satoi vettä.