En tiennyt varmasti kuinka kauan nukuin, mutta seuraava asia jonka muistin oli se, että joku ravisti minua hellästi hereille. En halunnut herätä. Olin niin mukavasti kippurassa takapenkillä Carlislen autossa. Nojasin päätäni kylmään ikkunaan ja jalkani olivat nostettu ylös istuimelle. Polveni painoivat rintaani.
"Bella, Bella rakas, aika herätä." kuulin Edwardin kuiskivan.
Avasin hitaasti silmäni ja näin Edwardin tuijottamassa. Hän hymyili hieman ja hän nojasi kaltevasti minuun. Sydämeni vauhti kiihtyi, niin tapahtui aina, kun hän oli niin lähellä. Luulisi, että tottuisin siihen, mutta niin ei ole koskaan käynyt. Näin vain hunajaiset silmät, jotka katsoivat minua.
Luultavasti lopetin hengittämisen, sillä Edward loi minulle varoittavan katseen.
"Bella, hengitä." Edward sanoi.
En huomannut, että olisin lopettanut hengittämisen. Hengitin syvään ja päästin ilman ulos.
"Oletko valmis flunssarokotteeseen?" Edward kysyi minulta.
"Onko pakko?" anoin.
Muodostin kasvoilleni parhaan koiranpentuilmeen johon pystyin. Räpyttelin ripsiäni. Useimmiten sain tahtoni läpi, mutta tällä kertaa se ei onnistunut.
"No, mennään ottamaan sinulle rokotus." Edward huokaisi.
Katsoin Carlislea koiranpentuilme kasvoillani ja räpyttelin silmiäni. "Anteeksi Bella, mutta tarvitset rokotteen."
"M-mutta se sattuu" vinguin.
"Carlisle on todella varovainen kanssasi. Tunnet vain pienen nipistyksen, kuten aiemmin kerroin." Edward sanoi.
"Mennään, hoidetaan tämä asia." Carlisle sanoi.
Kuulin Carlislen äänestä, että hän oli huolissaan siitä kuinka reagoisin rokotteeseen. Hän vain halusi hoitaa sen.
Carlisle sulki auton oven, Edward teki saman.
En silti aikonut antaa kokonaan periksi.
Edward käveli auton toiselle puolelle, missä istuin ja avasi oven. Hän odotti, että tulisin ulos. Edward oli ojentanut kätensä, jotta voisin tarttua siihen. Laitoin käteni melkein hänen kädelleen, mutta vetäisin sen pois. Edward hykersi hiljaa.
"Ole kiltti Bella."
Hitaasti, irrotin turvavyön ja nousin ylös. Kun olin nousemassa, en nähnyt, että kengännauhani olivat auki. Kömpelyyteni takia kompastuin niihin. Kolautin kasvoni sementtiin.
"Bella." molemmat, Edward ja Carlisle sanoivat huolissaan.
He ryntäsivät sivuilleni ja auttoivat ylös.
"Olen kunnossa." sanoin.
"Et ole. Huulestasi vuotaa verta." Carlisle huokasi.
Carlisle katsoi huultani. "Sinulla on syvä haava. Se vuotaa aika pahasti. Meidän pitää mennä sisälle ja tikata se."
Huokaisin. En halunnut tikkejä huuleeni. Voisiko tämä tästä pahentua?
Näin, että Edward oli perääntynyt hieman. Tiesin, että vereni piinasi häntä, vaikka olimme olleet yhdessä jonkin aikaa.
Sillä aikaa kun Carlisle katsoi ruhjottua huultani, näin silmäkulmastani, että Edward meni autoon. Hän repäisi pienen palan nenäliinasta ja ojensi sen minulle.
"Paina tällä huultasi. Vai teenkö minä sen?" Carlisle kysyi.
"Kyllä minä pärjään." sain sanotuksi.
Painoin paperin huultani vasten. Siihen sattui hieman.
"Noniin, mennään sisälle pitämään Bellasta huolta." Carlisle sanoi.
Carlisle and Edward oikealla puolellani, valvomassa jokaista liikettäni, menimme sisään sairaalaan.
