LUKU 12
Herätys Luffy!
"Viisi minuuttia..! Se on enemmän kuin tarpeeksi..! Vielä on aikaa!" Jango puhisi ja suuntasi katseensa Feliziaan ja Zoroon.
"NYABANIN VELJEKSET!" Jango huusi, saaden kissamieskaksikon huomion."HOIDELKAA TUO MIEKKAMIES ENSIN! HÄN EI PÄRJÄÄ TEILLE VAIN YHDELLÄ MIEKALLA! SEN JÄLKEEN SILPPUATTE TUON RIKKAKUORON KERRALLA SILEÄKSI!" Hypnotisoija karjui.
"Tuon on totta!" Buchi aloitti ja jatkoi; "Hän oli jo sinun kanssasi ahtaalla Sham! Hän ei voi mitenkään voittaa meitä kahta!"
"Todellakin! Hoitelemme tuon miekkapellen viidessä sekunnissa ja sen jälkeen silppoamme tuo nartun niin, ettei hän mitenkään voi kasvaa enää takaisin!" Sham vastasi ja siinä samassa molemmat miehet valmistautuivat hyökkäykseen.
"ZORO! TÄSSÄ OVAT KATANASI!" Kuului Namin äkkinäinen huuto ja siinä samassa oranssihiuksinen nainen potkaisi miehen miekat tätä kohti huomattuaan, että Jangon huomio oli kiinnittynyt muualle.
"Typerä tyttö! Kuinka uskallat potkaista katanoitani!" Miekkamies huusi.
"Mieti enemmin, kuinka aiot maksaa minulle takaisin!" Nami virnisti samalla, kun Zoro nappasi puuttuvat miekkansa käsiinsä ja huusi kiitoksensa naiselle.
"SHYYYYYYAAAAAA!" Nyabanin Veljekset sähisivät kun nämä rynnistivät Zoroa ja Feliziaa kohti. "TUO EI MUUTA YHTÄÄN MITÄÄN! OLI SINULLA KOLME MIEKKAA TAI EI, KUOLET JOKA TAPAUKSESSA!" Buchi karjui.
"Te ette tiedä eroa sen suhteen, miten käyttää kolmea miekkaa ja kolmen miekan tekniikkaa!" Zoro totesi samalla, kun tämä asetti yhen katanoista suuhunsa. Samalla miekkamies katsoi lyhyesti punahiuksisen naisen suuntaan, joka oli tällä välin vain enimmäkseen kiinnostuneena katsellut, mitä tuleman pitää.
"Jos ei ole liikaa vaadittu, peruuttaisitko vähän.. Tästä tulee rumaa." Zoro sanoi.
"Juu, totta kai, pitäähän sinunkin päästä loistamaan." Felizia sanoi ja silmää iskien asettui Zoron taakse, samalla kun miekkamies veti käsissään olevat miekat suussaan olevan miekan taakse, asettuen tällöin iskuvalmiuteen.
"TORA…" Zoro sanoi.
"Me luotamme teihin Nyabanin veljekset!" Mustan Kissan Piraatit huusivat, tietämättä lainkaan, mitä tuleman pitää.
"KUUUOOOLEEEEE!" Kissamiehet huusivat yhteen ääneen.
"GARI!" Zoro karjaisi ja sivalsi Nyabanin Veljeksiä voimiensa takaa, jolloin nuo molemmat miehet lensivät seuraavassa hetkessä veri rinnasta roiskuen Zoron ja Felizian yli. Varsinkin kaikki piraatit tuijottivat suu kauhusta ammollaan, kun Sham ja Buchi tömähtivät solan pohjalle, eivätkä enää liikkuneet.
"EI..! EI VOI OLLA! VAIN YKSI SIVALLUS JA NYABANIN VELJEKSET OVAT..!" Kuului piraattien kauhistunut huuto samalla, kun Zoro osoitti seuraavaksi miekallaan Kuron suuntaan.
"Älä huoli.. Viiden minuutin aikana minä tapan TEIDÄT kaikki! Ei poikkeuksia!" Miekkamies sanoi ja virnisti.
"Saan kai minäkin sitten osallistua siihen mukaan?" Felizia kysyi, asteli Zoron viereen ja taputti tätä lyhyesti olalle, ennen kuin naisen kasvoille levisi raivoisa ilme, tämän katseen kohdatessa Kuron.
"Haluaisinpa nähdä teidän yrittävän.." Kuro sanoi julman mairea ilme kasvoillaan, nostaessaan silmälasejaan taas ylemmäs.
Äkkiä solan pohjalta kuului kuitenkin tuskaista ähinää ja silloin Buchi yllättäen nousi polviensa varaan. Mies ärisi ja manasi veren valuessa tämän suusta ja rinnasta; "Haah.. Haah.. Nuo saatanan kusipäät..! Minua.. Minua on lyöty.. Paiskottu.. Leikelty… Minä tapan nuo kaksi vaikka.. Vaikka mikä olisi…!" Tämän sanottuaan laikkunaamainen kissamies alkoi raahautua Jangon luo ja ähisten pyysi; "Kapteeni.. Kapteeni Jango! Hypnotisoikaa minut!"
"Oh hoh..! Hänhän on vielä hengissä! Olit liian armollinen.." Kuro sanoi samalla kun Zoro ja Felizia olivat kääntyneet katsomaan, mitä tapahtuu.
"Helvetti.. Tuo kaikki läski hänen kehossaan varmaan suojeli häntä.." Punahiuksinen nainen ärisi ja silloin sekä hänen, että miekkamiehen silmät rävähtivät selälleen, kun Buchi nousi pystyyn, ärjyen samalla raivokkaasti. Miehen lihakset olivat paisuneet entisestään sekä Zoron että Felizian tekemien haavojen tilalle oli muodostunut rupiset arvet.
"Se on taas tuon hypnotisoijan syytä!" Zoro huudahti.
"Tämä on paha.. Tyyppi oli jo muutenkin voimakas, mutta mitä nyt tapahtuu, kun häntä on vahvistettu entisestään.." Felizia sanoi ja ensimmäistä kertaa Zoro kuuli naisen äänessä ripauksen pelkoa. Miekkamies kuitenkin nyökkäsi naisen suuntaan rohkaisevasti, jolloin punapää tiesi, että tällä kertaa he hoitaisivat homman yhdessä.
Samaan aikaa myös Jango huomasi, kuinka oranssihiuksinen nainen oli lähtenyt juoksemaan kohti Mustan Kissan Piraattien hajonnutta keulakoristetta kohti. Hypnotisoija kääntyi naiseen päin ja kaivoi povistaskustaan taas yhen metallisen renkaan ja tähtäsi..
"Tässä on tilaisuuteni! Minun täytyy herättää tuo idiootti tässä ja nyt! Helvetti.. Kuinka hän voi nukkua tämmöisessä tilanteessa!" Nami ajatteli samalla kun tämä juoksi kohti Luffya.
"Ja mitä sinä nyt oikein ajattelit tehdä senkin viekas pikku nulikka!? KUOLE! Jango huusi ja heitti renkaan suoraan kohti Namia.
"Kaikki taistelevat voimiensa takaa ja sinä ääliö vain kehtaat nukkua! HERÄTYS IDIOOTTI!" Nami karjaisi ja astui saappaansa korolla suoraan Luffyn naamalle, jolloin tämä havahtui hereille. Mutta juuri samalla hetkellä metallinen rengas oli saavuttamassa tuota oranssihiuksista naista.
"NAMI! VARO! TAKANASI! VÄISTÄ!" Felizia JA Zoro huusivat yhteen ääneen samalla, kun Nami käänsi päätänsä heidän suuntaan ja näki renkaan lentävän suoraan itseään kohti..
"MINÄ HALKAISEN SINUT KAHTIA ÄMMÄ!" Jango huusi samalla kun tämän heittämä rengas oli vain muutamien askeleiden päässä oranssihiuksisesta naisesta.
"Tuo.. Tuo on myöskin heittoase eikä pelkästään hypnotisointiin tarkoitettu rengas?!" Usopp huusi kauhuissaan, kun juuri silloin kuului raivostunut huuto.
"NAMI! SINÄKÖ SE OLIT?!" Luffy karjui, nousten samalla seisomaan ja katsoi naiseen päin. "KUINKA SINÄ USKALLAT ASTUA NAAMAL-!" Ja silloin pojan takaraivoon porautui se sama rengas, jonka Jango hetkeä aiemmin oli heittänyt Namia kohti.
"Luffy!" Nami huusi samalla, kun poika alkoi kaatua iskun voimasta eteenpäin.
"Mitä?! Tuo pentu on yhä elossa?!" Jango hämmästyi.
"Hän heräsi.. Mutta tällä kertaa oikeaan aikaan väärässä paikassa.." Zoro sanoi kun taas Usopp ja Felizia vain toljottivat tuota samaista poikaa suu auki.
"Hetkinen.. Tuoha on se kakara..!? Luulin, että hän kuoli pudotessaan sieltä kalliolta..?" Kuro ihmetteli.
Juuri samaisella hetkellä, kun olkihattuinen poika näytti siltä, että tämän viimeinen hetki olisi käsillä, Luffy täräytti jalkansa voimalla maahan pysyäkseen pystyssä ja jäi varsinkin Mustan Kissan Piraattien järkytykseksi pystyasentoon.
"Mah- Mahdotonta! Hän on vieläkin pystyssä!" Jango huudahti samalla, kun merirosvot vain katsoivat tapahtumaa haudanvakavina. Samaan hengenvetoon Luffy vielä tarttui renkaaseen ja nykäisi sen irti takaraivostaan, veren roiskuessa joka puolelle.
"Hän todellakin on jotain ihan muuta.." Zoro sanoi hikipisara ohimollaan.
"Us- Uskomatonta..! Miten..? Hän on ehkä ääliö, mutta mahdottoman vahva sellainen..!" Felizia sanoi ja tunsi sillä hetkellä suurta kunnioitusta tuota olkihattuista poikaa kohtaan, joka kylläkin hälveni siinä samassa, kun tämä päästi ilmoille korviahuumaavan tuskanhuudon;
"TUO.. SATTUIIIIII!"
"Me ollaan yhtä kuin kuolleita!" Yksi piraateista parahti.
"Nyt meillä ei ole mitään mahdollisuuksia hoidella heitä 5 minuutissa!" Toinen lisäsi.
"Nami! Tuo todella sattui!" Luffy rähjäsi oranssihiuksiselle naiselle, joka vakuutti, ettei syy ollut hänen, kunnes tämä rojahti väsyneenä maahan, pidellen samalla vahingoittunutta hartiaansa.
"Oletko loukkaantunut?" Olkihattuinen poika kysyi.
"Olen kunnossa.. Mutta loppu on teidän muiden käsissä.." Nami totesi ja lisäsi vielä loppuun; "Tämä on taistelu, jota meillä ei ole varaa hävitä!"
"Nami.. Sinä.." Luffy aloitti.
"Minä kuitenkin teen kaiken tämän aarteen vuoksi!" Nainen huudahti pilke silmäkulmassaan.
"..Voisit kyllä muistaa, ettei aarre ole niin tärkeä.." Luffy päätti lauseensa, asetti olkihattunsa päähänsä ja kääntyi katsomaan, mistä kaikki muu mekkala johtui, jolloin hän näki edessään aikamoisen hävityksen.
"Heeeh..! Mitä ihmettä täällä oikein on tapahtunut?" Luffy ihmetteli ja silloin hän huomasi myös Kuron solan yläpäässä; "Ja jopa tuo ilkeä hovimestarikin on täällä!"
"Enää kolme minuuttia jäljellä.." Kuro sanoi tyynesti.
"MITÄ!? KOLME MINUUTTIA!" Kaikki toivo on mennyttä! Vaikka meillä on kapteeni Jango ja Buchi.. Eivät he mitenkään voi hoidella noita kolmea siihen mennessä!" Mustan Kissan Piraatit kiljuivat kun näiden katseet siirtyilivät Luffyn, Felizian ja Zoron välillä.
"Buchi! Meillä ei ole enää hetkeäkään hukattavana! Mene ja tapa nuo kaksi heti paikalla!" Jango huusi rotevalle kissamiehelle ja osoitti Felizian ja Zoron suuntaan, jatkaen samalla; "Minä hoitelen tuon olkihattuisen nulikan sillä aikaa..!"
Silloin Kuro vaistosi, että joku oli tulossa hiljalleen häntä kohti. Silmälasipäinen mies kääntyi siinä samassa ympäri ja nosti miekkakäsineensä iskuasentoon; "ÄLÄKÄ LUULE, ETTÄ VOISIT NOIN VAIN HIIPIÄ TAAKSENI!" Mies karjaisi samalla kun tämä sivalsi, mutta terät huitaisivatkin vain tyhjää, koska Usopp oli juuri silloin syöksynyt liikkeelle ja ehtinyt juuri ja juuri napata kiinni kyseisestä paikalletulijasta. Maahan tömähdettyään, pitkänenäinen poika huomasi, että kyseessä oli..
"Kaya..? KAYA!? Mitä sinä täällä teet?!" Usopp huusi ja katsoi tuota kalpeaa, vaaleahiuksista naista silmiin.
"Hei.. Hetkinen! Eikös tuo ole se kartanon nuori emäntä!? Se joka meidän on tarkoitus hoidella?!" Jango huusi.
"Silloinhan.. Meidän ei tarvitsekaan päästä kylään saakka.. Riittää, että tapamme hänet tässä ja nyt.." Yksi Mustan Kissan piraateista sanoi.
"Nuori neiti.. Mitä te oikein teette täällä.." Kuro sanoi hieman yllättyneenä, astui muutaman askeleen taaksepäin ja nosti jälleen lasejaan oikeaan asentoon. Samaan aikaan myös Nami, Zoro ja ennen kaikkea Felizia katsoivat yllättyneinä tuota kalpeaa nuorta naista.
Usopp auttoi Kayan ylös ja jäi seisomaan tämän viereen. Lopulta kalpea nainen puhui tuolle silmälasipäiselle miehelle; "Klahadore.. Lopeta tämä..! Merry.. Hän kertoi minulle kaiken.." Kayan aloitti.
"Niinkö..? Hän ei siis kuollutkaan, vaikken osoittanut hänelle minkäänlaista armoa.." Kuro vastasi kylmästi, jolloin Kaya tunsi sisällään hirveää pelkoa. Nuori nainen katsoi tuota edessään seisovaa miestä vapisten; "Hän.. Hän ei todellakaan ole se sama Klahadore jonka joskus tunsin.." Kaya ajatteli, kunnes tämä katsoi vuorostaan Usoppin suuntaan.
"Usopp.. Olen.. Olen niin pahoillani.. En ihmettele, jos et milloinkaan enää pysty antamaan minulle anteeksi.. En vain voinut uskoa, että Klahadore onkin oikeasti merirosvo.." Kaya sanoi.
"Unohda se!" Usopp vastasi ja jatkoi; "Miksi sinä edes tulit tänne?! Minähän pyysin sinua pakenemaan niin pian kuin mahdollista.. Nämä merirosvot janoavat henkeäsi!" Pitkänenäinen poika lopetti.
"Ja silti SINÄ taistelet! Vaikka.. Vaikka me kohtelimme sinua niin kauhealla tavalla..! Silti täällä sinä olet ja taistelet, vaikka olet noin loukkaantunut..!" Kaya huudahti ja kyyneleet alkoivat kihota tämän silmiin.
"Se.. Se on eri asia! Minä olen urhea merten-!" Usopp aloitti, mutta Kaya keskeytti tämän saman tien; "Minä haluan taistella myöskin! Minä.. Minä haluan auttaa sinua omalla tavallani Usopp! Haluan.. Haluan olla yhtä rohkea kuin Felizia-neiti ja olla tukenasi.. EN HALUA ENÄÄ NÄHDÄ SINUN KÄRSIVÄN!" Kaya huusi.
"Kaya.." Felizia kuiskasi hiljaa.
"Heheheh.. HAHAHAHAHAHAHAA!" Kuro nauroi kylmästi ja asetti taas lasejaan kohdalleen, kunnes puhui; "Ei ole todellista! Kaya-neiti.. Onko sinulla tunteita tuota valehtelevaa ääliötä kohtaan! Ei jestas! Hahahahahaa!"
Jokin Felizian sisällä alkoi sillä hetkellä kuohua.. Pisamakasvoinen nainen katsoi tuota ilkkuvaa miestä, jota kohtaan hänen vihansa kasvoi vain suuremmaksi ja suuremmaksi. Tällä välin Usopp vain seisoi hiljaa Kayan vierellä. Pitkänenäinen poika yritti prosessoida kaikkea sitä, mitä oli äsken kuullut ja oli juuri aikeissa sanoa jotain, mutta silloin Kaya jälleen puhui ja osoitti sanansa Kurolle; "En anna sinun puhua pahaa Usoppista enää yhtään enempään! KLAHADORE! JOS HALUAT OMAISUUTENI NIIN MINÄ KYLLÄ ANNAN SINULLE KAIKEN..! Mutta pyydän.. LÄHDE TÄSTÄ KYLÄSTÄ!" Kalpea tyttö huusi.
Kuro katsoi lyhyesti tuota nuorta naista, kunnes vastasi; "Olet väärässä Kaya-neiti.. Raha ei ole pelkästään se, minkä perässä minä olen.. Haluan myös päästä rauhallisen elämän makuun.." Kuro asetti taas lasejaan ja jatkoi; "Tunnen oloni rauhalliseksi täällä.. Kulutin kolme vuotta siihen, että saisin ansaittua kyläläisten luottamuksen, enkä halua sen menevän hukkaan." Hovimestari myhähti. Kuro ei kuitenkaan lopettanut tähän vaan jatkoi vielä loppuun; "Siksi.. Kun olen sanut haltuuni sekä omaisuutesi, että rauhan.. Vasta silloin suunnitelmani on täydellinen.. Sen takia miehistöni hyökkääminen kylään sekä se, että jätät minulle kuolessasi testamentin on kaikista oleellisinta."
"Kaya! Pyydän.. Juokse! Sinun ei ole mitään järkeä yrittää neuvotella hänen kanssaan! Hän ei ole se sama mies, jonka luulit joskus tuntevasi!" Usopp huusi ja yritti vetää tyttöä liikkeelle. Mutta silloin vaaleahiuksinen nainen kaivoi päällystakkinsa uumenista esiin pistoolin ja osoitti sen kohti Kuroa. Usopp ja Felizia hätkähtivät tätä odottamatonta käännettä, kaikkien muiden seuratessa tilannetta enemmän ja vähemmän hiljaisina.
"LÄHDE TÄSTÄ KYLÄSTÄ!" Kaya huusi uudestaan.
Kuro huokasi syvään ja katsoi tuota vapisevaa tyttöä, kunnes puhui yllättäen sillä samalla, pehmeällä äänensävyllä, johon Kaya oli aina tottunut; "Olet todellakin tullut vahvemmaksi näiden vuosien aikana Kaya-neiti…" Kuro aloitti ja jatkoi; "Muistatko vielä.. Niin paljon on tapahtunut näiden viimeisten kolmen vuoden aikana. Varsinkin vanhempiesi kuoleman jälkeen, me kaksi olemme olleet erottomattomat.. Kävimme yhdessä purjehtimassa.. Ostoksilla kaupungissa.. Kun sinulla oli kuumetta, pysyin aina rinnallasi ja pidin sinusta huolta.. Me jaoimme ilomme ja murheemme.. Palvelin sinua väsymättä.. Olimme kuin parhaat ystävät.." Kuro lopetti pehmeästi.
Silloin kalpean tytön mieleen alkoi palautua juuri noita kyseisiä hetkiä.. Hetkiä, jolloin hän hän oli nauranut.. Hymyillyt.. Ja ollut ylipäätänsä onnellinen siitä, että hänellä oli ollut tukenaan joku, johon hän voisi aina luottaa.. Joku, joka ei milloinkaan jättäisi häntä pulaan.. Joku, joka-
"Mutta minä kärsin.." Kuro jatkoi, saaden nuoren naisen ajatukset katkeamaan. Miehen ääni oli muuttunut takaisin siihen kylmään sävyyn, jossa ei ollut mukana enää pisaraakaan myötätuntoa; "Minä kärsin niin hirveästi, että jouduin odottamaan niin pitkään.. Jouduin kärsimään ja kestämään kaiken tuon, kunnes lopulta koittaisi se päivä, jolloin.. VOISIN LOPULTA TAPPAA SINUT!" Kuro huusi julma ilme kasvoillaan, saaden suuret kyyneleet valumaan pitkin Kayan poskia.
"Senkin paskiainen..." Felizia sanoi hiljaa, jolloin hänen vieressään seisova miekkamies katsahti häneen päin. Silloin Zoro näki, että punahiuksisen naisen koko olemus oli muuttunut; Felizia kasvot olivat täynnä raivoa ja tämän koko kehosta oli alkanut tulla esiin pienimuotoisia köynnöksiä, jotka heiluivat ja huitoivat ilmaa, kuin yrittääkseen löytää seuraavan mahdollisen uhrinsa.
"Felizia..?" Zoro aloitti hikipisara ohimollaan, mutta samassa Kuron ääni jälleen keran kuului solan yläpuolelta; "Ajatelkaa.. Minä, joka olin kerran Mustan Kissan Piraattien kapteeni, jouduin alentumaan hovimestariksi!"
"Lopeta.." Felizia sanoi mielessään.
"..Ja jouduin palvelemaan tuollaista heikkoa, naivia ja mitätöntä pikkutyttöä..!" Kuro huusi.
"Minä sanoin… Lopeta..!" Raivo vain kasvoi punahiuksisen naisen sisällä ja tämän käsistä alkoi puskea ulos monenkokoisia piikkejä.
"Ja kaikki se siksi, että hän alkaisi lopulta pitää minusta ja luottamaan minuun..!" Kuro jatkoi, Kayan itkiessä entistä kovempaa ja tämän käsissä olevan pistoolin laskeutuessa koko ajan alaspäin.
"Lopeta..! Lopeta..! LOPETA!" Felizia toisti mielessään yhä uudestaan.
"Voitko sinä tytönhupakko käsittää, kuinka raskaita kaikki ne päivät minulle olivat!?" Kuro ilkkui, jolloin pistooli lopulta tipahti pois Kayan käsistä samalla, kun tuo kalpea tyttö lysähti polvilleen Usoppin viereen ja alkoi itkeä vuolaasti. Usopp huomasi sillä hetkellä maassa olevan aseen ja juuri kun pojan mielessä kävi epätoivoinen ajatus, solasta kuului raivokas huuto, joka kiinnitti jokaisen paikallaolijan huomion.
"KUUUUUUROOOOOOOO!" Felizia karjui voimiensa takaa. Pisamakasvoisen naisen kädet muotoutuivat täyteen tuuheaa kasvustoa ja köynnöstä, jonka ympärille ilmestyi lisäksi niin isoja kuin pieniäkin kasvimaisia piikkejä. Kallio suorastaan mureni naisen askelman alla, kun tämä ampaisi juoksuun, suunnistaen suoraan kohti silmälasipistä hovimestaria.
"FELIZIA! ÄLÄ!" Usopp karjaisi, saaden myös Kayan nostamaan katseensa.
"FELIZIA! SEIS! Zoro huusi, mutta tuloksetta.
"Tuo.. Tuo nainen uskaltaa tosissaan haastaa Kapteeni Kuron..?!" Yksi Mustan Kissan Piraateista sönkötti suu ammollaaan, kaikkien muiden ollessa yhtä äimistyneitä.
"Oh hoh..! Ei sinua ainakaan pelkuriksi voi syyttää!" Kuro huudahti ja syöksähti itsekin liikkeelle.
"TURPA UMPEEN RILLIPÄÄ! SAAT KÄRSIÄ SIITÄ, MITÄ TEIT! MINÄ TAPAN SINUT!" Felizia karjui ja päästyään iskuetäisyydelle, nainen loikkasi ja heilautti kasvimaisia, piikikkäitä käsiään kohti hovimestaria; "KASVIMOUKARI!" Punapää huusi ja läimäytti iskunsa juuri siihen kohtaa, missä Kuro oli aikaisemmin ollut, saaden aikaan kuitenkin vain suuren kraaterimaisen jäljen.
"MINNE SINÄ KATOSIT HELVETIN PELKURI!" Punapää raivosi ja juuri samalla hetkellä Kuro ilmestyi naisen taakse ja sivalsi tätä kohti toisella miekkakädellään. Felizian väistäessä Kuron iskun nipin napin, punahiuksinen nainen kääntyi vikkelästi ympäri ja heilautti jälleen toista, kasvuston täyttämään kättänsä; "KASVIMOUKARI!" Felizia karjaisi, mutta jälleen Kuro väisti naisen iskun ja katosi salamannopeasti. Aina välillä punahiuksinen nainen huomasi välähdyksen vastustajastaan, mutta vaikka kuinka Felizia yritti osua tuohon silmälasipäiseen mieheen, tämä oli aina aavistuksen vikkelämpi. Samassa punapää huomasi, kuinka hänen kehonsa alkoi tuntumaan väsyneeltä ja silloin nainen tajusi, että vihertävät alueet hänen käsissään ja jaloissaan olivat alkaneet muuttumaan osittain ruskeiksi.
"Ei..! Ei nyt..! Minä jaksan vielä..!" Felizia mietti hammastaan purren, mutta naisen liikkeet alkoivat juuri sillä hetkellä hidastua, mikä ei mennyt ohi myös Kuroltakaan. Mustan Kissan Piraattien entinen kapteeni käytti tilaisuutensa hyödyksi, jolloin mies ilmestyi tällä kertaa ensin Felizia eteen. "KASVIMOUKARI!" nainen karjaisi jälleen, mutta silloin Kuro siirtyi salamannopeasti Felizian taakse, potkaisi punapäätä lujaa selkään, saaden tämän ja naisen oman hyökkäyksen tuottaman vauhdin ansiosta punapään lentämään kivuliaasti kivikkoiseen maahan. Pisamakasvoinen nainen yritti kuitenkin nousta vielä ylös, mutta samassa Kuro ilmaantui naisen viereen ja iski toisen jalkansa tämän päähän, saaden Felizia mäjähtämään aloillensa ja naisen hiuksissa olevan tummansinisen orkidean irtoamaan paikoiltaan ja putoamaan maahan. Kuro katsoi pienen hetken tuota sinistä kukkaa, ennen kuin liiskasi sen toisella jalallaan, jonka jälkeen mies käänsi huomionsa takaisin vastustajaansa.
"Tulikin mieleeni, etten ole vielä ehtinyt kiittää sinua siitä viimekertaisesta iskusta, jonka annoit minulle.. Se oli aika kova lyönti..! Kuro sanoi ja kohotti toisen miekkahanskansa iskuasentoon.
"Anna.. Anna tulla kusipää..!" Felizia ärisi Kuron raidallisen kengän alla.
"FELIZIA!" Usopp karjaisi.
"FELIZIA-NEITI!" Kaya huusi kyyneleet silmissään.
Silloin kuului hirveä paukahdus, kun jokin iskeytyi hirveällä voimalla Kuron naamatauluun, saaden silmälasipäisen miehen lentämään kaaressa pienen matkan päähän.
"MI- MITÄ?! KAPTEENI KURO LYÖTIIN MAAHAN?!" Jango huusi suu ammollaan.
"Mitä.. Mitä tapahtui?!" Felizia huudahti ja katseli ympärilleen, kunnes kuuli Luffyn äänen, jolloin pisamakasvoinen nainen katsoi kyseisen pojan suuntaan.
"Jos todellakin vihaat sitä, että sinua lyödään.. Niin varmistan, että minä tulen lyömään sinua sata kertaa lisää!" Olkihattuinen poika huudahti virnistäen samalla, kun tämän nyrkki venyi takaisin omistajansa luo.
Tervehdys jälleen kaikille!
Paholaisen Kukan 12. luku on näin tullut päätökseensä. Luffy on saatu hereille ja tämä on myös antanut ensimmäisen iskunsa Kuroa vastaan.
Ensi kerralla paikalle rientää myös lisää apujoukkoja, jotka tulevat omalla osallaan tekemää kaikkensa, että Kuron suunnitelma ei tulisi onnistumaan.. Ketä nämä apujoukot ovat, niin se selviää totta kai ensi kerralla!
Siihen asti, nauttikaa :D!
-WillofJ-
