LUKU 24
Maailman vahvin miekkamies
Sillä välin kun Baratien kokit tahollaan ihmettelivät hävitystä, mikä Kriegin alukselle oli hetki sitten tapahtunut, Johnny ja Yosaku puolestaan kertoivat muille Olkihatuille mitä Namin kanssa oli aikaisemmin tapahtunut. Kuunnellessaan tarkkaavaisesti palkkiometsästäjäkaksikon kertomusta, joukkio ei heti huomannut, että vihreäkätinen nainen alkoi pikkuhiljaa heräillä, alkaen samalla kuulla ympärillään käytävää keskustelua.
"..Ja lopuksi hän vielä sanoi, että te tulette tapaamaan vielä, jos kohtalo niin määrää.. Sen jälkeen hän pakeni. Sisko Felizia yritti estää häntä, mutta silloin tuo valtava alus yhtäkkiä tuhoutui, minkä seurauksena hänkin päätyi mereen.. Olemme niin pahoillamme!" Johnny ja Yosaku lopettivat yhtä aikaa, päät alas painuneina.
"Helvetti sitä naista! Vain siksi, koska hän esitti niin mukavaa, laskin suojaukseni yhdeksi hetkeksi ja heti tapahtuu näin!" Zoro ärähti ja täräytti ravintolaivan seinää nyrkillään.
"Kuinka hän kehtaa livistää tämmöisen kriisin keskellä! Pahus soikoon!" Usopp ärähti.
"Onko teidän pakko huutaa tuolla tavalla..?" Kuului äkkiä Felizian ääni, kun nainen nousi vaivalloisesti istumaan, tuntien samalla kuinka pari pyyhettä valahti pois hänen päältään.
Niillä oli nähtävästi pyritty kuivaamaan häntä sen jälkeen, kun hänet oli poimittu ylös merestä.
"Felizia! Kuinka kävi!? Oletko kunnossa!?" Usopp huudahti helpottuneena ja kyykistyi naisen viereen.
"Ei tässä mitään.. Mitä helvettiä oikein tapahtui..? Onnistuin melkein pääsemään Merryn kyytiin, mutta sitten Kriegin laiva tuhoutui ja tipuin mereen.." Punapää sanoi ja hieroi päätänsä.
"Me olemme yhtä ihmeissämme kuin sinäkin.. Yosakun ja Johnnyn onnistui kuitenkin pelastaa sinut viime hetkellä ja nyt koitamme miettiä mitä tehdä seuraavaksi.." Usopp selitti samalla kun tämä auttoi toverinsa pystyyn. Punahiuksinen nainen vilkaisi sen jälkeen kahta palkkionmetsästäjää, jotka edelleen pitivät kasvonsa alhaalla häpeästä.
"Kiitos teille. Matkani olisi jäänyt lyhyeksi ilman apuanne." Felizia sanoi ja hymyili lämpimästi, saaden kaksikon punastumaan lievästi.
"Eipä tuossa nyt mitään ollut..!" Johnny sanoi niskaansa raapien.
"Ilo.. Ilo oli meidän puolellamme." Yosaku lisäsi hymähtäen.
"Hei! Kaverit! Pystyn edelleen näkemään laivamme! Tuolla! Se on Going Merry" Kuului samassa Luffy huuto, joka kiinnitti muun porukan huomion. Olkihattuinen poika tiirasi kauas merelle päin ja tosiaan, kaukana horisontissa saattoi vielä heikosti erottaa tutun näköisen aluksen.
"Yosaku! Johnny! Onko teidän alus vielä käytössä?!" Luffy huudahti ja katsoi siinä samassa kaksikkoa.
"Joo.. Sisko Nami näytti irrottaneen sen aikaisemmin.. Miksi kysyt?" Miehet kysyivät kummastellen.
"Zoro! Usopp!" Luffy huikkasi seuraavaksi ja kääntyi miekkamiehen ja ampujan puoleen.
"Anna hänen mennä. Siitä ei seuraa mitään hyvää, jos seuraamme hänenlaistaan varasta." Zoro tuhahti.
"Mu- Mutta hän otti laivamme! Se laiva on tärkeä!" Usopp huudahti.
"Vaikka mikä tulisi.. Minä haluan hänet meidän navigaattoriksi! Luffy sanoi painokkaasti, saaden Zoron ja Usoppin katsomaan kapteeniaan vakavina.
"Ugh.. Hyvä on. Miksi minun oikein piti lähteä noin hankalan kapteenin matkaan… Usopp! Lähdetään!" Zoro huokaisi ennen kuin viittoi pitkänenäistä toveriaan seuraamaan häntä.
"Veli Zoro! Olemme valmiita lähtemään!" Johnny ja Yosaku huudahtivat yhteen ääneen aluksensa kannelta.
"Minä lähden myös!" Felizia sanoi, saaden muun joukon katsomaan häneen päin, kun nainen jatkoi niskaansa naksauttaen; "Tässä koko tilanteessa on selvästi takana jotain paljon suurempaa, mistä haluan todellakin ottaa selvyyden! Sopiiko se kapteeni?"
"Ei ongelmaa!" Olkihattuinen poika vastasi lyhyesti.
"Etkö sinä tulekaan Luffy?" Usopp kysyi.
"Valitan, mutta en voi. En ole vielä maksanut ravintolalle siitä, mitä tein." Olkihattuinen poika tokaisi.
"Ole varovainen. Tilanne näyttää muuttuvan täällä entistä hullummaksi." Zoro totesi.
"Eikä pidä unohtaa, että koko juttu Kriegin kanssa on vielä selvittämättä.." Felizia lisäsi totisena, samalla kun nainen hypähti istumaan Johnnyn ja Yosakun aluksen kajuutan katolle.
"Tiedän kyllä. Älkää olko huolissanne." Olkihattu-Piraattien kapteeni vastasi.
Samassa ilmassa kiiri kuitenkin erään Krieg-Merirosvon kauhistunut huuto, joka kiinnitti vuorostaan kaikkien paikalla olevien huomion; "SE ON HÄN! DON KRIEG, SE ON HÄN! SE SAMA TYYPPI JOKA TUHOSI MEIDÄN KOKO LAIVASTON! HÄN SEURASI MEITÄ KOKO TÄMÄN MATKAN! HÄN ON TULOSSA TAPPAMAAN MEIDÄT KAIKKI!"
Silloin kaikki saattoivat kunnolla nähdä, kuinka laskeutuneen vesihöyryn ja Kriegin aluksen kappaleiden keskeltä lipui esiin musta, arkkumaiseen muotoon tehty pieni alus, jonka parissa nurkassa paloi kynttilät ja jonka keskellä olevassa penkissä istui joku miespuolinen henkilö.
"Tuo paskiainen.." Krieg sanoi silmät järkytyksestä selällään.
"Ei.. Ei voi olla.. Onko tuo.. Haukansilmäinen mies?!" Zoro sanoi, hikipisaroiden valuessa pitkin miehen kasvoja. Myös Felizia tuijotti tuota lähestyvää, yksinäistä purjehtiaa tarkkaavaisesti ja puristi samalla tiukasti kajuutan katon reunaa. Nainen tunsi myös syystä tai toisesta kehonsa jännittyvän valmiiksi siltä varalta, jos tilanne vaatisi kovia otteita.
"Hänkö.. Siis on se, joka upotti 50 aluksen laivaston..?!" Patty tokaisi.
"Eli.. Hän on myös se, joka tuhosi äsken myös Kriegin aluksen!?" Carne lisäsi.
"Hän kyllä näyttää ihan normaalilta kaverilta.. Eikä hän lisäksi näytä kantavan mukanaan mitään erikoisempaa asetta.." Yksi kokeista lopetti.
"Jos etsitte hänen asettaan, niin se on hänen selässään...!" Zeff totesi, parin kokin tarkentaessa tällöin katsettaan, jolloin he huomasivat valtavan miekan pilkistävän esiin miehen takaa.
"Mi..?! Tarkoitatte siis, että hän leikkasi Kriegin valtavan aluksen tuon avulla?!" Toinen kokeista huudahti epäuskoisena.
"Kyllä vain.. Tuo "Haukansilmäinen" mies on nimekäs miekkamies. Nimekkäämpi kuin yksikään toinen miekkamies tässä maailmassa.. Maailman voimakkain miekkamies Dracule "Haukansilmä" Mihawk!" Zeff lopetti ja juuri sillä samaisella hetkellä tuo kyseinen hahmo lipui kunnolla esiin. Mies oli pukeutunut mustaan, leveälieriseen stetsoniin, jota koristi paksu, valkoinen sulka, minkä lisäksi hänellä oli yllään pitkä musta viitta, jota koristi purppuraiset, monin kuvioi koristellut hihat. Miehellä oli yllään myös valkoiset housut, sekä kahdella vyömäisellä soljella kiinnitettävät mustat kengät. Miehen kaulalla roikkui yksinkertainen, puusta tehty risti ja hänen selän takaa todellakin pilkisti hieman esiin suuri, pitkällä koristeellisella väistimellä varustettu miekka.
"Dracule Mihawk.. Nyt muistan..! Hän on se sama mies, josta vanhempani joskus kertoivat tarinoita..!" Felizia muisteli kuumeisesti samalla, kun Mihawk samaan aikaan nosti hieman katsettaan, jolloin tämän kasvot tulivat kunnolla esiin; Miehellä oli tummanpunaiset, omalla tavallaan erikoisen näköiset silmät jotka katselivat tarkkaavaisesti ympärilleen sekä siististi leikatut mustat viikset, parta, pulisongit ja hiukset.
"Me.. Me ollaan mennyttä.." Yksi Kriegin alaisista sanoi vapisevalla äänellä. Samassa kuitenkin toinen merirosvoista huusi mustahattuisen miehen suuntaan; "PAHUS SOIKOON! MITÄ ME MUKA OLEMME SINULLE TEHNEET! MIKSI HELVETISSÄ SINÄ SEURASIT MEITÄ TÄNNE ASTI?!"
Mihawk käänsi hieman katsettaan miehen suuntaan, kunnes sanoi lyhyesti; "Tappaakseni hieman aikaa." Tämä sai samaisen miehen raivoihinsa, minkä seurauksena tämä veti vihaisesti karjuen esiin kaksi pistoolia, tähtäsi ne punasilmäistä miestä kohti ja ampui. Samassa hetkessä myös Mihawk tarttui selässään olevan miekkansa kahvaan ja veti sen uskomattomalla nopeudella lentävän luodin eteen, saaden panoksen näin muuttamaan lentorataansa. Miekan pikimusta, pitkä ja kaartuva terä välkähti auringossa, luoden ympärilleen uhkaavan ilmapiirin.
"MITÄ?! MINÄ AMMUIN OHITSE?!" Samainen Krieg-Merirosvo huudahti ihmeissään.
"Uskomatonta! Miten helvetissä..? Miten joku voi vetää noin ison miekan luotiakin nopeammin ja kaiken lisäksi vielä samalla muuttaa ammuksen lentorataa.. Vaistosiko hän sen jotenkin..? Mutta, eihän se voi olla.." Vihreäkätinen nainen mietti katsoessaan Mihawkia suu auki.
"Et ampunut ohitse.. Hän torjui sen. Ja sama tapahtuisi yhä uudestaan, ammuit sitten kuinka monta kertaa tahansa. Hän todellakin muutti luodin lentorataa miekkansa kärjellä." Kuului samassa Zoron ääni, jolloin lähistöllä olevat Krieg-Merirosvot hätkähtivät miekkamiehen saapumista.
"Mi- Missä vaiheessa..?!" Felizia ihmetteli, kun hän hoksasi, että Zoro oli siirtynyt Krieg-Piraattien joukon keskelle.
"Ja kukas paskiainen sinä olet?!" Samainen Krieg-piraatti huusi, joka oli aikaisemmin yrittänyt ampua Mihawkia. Zoro ei kuitenkaan kiinnittänyt mieheen huomiota, van tuijotti tuota mustahattuista miestä ja sanoi; "En ole koskaan nähnyt noin sulavia liikkeitä."
"Miekka ilman sulavuutta ei ole vahva miekka." Mihawk sanoi ja asetti mustateräisen miekan takaisin selkäänsä.
"Leikkasitko sinä tämän aluksenkin tuolla samalla miekalla?" Zoro kysyi.
"Kyllä vain." Mihawk vastasi lyhyesti.
"Ei ihme.. Sinä todellakin olet kaikista vahvin.." Vihreähiuksinen mies sanoi jännittynyt ilme kasvoillaan.
"Ko- Kolme miekkaa..?! Hetkinen.. Voisiko tämä tyyppi olla…?!" Mihawkia ampunut Krieg-Merirosvo sanoi.
"Lähdin matkaan tavatakseni sinut!" Zoro totesi ja nappasi samalla mustan huivin käsivarrestaan.
"Mihin sinä oikein tähtäät?" Mihawk kysyi.
"Tullakseni kaikista vahvimmaksi!" Zoro sanoi leveästi virnistäen ja sitoi huivin päähänsä, ennen kuin vetäisi yhden katanoistaan esiin, tähtäsi sen Mihawkin suuntaan ja jatkoi; "Sanoit, että olet vapaa, etkö vain? Joten haastan sinut kaksintaisteluun."
"SE ON HÄN! ZORO! KOLMEN MIEKAN TEKNIIKAN KÄYTTÄJÄ RORONOA ZORO…!" Kuului yhden Krieg-Merirosvon huuto, jolloin tämän toverit myöskin vilkaisivat ihmeissään huivipäisen miehen suuntaan.
"Merirosvometsästäjä..?" Krieg totesi kysyvästi.
"Hänkö..?" Sanji ihmetteli.
"Hei! Merry eksyy kohta näkyvistämme!" Usopp huusi hikipisarat kasvoillaan. Luffy, Yosaku ja Johnny eivät kuitenkaan kiinnittäneet pitkänenäisen pojan sanoihin mitään huomiota, vaan katsoivat hiljaa Zoron ja Mihawkin suuntaan. Myös Felizia istui kajuutan katon reunalla ja tuijotti hievahtamatta noita kahta miekkamiestä kohti.
"Säälittävä rääpäle." Mihawk sanoi lopulta, tummien varjojen langetessa silmiensä päälle. Mustahattuinen miekkamies katsoi lyhyesti Zoron suuntaan, ennen kuin hän kuitenkin nousi pienen aluksensa kyydistä ja asteli huivipäisen miehen lähelle. Viittaan pukeutunut miekkamies nosti tämän jälkeen jälleen hieman katsettaan ja sanoi; "Jos sanot olevasi pätevä miekkamies millään tavalla, voin näyttää voimiemme selkeän eron ilman, että iskemme teriämme yhteen ollenkaan." Mihawk piti tämän jälkeen lyhyen tauon ja jatkoi; "Mutta silti.. Sinä uskallat haastaa minut. Kumpuaako rohkeutesi vakaumuksestasi..? Vaiko osaamattomuudestasi…?"
"Se kumpuaa kunnianhimostani sekä ystävälle tehdystä lupauksesta." Zoro vastasi samalla, kun hän asetti yhden katanoistaan suuhunsa, ottaen kaksi muuta käsiinsä. Samaan aikaan kaikki muut paikallaolijat vain tuijottivat tarkkaavaisesti kun painostava ilmapiiri laskeutui noiden kahden miekkamiehen ylle..
Tällä välin Going Merry purjehti tasaiseen tahtiin tyynen meren syleilyssä. Laivan kannella seisoskeli myös sillä hetkellä tuttu, oranssihiuksinen nainen, joka nojaili kasvien päällystämään etukaiteeseen ja tuijotteli horisontin suuntaan. Nami oli tahollaan myös aikaisemmin huomannut, kuinka Felizia oli yrittänyt päästä Going Merryn kannelle, mutta oranssihiuksisen naisen onneksi Kriegin laivan tuhoutuminen oli tapahtunut juuri oikeaan aikaan, aiheuttaen punapään tippumisen mereen. Silti Olkihattujen entinen jäsen toivoi mielessään, että punahiuksisella naisella oli kaikki hyvin.
"Felizia.. Toivottavasti olet kunnossa.. Hän.. He kaikki olivat hyviä ihmisiä.." Nami puhui itsekseen ja jatkoi; "Seuraavan kerran kun tapaamme.. Pitävätköhän he minua edelleen ystävänään.. Jos siis lopulta tulemme enää koskaan tapaamaan..?" Silloin tuon nuoren naisen silmät alkoivat täyttyä kyyneleistä. Pinkkipaitainen nainen rutisti samalla itseään tiukasti, puri huultaan ja kuiskasi itkunsekaisella äänellä, tämän koko kehon täristessä surusta; "Haluan vain toimia nopeasti ja olla vapaa.. Bell-Mère.."
Samaan aikaan Zoro oli valmistautumassa kamppailuun Mihawkia vastaan. Huivipäinen mies tuijotti tarkkaavaisesti tuota mustahattuista vastustajaansa, joka tahollaan seisoi hänen edessään kylmän rauhallisesti, käsiään ristissä pitäen.
"Ollakseni rehellinen, en koskaan olisi uskonut tapaavani sinua näin pian.." Zoro sanoi.
"Ajanhukkaa, jos minulta kysytään." Mihawk vastasi.
"Maailman vahvin miekkamies vastaan Merirosvon metsästäjä Zoro…!" Patty totesi hikipisara ohimollaan.
"Kenenkään ei ole mahdollista olla edes samalla viivalla veljemme kanssa!" Yosaku sanoi nyrkkiään puristaen, Luffyn, Felizian ja Usoppin vain katsoessa tahoillaan sanaakaan sanomatta.
"Tuo mies.. Mitä hän oikein teki tälle laivalle..!" Krieg murahti vuorostaan tahollaan ja tuijotti myöskin noita kahta miekkamiestä.
"Mitä sinä oikein suunnittelet tekeväsi tuolla?" Zoro tuhahti samaisella hetkellä, kun tämä näki Mihawkin ottavan kaulassaan roikkuvan puisen ristin, josta mies heti seuraavaksi paljasti esiin pienen, kämmeneen sopivan veitsen.
"Olen täysin erilainen verrattuna niihin tyhmiin raakalaisiin, jotka pistävät kaiken peliin jahdatakseen pelkkää jänistä. Vaikka saatatkin olla jollain lailla kuuluisa miekkamies, tämä on yhä East Blue, heikoin kaikista neljästä merestä, jotka Red Line ja Grand Line erottavat." Mihawk piti lyhyen tauon, kunnes lisäsi loppuun kyllästyneen oloisena; "Valitettavasti minulla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mukana tätä pienempää veistä."
"Miten vähäisenä tuo mies oikein pitää Zoroa..?!" Felizia mietti hikipisara ohimollaan ja puristi katon reunaa.
"On olemassa raja sen suhteen, kuinka paljon voit aliarvioida minua…!" Zoro sanoi hikipisarat kasvoillaan. Samassa huivipäinen mies syöksähti kohti vastustajaansa ja huusi; "SINUN ON PAREMPI OLLA KATUMATTA SITÄ KUN KUOLET!"
"Kuule minua, sinä kaivossa asuva pieni sammakko! Sinun on aika tajuta, että maailma ympärilläsi on paljon isompi kuin voit edes kuvitella." Mihawk vastasi. Zoro ei kuitenkaan ottanut tuon pientä veistä pitävän miehen sanoja kuuleviin korviinsa, vaan vetäisi miekkoja pitelevät kätensä ristiasentoon ja valmistautui iskemään.
"ONI.. GIRI!" Zoro karjaisi raivokkaasti ja samassa kuului pieni kilahdus, kun miehen kolmen miekan isku pysähtyi täysin Mihawkin mitättömän oloiseen veitseen. Huivipäinen miekkamies tuijotti vastustajaansa silmät järkytyksestä selällään kun tämä tajusi mitä oli tapahtunut.
"Zoro?" Luffy äimisteli.
"Mitä hittoa tapahtui?!" Felizia huudahti.
"VELI ZORON ONI GIRI PYSÄYTETTIIN!?" Johnny huusi.
"HÄNEN TUNNETUIN ISKUNSA, JOKA AINA LÄHETTÄÄ VASTUSTAJAT LENTOON.. PYSÄYTETTIIN?!" Yosaku lisäsi uskomatta silmiään.
"En.. En voi liikkua.. En ole tavannut ketään, joka olisi nähnyt tuon hyökkäyksen läpi ennen tätä! Joten kuinka hän voi pysäyttää minut tuolla pienellä lelulla...?! Tämä on.. Naurettavaa! Mahdotonta! Miten me muka olemme näin erilaisia?!" Zoro ajatteli samalla, kun tämän kasvoille levisi entistä epäuskoisempi ilme. Olkihattujen miekkamies päästi samalla ilmoille raivokkaan huudon, kun tämä hyökkäsi Mihawkin kimppuun kaikilla kolmella miekallaan. Siitäkin huolimatta tuo mustahattuinen mies joko väisti tai iski pienellä veitsellään tarkasti takaisin Zoron jokaiseen mahdolliseen iskuyritykseen, saaden vuorostaan itse sisään muutaman iskun, jonka voimasta Zoro välillä rämähti tantereeseen.
"Meidän välillämme ei voi olla näin suurta eroa! Se ei vain ole mahdollista!" Zoro ajatteli raivoissaan, kun tämä jälleen kerran nousi ylös ja raivokkaasti huutaen syöksähti jälleen Mihawkin kimppuun.
"VELI ZORO! NÄYTÄ MISTÄ SINUT ON TEHTY!" Johnny kannusti ponnekkaasti.
"ANNE MENNÄ!" Yosaku lisäsi.
Samassa myös Felizia nousi seisomaan kajuutan katolle ja huusi; "SINÄ PYSTYT SIIHEN ZORO!"
"Aikamoista raivokkuutta…" Mihawk totesi lyhyesti, iskien vastaiskuja Zoron suuntaan.
"HÄN OTTAA NOIN HELPOSTI VASTAAN RORONOA ZORON KOLMEN MIEKAN TEKNIIKKAA TUOLLA PIENELLÄ LELULLA!" Yksi Krieg-piraateista huudahti tahollaan.
"En harjoitellut niin kovasti vain siksi, että taistelisin tuollaista pientä lelua vastaan…!" Zoro ajatteli samalla, kun miehen mieleen nousi myös muisto nuoresta, sinihiuksesta tytöstä, jonka kanssa tämä oli lapsena tehnyt lupauksen siitä, että vielä joskus jompikumpi heistä olisi maailman mahtavin miekkamies.
"MINÄ HARJOITTELIN VOITTAAKSENI!" Zoro huusi samalla, kun hän muisti myöhemmin myös vannoneensa, että hänestä tulisi entistä vahvempi myös sen samaisen, sinihiuksisen tytön muistoa kunnioittaen.
"MINÄ AION PÄIHITTÄÄ TUON MIEHEN!" Zoro julisti, kun seuraavaksi hänen mieleensä tuli muisto siltä ajalta, kun hän oli ensimmäisen kerran tavannut Johnnyn ja Yosakun ja kuinka kaksikko oli halunnut alkaa työskentelemään hänen kanssaan.
"Minkälaista taakkaa sinä oikein kannat mukanasi? Miten sinä muka voisit vielä tulla voimakkaammaksi.. Mokoma surkimus..?" Mihawk totesi, saaden Zoron katsomaan häntä vihaisesti.
"KUKA HELVETTI SINÄ OIKEIN LUULET OLEVASI?!" Felizia karjaisi raivoissaan, saaden Usopp hätkähtämään tahollaan.
"KUINKA SINÄ USKALLAT SANOA VELJEÄMME SURKIMUKSEKSI?!" Yosaku huusi ja vetäisi miekkansa esiin.
"SAAT KOHTA KUNNON OPETUKSEN, MOKOMA PASKIAINEN!" Johnny lisäsi ja vetäisi itsekin miekkansa esiin. Juuri kun kaksikko oli lähtemässä liikkeelle, Luffy ilmestyi heidän taakseen ja tarttui miehiä näiden vaatteiden selkämyksestä, vetäen heidät takaisin.
"JOHNNY! YOSAKU! ÄLKÄÄ SEKAANTUKO ASIAAN!" Olkihattuinen poika karjaisi ja tömäytti miehet maahan, pitäen heitä tiukasti aloillaan, ennen kuin lisäsi tuima ilme kasvoillaan "Pysykää juurikin siinä..!"
"Luffy.." Usopp sanoi hiljaa ja vilkaisi sen jälkeen myös punahiuksista naista, joka tuijotti kauempana taistelevaa kaksikkoa vihaisen näköisenä. Pitkänenäinen poika huomasi, kuinka naisen keho tärisi vihasta, mutta jollakin keinolla tämän kuitenkin onnistui vielä pitämään itsensä aloillaan. Felizia näet tiesi mielessään, että kaikesta huolimatta tämä oli taistelu, jonka Zoron tuli itse hoitaa loppuun, ilman kenenkään muun apua.
Samaan aikaan Zoro jälleen kerran tömähti tantereeseen Mihawkin iskun voimasta. Tällä kertaa huivipäinen miekkamies kuitenkin pyörähti nopeasti pystyyn ja veti miekkakätensä suussaan olevan miekan taakse, valmistautuen näin tekemään seuraavan iskunsa.
"TORA..!" Zoro aloitti samalla, kun tämän mieleen muistui seuraavaksi Luffyn aikaisemmat sanat; "Maailman vahvin miekkamies! Kuulostaa hienolta! Jos aiot olla Merirosvokuninkaan toveri, sinun pitäisi saavuttaa ainakin sen verran! Muutenhan se olisi noloa minun kannaltani!"
"GARI!" Huivipäinen miekkamies huusi, mutta siinä samassa Mihawkin veitsen terä iskeytyi syvälle Zoron vasemman rintakehän kohdalle. Suuri määrä verta roiskahti samalla joka puolelle kun Zoro jämähti paikoilleen.
"ZORO!" Felizia huusi silmät järkytyksestä selällään.
"VELI!" Johnny ja Yosaku huusivat yhteen ääneen samalla, kun Olkihattuinen poika puri hampaansa yhteen, ihan kuin tuntien sen samaisen tuskan, mitä Zoro tällä hetkellä koki.
Samalla hetkellä myös Mihawk huomasi, että hänen vastustajansa ei liikkunut mihinkään vaan pelkästään seisoi tuskallinen ilme kasvoillaan, veitsen terän ollessa edelleen syvällä tämän rintakehässä. Mihawk katsoi tuota nuorta miekkamiestä kysyvästi ja sanoi; "Toivotko minun lävistävän sydämesi? Miksi sinä et vain peräänny?"
Zoro vain katsoi tuota punasilmäistä miestä veri suusta valuen ja vastasi tuskaisen kuuloisesti; "Se riippuu… Mutta en ole kyllä varma itsekään… Mutta minulla on tunne… Että jos ottaisin yhdenkin askeleen taaksepäin, menettäisin itselleni jotain todella tärkeää… Lupauksen tai valan… Tai mitä tahansa muuta joka voisi peruuttamattomasti rikkoutua… Ja sen myötä en voisi enää koskaan palata takaisin tähän, missä nyt seison."
"Niin, sellaista häviäminen on." Mihawk vastasi lyhyesti.
"Haha.. Juuri siksi en voi astua taaksepäin." Zoro totesi.
"Vaikka se tarkoittaisi kuolemaasi…?" Mihawk kysyi.
"Mielummin sitten vaikka kuolen." Zoro vastasi tuimana.
"Minkä vakaumuksen hän omistaakaan! Valitsee mielummin kuoleman kuin häviön…" Punasilmäinen miekkamies ajatteli samalla, kun tämä yllättäen veti veitsensä irti Zoro rintakehästä, heilautti siitä veret pois, asettaen sen tämän jälkeen roikkumaan takaisin kaulalleen, ennen kuin sanoi; "Poju.. Kerro minulle nimesi."
"Roronoa Zoro." Huivipäinen miekkamies vastasi, asettaen sen jälkeen molemmat miekkakätensä pitkälle eteensä, muodostaen näin kauempaa katsottuna kolmesta miekastaan kolmiteräisen tähden.
"Minä tulen muistamaan sen, koska voimaa, jonka omistat.. Sitä ei usein näe tässä maailmassa." Mihawk vastasi samalla, kun tämä vetäisi esiin selässään olleen pitkän, mustateräisen miekan, ennen kuin tämä sanoi vielä lyhyesti; "Ja osoittaakseni kunnioitukseni sinulle, miekkamiehenä toiselle, tulen päättämään tämän kaksintaistelun Mustalla Miekallani, maailman vahvimmalla miekalla."
"HÄN OTTI SEN ESIIN! TUO ON SE MIEKKA, JOLLA HÄN LEIKKASI LAIVAMME!" Yksi Krieg-Merirosvoista huusi.
"Tässä se nyt on… Viimeinen isku… Jos en osu, minä kuolen… Olen joko maailman voimakkain… Tai kuolen tässä ja nyt…" Zoro ajatteli kun hän valmistautui vastaiskuun.
"KUOLE!" Mihawk huusi ja syöksähti liikkeelle, vetäen samalla pitkän, mustateräisen miekkansa valmiusasemiin.
"VELI! RIITTÄÄ JO! LOPETA!" Johnny huusi, Luffyn, Felizian ja jopa Usoppin seuratessa tilannetta kauhistuneet ilmeet kasvoillaan.
"SANTOURYUU OUGI!" Zoro huusi ja alkoi pyörittämään käsissään olevia miekkoja. Samalla hetkellä Mihawkin tummanpunaiset silmät rävähtivät selälleen, kun tämän mustateräinen miekka sivalsi eteenpäin, Zoron tehdessä hyökkäyksensä samaan aikaan.
"SANZEN SEKAI!" Kuului Zoron raivokas karjaisu. Ilmojen täytti miekkojen sivallus kun Mihawk ja Zoro ohittivat toisensa. Kuitenkin, samalla sekunnilla Zoron käsissä olleet miekat hajosivat kappaleiksi, veren roiskahtaessa esiin mustahuivisen miehen rinnasta.
"Minä hävisin… Minusta ei ole hänelle mitään vastusta… En koskaan edes ajatellut häviämisen mahdollisuutta… Tämä siis on… Maailman voimakkaimman miekkamiehen mahti…" Zoro ajatteli samalla kun tämä yskäisi verta suustaan. Heti perään hän asetti jäljelle jääneen miekkansa takaisin sen valkoiseen koteloon, kun tahollaan Mihawk kääntyi ympäri, valmiina antamaan Zorolle viimeisen iskun. Silloin, kaikkien, mutta eritoten Mihawkin yllätykseksi Zoro kääntyi ympäri, levitti kätensä ja jäi seisomaan paikoilleen.
"Mitä sinä…?" Mihawk sanoi yllättyneenä.
"ZORO?! MITÄ SINÄ TEET?!" Kuului Felizian kauhistunut huuto.
"Haava selässä on häpeäksi miekkamiehelle." Zoro sanoi verinen hymy kasvoillaan.
"Suurenmoista." Mihawk vastasi hymyillen, kohotti miekkansa ja samalla sekunnilla valtava määrä verta purskahti Zoron rintakehästä, kun musta terä viilsi Olkihattujen vihreähiuksista toveria.
"ZORO!" Kuului olkihattuisen pojan kuhistunut karjaisu, punahiuksisen naisen vajotessa tahollaan polvilleen..
Aika vaikutti siltä, kuin se olisi pysähtynyt. Miekka irtosi Zoron kädestä ja verta levisi joka puolelle, kun mustahuivinen miekkamies alkoi kaatua kohti takanaan lainehtivaa merta. Mihawk katsoi tahollaan vastustajaansa ja sanoi mielessään; "Älä kiiruhda kohti kuolemaasi niin nopeasti! Olet vielä nuori!"
Samaan aikaan ilmassa kiiri Luffyn, Usoppin sekä Johnnyn ja Yosakun kauhistuneet huudot, mutta ne eivät kuitenkaan kantautuneet punahiuksisen naisen korviin, joka sillä hetkellä lojui pienen aluksen katolla ja vain tuijotti hävineen toverinsa ruumista, joka kuin hidastetusti kaatui kohti merta. Felizia saattoi vain tuntea, kuinka hänen sydämensä sykki kiivaasti ja kuinka hänen sisällään alkoi herätä ennenkokematon raivo Mihawkia kohtaan.
"Zoro… Ei… Sinä… Ei… Minä… Minä en…!" Ajatukset vilistivät punahiuksisen naisen mielessä ja silloin punapään käsissä ja jaloissa olevat kasvimaiset kuviot alkoivat aavistukset levitä pitkin tämän kehoa. Nuoren naisen pupillit alkoivat myös samalla hetkellä osittain muuttua viirumaisiksi ja tämän kynnet alkoivat hieman kasvaa lehtimäisiksi sekä teräviksi. Naisen punaiset hiukset alkoivat myös hieman pidentyä ja muuttua osaltaan vihertävän köynnösmäisiksi. Pisamakasvoinen nainen nousi hitaasti pystyyn, jolloin tämän pitkänenäinen toverinsa huomasi ensimmäisenä tuon naisen osittain petomaiseksi muuttuneen olemuksen.
"Felizia! Mitä ihm-?!" Usopp huusi, mutta silloin kuului molskahdus, kun Zoro kaatui aaltoilevan meren syliin. Siinä samassa Johnny ja Yosaku hyppäsivät yhtä aikaa veteen hakemaan tuota vihreähiuksista miekkamiestä samalla kun Luffy kiivaasti karjuen venytti kätensä, napaten sen jälkeen kiinni samaisesta laivan kappaleesta, jolla Mihawk seisoi. Siinä samassa kuului myös veretseisauttava karjaisu; "RAAAAARRRHHHH!"joka lähti tuosta punahiuksisesta naisesta. Tällöin Sanji ja kaikki muut paikalla olevat kokit sekä Krieg ja tämän miehistö katsoivat ihmeissään tuota punaliivistä poikaa sekä tämän pitkälle venynyttä kättä sekä tuota raivokkaasti huutavaa naista, jonka ulkomuoto oli muuttunut joltain osin entistä kasvimaiseksi sekä petomaiseksi.
"MITÄ OIKEIN TAPAHTUU?!" Yksi kokeista huusi ihmeissään.
"AAAAARRGHHHHHH!" Luffy karjaisi ja ampaisi raketin lailla kohti Mihawkia. Samoin teki myös Felizia, joka ponkaisi uskomattomalla vauhdilla ensin korkealle ilmaan, saaden pienen veneen heilahtamaan hurjasti joka suuntaan, lähettäen sen jälkeen toisen kätensä liikkeelle, joka köynnösmaisesti kasvaen kiinnittyi myös lähellä olevaan kaiteeseen, minkä avulla nainen vetäisi itsensä eteenpäin. Punapää lukitsi katseensa Mihawkiin ja ilman täytti jälleen petomainen huuto; "KUUUOOLEEEE!"
"En ole koskaan nähnyt Feliziaa tuollaisena.. Hän oli kuin eri ihminen.. Mitä hänelle oikein tapahtui?!" Usopp ihmetteli kauhuissaan.
"TUO OLKIHATTUINEN KAKARA.. HÄNELLÄKIN ON PAHOLAISEN KUKAN LISÄKSI PIRUNMARJAN VOIMA!" Krieg huusi hammastaan purren
"Nuoren miekkamiehen tovereita? Eli myös te todistitte äskeisen tapahtuman…!" Mihawk sanoi ja väisti siinä samassa helpon oloisesti Luffyn hyökkäyksen, minkä seurauksena kumipoika rysähti kovalla voimalla laivankappaleiden sekaan, jonne tämän pää jäi jumiin. Heti perään Mihawk väisti myös Felizian tulevan hyökkäyksen, minkä seurauksena tuo punahiuksinen nainen rysähti huudon säestämänä itsekin kovalla voimalla laivan kappaleiden sekaan.
"LUFFY! FELIZIA!" Usopp huusi nähtyään, mitä tämän tovereille kävi. Samassa kuului kovaa ähinää, kun punaliivinen poika irrotti päänsä rojun seasta, kun taas vuorostaan vihreäkätinen nainen kampesi itsensä pystyyn laivan kappaleiden seasta. Silloin Usopp huomasi, että isku oli palauttanut naisen takaisin ennalleen, koska tämä oli ulkonäöltään jälleen oma itsensä, ilman petomaisia silmiä tai lehtimäisiä kynsiä.
"Ai helvetti..! Mitä tapahtui?! Miten minä jouduin tän-?" Felizia huudahti päätänsä pidellen, kunnes tämä näki Mihawkin pienen matkan päässä. "SINÄ! SAAT MAKSAA SIITÄ MITÄ TEIT!" Punapää karjaisi raivokkaasti ja alkoi astella miekkamiestä kohti muodostaen samalla käsiinsä ohdakemaisia piikkejä. Myös Luffy alkoi nousta pystyyn, mutta silloin Mihawk sanoi; "Turha pelätä. Toverinne on yhä elossa." Silloin kaksikko kuuli Johnnyn äänen; "VELI! VASTAA MEILLE, VELI!"
"ZORO!" Luffy huudahti ensimmäisenä, jolloin kaksikko näki, kuinka heidän vihreähiuksinen toverinsa yskäisi tuskallisen näköisesti verta suustansa.
"ZORO!" Huudahti tahollaan puolestaan Felizia, kun samaan aikaan Usopp auttoi Yosakun ja Johnnyn kanssa Zoron takaisin aluksen kannelle.
"Minä olen Dracule Mihawk! Sinun on vielä liian aikaista kuolla." Mihawk aloitti ja jatkoi; "Tunne itsesi! Tunne maailma! JA TULE VAHVAKSI RORONOA! Ei ole väliä kuinka monta kuukautta tai vuotta kuluu, minä tulen seisomaan maailman huipulla ja odotan sinua! JOTEN SUUNTAAN ETEENPÄIN TUOLLA RAIVOKKAALLA VAKAUMUKSELLASI JA YRITÄ YLITTÄÄ MIEKKANI! YLITÄ MINUT RORONOA ZORO!" Felizia ja Luffy katsoivat vaitonaisina tuota pitkätakkista miekkamiestä, kun tahollaan Zeff totesi lyhyesti; "Ajatella, että Mihawk sanoisi jotain tuollaista…"
"Te kaksi.. Mihin te vuorostaan tähtäätte?" Mihawk kysyi yllättäen ja kääntyi katsomaan Luffya ja Feliziaa.
"Merirosvokuninkaaksi." Punaliivinen poika tokaisi.
"Kirjoitan sukuni nimen Grand Linen historiaan." Pisamakasvoinen nainen vastasi topakasti.
"Teillä on edessä vaativa polku. Vielä vaativampi kuin minun ylittämiseni." Mihawk hymähti.
"IHAN SAMA! MINÄ TEEN SEN JOKA TAPAUKSESSA!" Luffy huusi ja näytti kieltä.
"NIIN JUURI! SAATPA NÄHDÄ!" Felizia yhtyi punaliivisen pojan sanoihin ja virnisti myös kieltään näyttäen.
Samassa Olkihattujen kapteeni kuitenkin käänsi katseensa ja huusi Usoppin suuntaan; "USOPP! ONKO ZORO KUNNOSSA?!"
"IHAN KUIN HÄN HELVETTI SOIKOON OLISI KUNNOSSA! MUTTA HÄN ON YHÄ ELOSSA! HÄNELTÄ VAIN MENI TAJU!" Usopp huusi painaen Zoron haavaa, samalla kun Yosaku ja Johnny nyyhkivät ja itkivät kollegansa vieressä.
"Luojan kiitos.. Pelkäsin jo pahinta.." Felizia ajatteli ja huokaisi helpotuksesta. Juuri silloin kuului Johnnyn äimistynyt huudahdus, jolloin kaikki huomasivat Zoron nostaneen jäljelle jääneen katanansa kohti taivasta.
"Zoro?" Luffy totesi ihmeissään, Mihawkin katsoessa tapahtumaa hiljaa.
"Lu- Luffy… Ku- Kuuletko minua…?" Zoro aloitti ja saatuaan kapteeniltaan myöntävän vastauksen, vihreähiuksinen miekkamies jatkoi; "Anteeksi, että huolestutin sinut… Tiedän… Että jos en tule maailman vahvimmaksi miekkamieheksi, se tulee olemaan vain noloa sinua kohtaan…!" Zoro yskäisi tämän jälkeen verta suustaan ja välittämättä Johnnyn ja Yosakun pyynnöistä, jatkoi siitä huolimatta, kyynelten valuessa pitkin tämän kasvoja; "MINÄ VANNON! MINÄ EN TULE HÄVIÄMÄÄN ENÄÄ KOSKAAN! KUNNES SE PÄIVÄ JÄLLEEN KOITTAA, KUN TAISTELEN HÄNTÄ VASTAAN JA VOITAN… MINÄ VANNON! EN HÄVIÄ ENÄÄ KOSKAAN!"
Luffy sekä Mihawk hymyilivät kumpikin tahoillaan Zoron sanoille. Myös Felizia ei voinut olla virnistämättä samalla kun tämä ajatteli; "Kaiken tämän jälkeen.. Sinua ei siltikään pysäytä mikään.."
"ONKO SIINÄ ONGELMAA? MERIROSVOKUNINGAS?!" Zoro huudahti vielä lopuksi.
"HEE HEE! EI TODELLAKAAN!" Luffy vastasi ja virnisti.
"Olette hyvä tiimi." Mihawk sanoi ja lisäsi vielä lyhyesti; "Haluan nähdä teidät kaikki vielä joskus tulevaisuudessa." Tämän sanottuaan tuo pitkätakkinen miekkamies alkoi astella kohti pientä alustaan, mutta silloin kuului tömähdys, jolloin kaikki huomasivat Kriegin ilmestyneen pienen matkan päähän.
"Haukansilmä! Tulitko sinä koko tämän matkan pääni takia? Pahamaineisen East Bluen hallitsijan, Don Kriegin pään takia?" Krieg sanoi, kiinnittäen Mihawkin huomion.
"Aluksi, kyllä. Mutta minua on viihdytetty jo tarpeeksi, joten palaan takaisin lepämään." Miekkamies totesi.
"Ei tarvitse olla noin tyly. Sinä ehkä olet jo viihtynyt tarpeeksi, mutta samaa ei todellakaan voi sanoa minusta." Krieg murahti.
"D-D-D-Don!" Yksi Krieg-Merirosvoista sanoi vapisten.
"Mi-Miksi hän väkisin yrittää estää tuota miestä lähtemästä…?!" Lisäsi toinen.
Siinä samassa Kriegin haarniska jälleen avautui, paljastaen sisältään monia aseen piippuja. Krieg myös nappasi molempiin käsiinsä pistoolit ja alkoi tulittaa kohti Mihawkia, karjaisten samalla; "MIKSET KUOLISI ENNEN KUIN LÄHDET?!"
"Hmph. Sinä et nähtävästi koskaan opi… Hyvästi." Mihawk totesi ja vetäisi mustateräisen miekkansa jälleen kerran uskomattomalla nopeudella, sivaltaen sillä kohti Kriegiä. Kuului hirveä pamahdus ja alusta, millä sekä Luffy että Felizia olivat seisoneet, räjähti siinä samassa kappaleiksi. Iskun voima repi myös muutamia muita laivan kappaleita hajalle, saaden paikalla olevat Krieg-Merirosvot lentämään kuka mihinkin suuntaan. Krieg itse jäi paikoilleen ja tuhahti halveksuvasti Mihawkin lähdölle. Samalla hetkellä kun Luffy onnistuneesti lennähti Baratien suuntaan, napaten kiinni ravintolan kaiteesta, Felizia vetäisi itsensä pirunmarjavoimillaan Johnnyn ja Yosakun alukseen, jääden roikkumaan köynnösmäisellä kädellään tuon pienen purtilon mastoon.
"FELIZIA! USOPP! MENKÄÄ EDELTÄ!" Luffy huusi.
"TÄMÄ KUNNOSSA!" Felizia vastasi ja pudottautui aluksen kajuutan katolle.
"Minä, Felizia ja Zoro tuomme Namin varmasti takaisin! Hoida sinä sillä välin asiat täällä ja hommaa meille kokki!" Usopp huusi ja samalla kun hän viskasi kapteenilleen tämän olkihatun, pitkänenäinen poika lisäsi lopuksi; "SITTEN KUN MEIDÄN MIEHISTÖSSÄ ON 6 JÄSENTÄ, SUUNTAAMME KOHTI GRAND LINEA!"
"JEP! NÄIN TEEMME!" Luffy huudahti.
"MUISTA LUFFY! ÄLÄ USKALLAKAAN HÄVITÄ TAI MINÄ TULEN JA HOITELEN SINUT ITSE!" Felizia huusi vielä lopuksi ja nosti peukalonsa pystyyn, saaden punaliivisen pojan vielä virnistämään leveästi samalla kun tämä asetti hatun päähänsä.
"SINÄ OLET SE, JOKA TÄSSÄ HOIDELLAAN!" Kuului siinä samassa vielä Kriegin karjaisu, tämän sinkauttaessa kädestään jonkinlaisen pienen kuulan kohti Johnnyn ja Yosakun alusta. Punahiuksinen nainen kuitenkin toimi nopeasti ja sinkautti omasta kädestään lehtimäisen heittotähden, joka osui tarkasti maaliinsa. Ilmaa halkoi iso räjähdys, kun kuula pamahti ilmassa, luoden ympärilleen hetkellisesti sankan savupilven. Savun hälvettyä Krieg ehti vielä nähdä, kuinka pieni alus lipui kovaa vauhtia kauemmaksi ja kuinka sen katolla seisova pisamakasvoinen nainen näytti hänen suuntaansa keskisormea irvistäen samalla ilkikurisesti.
"Tuo nainen…! Hän on seuraavana heti, kunhan saamme hoidettua asiat täällä!" Krieg ärisi hammasta purren ja käänsi sen jälkeen katseensa kohti Baratieta, hänen miehistönsä seuratessa kapteeninsa esimerkkiä.
"Vihdoinkin he tulevat. Mokomat tuholaiset. He saavat katua, että yrittivät vahingoittaa Felizia-neitiä." Sanji sanoi ja puhalsi savuhenkosen suustaan.
"Mun straketisti tietää mitä tekee." Luffy sanoi ykskantaan ja vilkaisi sitten Kriegin suuntaan, ennen kuin osoitti sanansa ravintolalaivan johtajalle; "Hei, vanhus! Jos minä ajan nuo pois niin päästätkö mut menemään?"
"Hyvä on, tee mitä tahdot!" Zeff puuskahti.
Sillä välin pieni alus, jonka kyydissä Felizia, Usopp, Zoro, Johnny sekä Yosaku olivat, purjehti kohti horisonttia, tarkoituksenaan saada kiinni Going Merry, joka omalla tahollaan oli jo lähestymässä erästä saarta, mistä tarkkasilmäisempi saattoi erottaa korkeahkon, tornimaisen rakennuksen, jonka huipulla liehui musta lippu..
Näin ystävämme ovat saaneet niin maistaa kuin nähdä vilauksen Grand Linen voimista... Mitähän kaikkea muuta siellä vielä onkaan edessä? Sitä ennen Olkihattujen täytyy kuitenkin yhyttää Nami ja saada selvyys siihen, miksi tämä ylipäätänsä lähti karkuun? Tällä porukalla tulee siis olemaan edessään aikamoinen haaste, josta heillä ei kuitenkaan ole vielä mitään tietoa...
Näyttää myös siltä, että Felizian pirunmarjasta olisi paljastunut uudenlaisia voimia? Onko siis jotain, mitä punapäämme ei vielä tiedä tähän liittyen?
Edessä tulee olemaan jännittäviä aikoja ;)!
Nähdään ensi kerralla!
-WillofJ-
