LUKU 28
Merihirviö ja noita
"Onpas iso lehmä!" Luffy huudahti suu ammollaan ja tuijotti tuota valtaisaa merihirviötä.
"Lehmä? Joka ui? Eikös sen silloin pitäisi olla.. Virtahepo?" Sanji totesi ja imaisi savukettaan.
"MITÄ TUOLLAINEN OTUS OIKEIN TEKEE EAST BLUELLA?! TÄMÄ ON AIVAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ! TUOLLAISIA HIRVIÖITÄ PITÄISI LÖYTYÄ YKSISTÄÄN GRAND LINELTA!" Yosaku huusi kauhuissaan samalla kun Mohmoo laski hieman lisää päätänsä ja nuuhki laivan kannelta tulevaa, herkullista tuoksua.
"SE HALUAA SYÖDÄ RUOKANNE!" Yosaku jatkoi tajuttuaan, mitä merihirviö oikein silmäili.
"Siis mitä?!" Luffy ärähti.
"TOIMIKAA JA ANTAKAA SILLE RUOKANNE! ENNEN KUIN SE PÄÄTTÄÄ KÄÄTÄÄ VENEEMME YMPÄRI!" Yosaku karjui.
"GUMI-GUMI PISTOOLI!" Kuului siinä samassa Olkihattuisen pojan karjaisu, kun tämä venytti oikean kätensä äärimmilleen, pamauttaen sillä sen jälkeen tuota valtaisaa merilehmää suoraan naamaan, saaden otuksen lentämään suuren molskahduksen saattelemana meren syleilyyn.
"ÄLÄKÄ USKALLAKAAN KOSKEA RUOKAANI ENÄÄ IKINÄ!" Luffy karjaisi samalla kun pojan käsi venyi takaisin paikoilleen.
"Sinä teit sen veli Luffy! Tuo oli mahtavaa!" Yosaku huusi mutta siinä samassa kuului raivokas "MOOOOOO!" ja tällöin tuo kalamainen lehmähirviö ilmestyi takaisin pintaan eläimellisesti karjuen, paljastaen samalla terävän purukalustonsa.
"Aaaaaagghhh! Näyttää siltä, että teit sen vain vihaisemmaksi!" Yosaku huusi kauhuissaan.
"No sitten minä täräytän häntä vain uudestaan!" Luffy totesi ja asetti kätensä valmiusasemiin.
"SENKIN ÄÄLIÖT! ÄLKÄÄ HAKATKO JOTAKUTA VAIN SIKSI, KOSKA TÄLLÄ ON NÄLKÄ!" Sanji karjaisi siinä samassa ja potkaisi sekä Yosakua että Luffya suoraan päähän. Tämän jälkeen mustapukuinen kokki nappasi pöydältä lautasen ja vilkaisia tuon merihirviön suuntaan, sanoen samalla; "Olen varma, että se on loukkaantunut jollain tavalla, joten siksi se ei löydä itse ruokaa."
"Ollaanpas sitä nyt huolehtivaisia…" Yosaku mutisi samalla, kun tämä puristi kipeää päätänsä.
"Ole hyvä vain. Syö tästä." Sanji totesi ystävällisesti ja asteli lautanen kädessään Mohmoon valtaisan pään eteen, kun tahollaan tuo merihirviö tuijotti tuota kokkia hivenen varuillaan. Kun Sanji ei näyttänyt olevan millään lailla vaaraksi, merihirviö avasi ison, täynnä teräviä hampaita olevan kitansa ja lähestyi se ammollaan kohti tuota mustapukuista kokkia.
"KUOLE!" Sanji karjaisi yhtäkkiä hampaat koomisen terävinä ja potkaisi järkyttävällä voimalla tuota merilehmää suoraan leukaan, saaden otuksen jälleen kerran lentämään veri nenästä roiskuen meren kuohuihin.
"MITÄ TUO OIKEIN OLI?!" Yosaku karjaisi raivoissaan.
"Tuo otus meinasi syödä minutkin." Sanji puhisi vihaisena samalla, kun tahollaan Mohmoon raivokas karjunta kaikui pitkin meren jokaista kolkkaa. Silloin tuo valtaisa merihirviö otti vauhtia ja ponnahti puolittain ylöspäin, syöksyen koko painollaan kohti tuota pientä alusta, tuijottaen sitä samalla valkoiseksi muuttuneilla silmillään.
"AAAAAHHHH! SE UPOTTAA MEIDÄT!" Yosaku huusi ja säntäili kauhuissaan pitkin aluksen kantta.
"Sitten minä kyllä…" Luffy aloitti ja veti kättään valmiusasemiin, mutta samassa Sanji hyppäsi väliin.
"Siirry. Minä hoitelen hänet itse." Kokki totesi ja asetti tupakkansa huulillee, jonka jälkeen tämä syöksähti liikkeelle. Sanji hypähti kohti aluksen kajuutan kattoa ja astui sen reunukselle, ponnistaen siitä korkealle ilmaan. Juuri kun valtaisa merihirviö oli paiskautumassa aluksen päälle, mustapukuinen kokki koukisti hieman vasenta jalkaansa ja huusi; "COLLIER… SHOOT!" Samalla hetkellä Sanji iskeytyi jalka edellä suoraan tuon merihirviön kurkkuun, jolloin se sylki suustaan suurehkon määrän verta, lentäen tämän jälkeen taju kankaalla taaksepäin.
"Pahuksen virtahepo…" Sanji tuhahti samalla kun tämä laskeutui sulavasti aluksen kannelle, kun taas tahollaan Luffy ja Yosaku katsoivat suut ammollaan, kuinka Moohmoo mäjähti isosti loiskahtaen meren pintaan.
"Se oli siinä! Nyt syödään!" Luffy huudahti siinä samassa ja istuutui innoissaan takaisin ruokapöydän ääreen.
"Tuo kävikin hyvästä liikunnasta." Sanji totesi lyhyesti ja istuutui itsekin pöydän ääreen.
"Nämä tyypit ovat hulluja…" Yosaku totesi lyhyesti ja tuijotti ruokailevaa kaksikkoa keho täristen.
"Yosaku, annatko teetä!" Olkihattuinen poika huudahti vielä lyhyesti.
"Minä voisin ottaa myöskin." Sanji totesi, jolloin Yosaku hikipisara ohimollaan alkoi kaataa kaksikolle juotavaa.
Tällä välin Hachi oli kuljettanut Felizian ja Zoron Cocoyasi Villagen lähistöllä olevalle laiturille. Kaksikko hyppäsi pois ruukusta ja silloin nämä huomasivatkin edessään pienen, rauhallisen oloisen kylän.
"Perillä ollaan! Tuo on tosiaan Cocoyasi Village!" Hachi totesi ja osoitti edessä näkyvää kylää, lisäten vielä lyhyesti; "Arlongin pitäisi olla jossain näillä main!"
"Selvä, kiitoksia." Zoro vastasi lyhyesti.
"Kiitoksia tosiaan oikein paljon. Ja erityisen paljon kiitoksia vielä siitä possusta! Se oli herkullista!" Felizia totesi ja leväytti pienen hymyn, saaden Hachin punastumaan vienosti.
"Eipä mitään! Ilo oli minun puolellani!" Mustekalamerenmies vastasi ja tehdessään lähtöä tämä huudahti vielä; "Voikaa hyvin ja tulkaa käymään taas joskus! Näkemiin!"
"Juu.. Toki." Zoro vastasi hikipisara ohimollaan ja nosti kättä meressä liikkuvan ruukun suuntaan.
"Nähdään!" Felizia huikkasi ja vilkutti loittonevalle ruukulle.
"Hän on kyllä outo merenmies.." Zoro totesi vielä lyhyesti ja vilkaisi punahiuksista toveriaan.
"Hieman.. Mutta loistava kokki siitä huolimatta." Felizia sanoi virnistäen, minkä jälkeen kaksikko kääntyi katsomaan kylän suuntaan.
"Eli.. Se sahanenä on myös jossain täällä kylässä.." Zoro aloitti.
"Voi olla.. Mutta koitetaan silti ensin löytää pitkänenäinen ystävämme.. Mietitään jatkoa sen jälkeen." Felizia sanoi. Tämän jälkeen kaksikko lähti päättäväisesti liikkeelle, lähtien kyselemään tietoja toverinsa mahdollisesta olinpaikasta.
"MITÄ TÄMÄ OIKEIN TARKOITTAA!? KUINKA IHMEESSÄ TÄMMÖISTÄ ON VOINUT TAPAHTUA?! MINUN MERENMIESVELJENI!" Kuului Arlongin vihainen karjunta. Merenmieskapteeni oli hetki sitten saapunut takaisin kartanolleen lopun miehistönsä kanssa, kun näitä oli kohdannut kauhistuttava näky; Monia kymmeniä merenmiehiä makasi joka puolella talon pihaa täynnä mitä moninaisempia haavoja.
"Ar.. Arlong.." Kapteeninsa käsivarsilla makaava merenmies aloitti, jolloin Arlong laski katseensa toverinsa puoleen.
"Rauhassa veli.. Mitä oikein tapahtui?! Kuka tämän teki?! Onko joku palkkionmetsästäjä perässäni?!" Arlong kysyi.
"Se.. Se sidottu mies.. Joka tuotiin meille.. Se oli Zoro…! Roronoa Zoro…! Ja se nainen… Punaiset hiukset… Hän…!" Mutta enempää merenmies ei saanut sanottua, kun tämän pää retkahti alas.
"SIIS MITÄ?!" Arlong ärjyi silmät verisuonista punaisina.
"Arlong-herra! Täällä on toinen!" Kuului samassa Buffyn huuto, jolloin Arlong kääntyi ympäri ja näki, kuinka pallokalanainen talutti toista, hieman vähemmän kärsinyttä merenmiestä. Buffy asetti toverinsa nojaamaan läheisen pylvään luo samalla kun Arlong polvistui tämän viereen.
"Mitä helvettiä oikein tapahtui?! Mitä tämä puhe on Zorosta ja siitä punahiuksisesta naisesta?!" Arlong tivasi.
"Se… Se nainen… Hän ei ole normaali… Hänellä on jonkinlainen voima… Varmaankin pirunmarja… Hänestä pursui kasveja ja köynnöksiä… Eivätkä miekat… Ne eivät tepsineet häneen… Ja Zoro… Hän auttoi sitä naista… He olivat selvästi tovereita, vaikka aluksi he muuta esittivätkin… Meillä ei ollut mitään mahdollisuuksia…" Merenmies sanoi huohottaen.
"SE NARTTU! MINUN OLISI PITÄNYT TAPPAA HÄNET HETI KUN MAHDOLLISTA!" Buffy ärjyi.
"Ja yksi asia vielä… Se nainen… Hänen oikea nimensä on… Felizia…" Haavoittunut merenmies lisäsi vielä lyhyesti.
"Felizia…" Arlong murisi vihaisesti, kuin juurtaen tuon nimen syvälle muistiinsa.
"Felizia.. Miksi se nimi kuulostaa jotenkin tutulta..?" Muutama Arlongin alainen kuiskutteli keskenään.
"CHU!" Kuului samassa erikoinen, muiskahtava ääni, joka kiinnitti Arlongin ja muiden merenmiesten huomion. Paikalle oli saapunut pieni merenmiesten joukko, jonka etunenässä käveli siniseen, mustilla raidoilla koristeltuun liiviin ja tummansinisiin housuihin pukeutunut, pitkänomaiset ja pusumaiset huulet omaava merenmies, joka kuristi kädessään tuttua, henkeään haukkovaa pitkänenäistä poikaa. Kyseessä oli Usopp.
"Saimme hänet lopultakin kiinni! Olisin voinut tappaa hänet, mutta ajattelin, että sinulle tulisi parempi olo, jos tappaisit hänet itse. CHU!" Totesi tuo pusuhuulinen merenmies.
"Juuri nyt tuo nynnerö ei voisi lähimainkaan tyydyttää raivoani…" Arlong kihisi.
"Ni- Niin juuri! Joten mi- mikset vain… Mikset vain päästä minua menemään?! Se… Öööh… Se juttu mitä tein aikaisemmin oli vain minun tapani tervehtiä! Jokainen minun kotikylässäni tervehtii toista sillä lailla!" Usopp selitteli kauhusta kankeana, yrittäen samalla irrottautua tätä pitelevän merenmiehen otteesta.
"Puulpulpul! Minä voin kyllä tappaa hänen ilomielin Arlong-herra!" Buffy huudahti ja otti pari askelta Usoppia kohti. Arlong kuitenkin nosti kätensä pallokalanaisen eteen, jolloin tämä pysähtyi hivenen murjottaen.
"CHU! Hetkinen.. Mitä täällä on oikein tapahtunut?!" Usoppia pitelevä merenmies kysyi huomattuaan kartanolla olevan hävityksen. Myös Usoppin silmät laajentuivat, kun tämä mietti; "Olisiko kyseessä voinut olla.. Zoro ja Felizia!?"
"Mutta miten se punapää oikein sai Zoron apurikseen…? Arlong.. Olen miettinyt, että olisiko Namilla jotain tekemistä asian kanssa?" Totesi se mustaan karateasuun pukeutunut, rotevahko ja evämäisillä käsillä varustettu merenmies.
"NAMI?!" Arlong murahti yllättyneenä.
"Voihan olla, että hän yhdessä sen… Felizia-nimisen naisen kanssa juonittelivat koko jutun.. Ehkä Nami tarkoituksella toi Zoron ja sen naisen tänne, jotta he voisivat myöhemmin yhdessä koittaa napata pääsi..? Eikö ole outoa, että Nami säästi Zoron hengen sekä halusi vielä keskustella sen punapään kanssa kahden kesken. Varsinkin nyt kun tiedämme, että Zoro ja se vihreäkätinen nainen olivatkin kokoajan samalla puolella." Karateasuinen merenmies sanoi.
"Nyt kun sanoit, niin Nami kyllä käyttäytyi jotenkin oudosti…" Yksi Arlongin alaisista totesi.
"Totta. Hänhän tosiaan sukelsi Zoron perään pelastaakseen tämän…!" Lisäsi toinen.
"Puulpul! Tiesin aina ettei siihen naiseen voi luottaa!" Buffy nurisi.
"Niin.. Muiden pettäminen kun on kuitenkin hänen erikoisuutensa." Karateasuinen merenmies totesi ja risti kätensä.
"NYT TUO SAA RIITTÄÄ! Mitä oikein yritätte sanoa! Älkää tehkö johtopäätöksiä vääristä olettamuksista!" Kuului äkkiä Namin ärsyyntynyt huuto. Tällöin kaikki paikallaolijat käänsivät katseensa tuon oranssihiuksisen naisen suuntaan.
"Nami? Sinä siis todellakin olet.." Usopp aloitti, mutta samassa pusuhuulinen merenmies tukki pojan suun.
"8 vuotta sitten, minä vannoin tämän tatuoinnin kautta, että olisin Arlong Merirosvojen jäsen! Ei kestä enää kauan, kun olen saanut kokoon vaadittavan summan, joten miksi minä riskeeraisin sen kaiken tämmöisellä idioottimaisella tempulla?!" Nami sanoi ja kosketti vasemmassa käsivarressaan olevaa Arlong Piraattien tunnusta. Samalla navigaattorin ajatukset kuitenkin laukkasivat, kun tämä näki kartanon pihalla olevan hävityksen; "Helvetti..! Felizia ja Zoro… Miksi teidän vartavasten piti aiheuttaa lisää tarpeettomia ongelmia..?!"
"Totta kai, totta kai. Minun erehdykseni. Pyydän anteeksi, että epäilin sinua. Kun miettii, että et ole ollut mitään muuta kuin uskollinen miehistön jäsen nämä kuluneet 8 vuotta, olet enemmän kuin oikeutettu olemaan meille vihainen. Olimme turhan hätäisiä mutta me uskomme sinua." Arlong sanoi ja nosti kättään anteeksipyytävästi.
"Mutta Arlong-herra..!" Buffy aloitti.
"Kuitenkin.." Merenmiesten kapteeni jatkoi välittämättä upseerinsa sanoista sen enempää, kun tämä samalla otti esiin isohkon tikarin ja vuorostaan nappasi vapisevan Usoppin otteeseensa, asettaen tikarin terän pojan kurkulle; "Ne, joista meidän pitää nyt päästä eroon, ovat Roronoa Zoro.. Se narttu Felizia sekä… Muut heidän kumppaninsa!"
"O-Odota! Apua!" Usopp huudahti kauhuissaan, samalla kun Namin kasvoille levisi kauhun ja pelon sekainen ilme.
"SIIS MITÄ?! USOPP VIETIIN ARLONG PARKIIN?!" Zoro huudahti.
"ETTE VOI OLLA TOSISSANNE! JOS OLISIMME OLLEET VÄHÄNKIN AIKAISEMMIN PAIKALLA…!" Felizia ärähti harmistuneena.
Kaksikko oli näet juuri saanut kuulla eräältä kylän asukkaalta, että heidän pitkänenäinen toverinsa oli juuri äskettäin saatu kiinni ja viety Arlong Parkiin.
"Ei tässä sitten muukaan auta kuin…" Zoro aloitti.
"Se siitä jatkon miettimisestä…" Felizia lopetti huokaisten ja niin kaksikko lähti juoksemaan kovaa vauhtia kohti Arlong Parkia.
"JAHUU! NOPEAMMIN! NOPEAMMIN! TÄYTTÄ VAUHTIA KOHTI ARLONG PARKIA!" Kuului Luffy innostunut huuto.
Luffyn , Sanjin ja Yosakun pieni alus liikkui kovaa vauhtia kohti määränpäätänsä, sillä kolmikko oli sitonut sen kiinni aikaisemmin piestyn merihirviön, Moohmoon sarveen. Nyt tuo valtaisa, osittain kalamainen merilehmä (jonka päässä oli pienimuotoinen kuhmu) veti alusta perässään silmäkulma vetistäen ja suunnisti kohti Arlong Parkia niin nopeasti kuin pystyi.
Arlong Parkissa Usoppin tilanne alkoi vaikuttaa pahemmalta ja pahemmalta. Arlong piti poikaa tiukasti otteessaan ja vei tikarin terää koko ajan lähemmäksi Olkihattujen ampujaa.
"Päästäni luvattu palkkio on korkein koko East Bluella, 20 miljoonaa belliä. Kun sen ottaa huomioon, on vain luonnollista että tunnettu palkkionmetsästäjä tulisi perääni. Mutta nähtävästi hän tarvitsi sen verran apua, että nappasi mukaansa itseään fiksumman kaverin.. Tarkoitan nyt tietenkin sitä punahiuksista naistoveriasi, Feliziaa, joka selvästi suunnitteli koko tämän jutun." Arlong sanoi kylmästi ja katseli kainalossaan vapisevaa pitkänenäistä poikaa.
"Joten.. Missä nämä kaksi toveriasi oikein piileskelevät…!? Ei ole kovinkaan hienostunutta touhua, että he hoitelevat puolet tovereistani sillä aikaa kun en ole itse paikalla…!" Arlong jatkoi ja tuijotti Usoppia tarkkaavaisesti.
"MINÄ… MINÄ EN TIEDÄ! MINULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ KENENKÄÄN ZORON TAI FELIZIAN KANSSA! PÄÄSTÄKÄÄ MINUT VAIN MENEMÄÄN! MINÄ PYYDÄN!" Usopp huusi kauhuissaan.
"CHU! Minä neuvon sinua lopettamaan nuo typerät valheesi. On kiistämätön tosiasia, että sinä henkilökohtaisesti hyökkäsit myös itse Arlongin kimppuun.. Kenties saadaksesi tovereillesi lisää aikaa? Meillä ei ole aikomustakaan päästää sinua vapaaksi, joten sinun on vain parempi puhua totta." Totesi pusuhuulinen merenmies, saaden pitkänenäisen pojan hätkähtämään.
"Hy- Hyvä on! Minä myönnän kaiken! Minä, Zoro ja Felizia ollaan kuin yhtä suurta perhettä! Joten teidän on parempi olla vahingoittamatta minua! Muutoin Zoro ja varsinkin Felizia tulevat tappamaan teidät kaikki!" Usopp vastasi vapisevalla äänellä, hikikarpaloiden valuessa pitkin tämän naama.
"Asenne ainakin muuttui hetkessä…" Yksi Arlongin alaisista vastasi hikipisara ohimollaan.
"Ai? Eli tarkoitat siis sanoa, että Zoro ja hänen narttunsa tulevat heti kun tapan sinut?" Arlong kysyi ja nosti tikaria Usoppin kasvojen kohdalle.
"MITÄ?! E-EI! EN MINÄ SITÄ TARKOITTANUT! MINUN TAPPAMISENI OLISI VÄÄRIN! JOS PIDÄTTE MINUT ELOSSA, ZORON JA FELIZIAN PITÄISI VARMASTI TULLA PELASTAMAAN MINUT! OIKEASTAAN, JOS ETTE PIDÄ MINUA ELOSSA, HE EIVÄT TULE IKINÄ!" Usopp huusi kyyneleet silmissään ja vilkaisi sen jälkeen hänen entisen toverinsa suuntaan ja lisäsi; "NAMI! SANO NYT SINÄKIN JOTAIN!"
"Mikä hätänä Nami? Näytät siltä, kuin jokin painaisi mieltäsi, vai?" Kysäisi se karateasuun pukeutunut merenmies ja vilkaisi oranssihiuksista naista, joka siinä samassa havahtui ajatuksistaan.
"Näyttää siltä, että kaikesta huolimatta epäilet minua vieläkin…!" Nami totesi.
"Minä epäilen sinua siksi, koska tiedän minkälainen olet. Olet vähän liian kiero luonteeltasi." Karateasuinen merenmies vastasi.
"…Helvetti soikoon! Minä en anna tapattaa itseäni jonkun typerän väärinkäsityksen takia. Miksi hitossa kaiken pitää mennä pieleen juuri nyt…!? Varsinkin kun olen niin lähellä tavoitettani…!"Nami mietti kuumeisesti.
"Nami! Olen todella pettynyt sinuun! SENKIN NOITA!" Kuului samassa Usoppin huuto, jolloin navigaattori havahtui jälleen ajatuksistaan ja vilkaisi tuota pitkänenäistä poikaa kylmän viileästi.
"LUFFY EI EPÄILLYT SINUA SEKUNTIAKAAN, VAIKKA HÄN KUULI, ETTÄ HÄIVYIT! HÄN LUOTTAA SINUUN EDELLEEN TÄYSIN! JOPA KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN! MUTTA AJATELLA, ETTÄ SINÄ HUIJASIT NIIN HÄNTÄ KUIN MEITÄ KAIKKIA KOKO TÄMÄN AJAN SILMÄÄKÄÄN RÄPÄYTTÄMÄTTÄ!" Usopp karjui.
"Pahoittelen, mutta ainut asia mihin minä luotan on raha. Syytä idioottimaisuuttanne siitä, että jouduitte puijatuksi." Nami totesi lakonisesti.
"MITÄ SINÄ JUURI SANOIT!" Usopp ärjyi silmät pullistuneina samalla, kun yhdestä kartanon altaista nousi ison vesipatsaan myötä esiin tuttu mustekalamerenmies.
"YO! Miksi kaikki ovat kerääntyneet tänne?" Hachi huudahti ja huomasi tällöin Arlongin; "Nyu?! Arlong, olet tullut takaisin! Tervetuloa takaisin!" Samassa mustekalamerenmies hoksasi myös maassa makaavat toverinsa, jolloin merenmiehen silmät pullahtivat päästä tämän karjahtaessa; "MITÄ TÄMÄ OIKEIN ON!?"
"Tämä on sen pahamaineisen palkkiometsästäjän Zoron sekä hänen mukanaan olevan nartun, Felizian tekosia! Missä sinä oikein olit Hachi? Jos vain olisit ollut täällä, tätä ei olisi koskaan tapahtunut!" Arlong ärisi.
"TODELLAKIN! IHAN KUIN ANTAISIN TYYPIN, JOKA VAHINGOITTI TOVEREITANI, PÄÄSTÄ KUIN KOIRA VERÄJÄSTÄ! ZORO JA FELIZIA! MINÄ TAPAN HEIDÄT!" Hachi karjaisi.
"Eli sinulla ei mitään tietoa siitä, mihin ne kaksi olisivat voineet mennä?" Karateasuinen merenmies kysyi.
"Ei yhtään mitään. Ainut asia minkä muistan on se, että tapasin aikaisemmin todella epäillyttävän kaksikon.. Yhtä miekkaa kantavan miehen ja punahiuksisen, vihreäkätisen… Naisen.." Hachi sanoi ja samassa mustekalamerenmiehen silmät laajenivat ja suu loksahti auki kun tämä tajusi; "OLISIVATKO NE KAKSI VOINEET OLLA JUURIKIN NE ETSITYT HENKILÖT!?"
"ELI SINÄ TAPASIT HEIDÄT SENKIN ÄLYKÄÄPIÖ!" Muut merenmiehet huusivat kuorossa, kunnes yksi lisäsi; "MIHIN HE OIKEIN MENIVÄT!?"
"Minä annoin heille hetki sitten kyydin Cocoyasi Villageen…" Hachi vastasi hikipisara ohimollaan.
"SINÄ ANNOIT HEILLE KYYDIN!?" Toinen Arlong alaisista huusi.
"Mu-Mutta… Se oli vain, koska luulin heidän olevan Arlongin vieraita… Siksi annoin heille kyydin kylään, jotta he voisivat tavata sinut. En koskaan ajatellut, että tulisit takaisin näin pian." Hachi sanoi ja katsoi kapteeniaan.
"Eli se siis tarkoittaa, että meillä ei ole mitään syytä kiirehtiä. Koska he nähtävästi etsivät myös minua…!" Arlong totesi ja hymyili julmasti.
"Zoro ja Felizia etsivät Arlongia!? Mitä he oikein suunnittelevat? Ei heillä pitäisi olla mitään syytä taistella Arlongia vastaan…" Usopp mietti tahollaan.
"Jos annan asioiden mennä vielä enemmän sotkuun niin silloin olen todella pahassa pulassa!" Mietti vuorostaan Nami ja katsoi lyhyesti Usoppin suuntaan.
"Muuten.. Kukas hän on?" Hachi kysyi ja osoitti Arlongin otteessa räpiköivää Usoppia.
"Hän on Zoron ja sen naisen toveri. Vaikka hän onkin vain ihminen, hän luuli vastustavansa meitä merenmiehiä." Arlong murahti.
Juuri silloin oranssihiuksisen naisen ilme koveni ja samassa hetkessä tämä syöksyi liikkeelle, vetäen samalla toppinsa etumuksesta esiin kolmeen osaan menevän keppinsä. Navigaattori kokosi aseensa ja kalautti kovalla voimalla Olkihattujen ampujaa suoraan päähän, saaden tämän irtoamaan Arlongin otteesta ja lentämään suu veressä maahan.
"Nami!?" Arlong sanoi ja katsoi muiden merenmiesten ohella tuota oranssihiuksista naista.
"SINÄ…! HALUATKO SINÄ TAPELLA, VAI?!" Usopp huusi ja pyyhki verta suupielestään.
"Sinä olet pelkkä kiusankappale… Saat syyttää vain itseäsi, koska asetuit Arlongia vastaan…" Nami sanoi ja asetti keppinsä olalleen, Usoppin katsoessa naista kysyvästi.
"On oma syyni, että annoin teidän seurata minua näin pitkälle. Mutta tällä saarella on tietyt säännöt, joista te kaikki olette täysin tietämättömiä. Kaikki sujui juuri niin kuin piti kunnes te saavuitte tänne. En voi enää antaa teidän sotkea bisneksiä, joita olen hoitanut nämä menneet 8 vuotta." Nami sanoi ja piti lyhyen tauon, kunnes sanoi vielä lopuksi; "Joten vähintä mitä voin tehdä… On tappaa sinut omin käsin."
Usopp katsoi tuota entistä toveriaan ensiksi hieman ihmeissään mutta naurahti sitten lopulta; "Tappaa? Hahahahah! Salli minun nauraa! En ehkä ole porukan vahvin tyyppi, mutta ei ole mitään mahdollisuutta, että olisin muka niin heikko, että sinä saisit minut tapettua!"
"Ohhoh… Näyttää siltä, että Namista on tulossa aikamoinen piraatti." Arlong hymähti.
"TAPA HÄNET NAMI!" Pari merenmiestä huusi.
"Oman turvallisuutesi takia on parasta, ettet mieti minua enää minuna…!" Nami huudahti ja syöksähti liikkeelle.
"Nyt on tilaisuuteni! Jos olisin pysynyt täällä vielä kauemmin, minut olisi tapettu aivan varmasti!" Usopp mietti samalla kun tämä kaivoi esiin mustan, pienen kuulan ja latasi sen ritsaansa.
"CERTAIN KILL… SMOKE STAR!" Usopp karjaisi ja ampui ammuksensa suoraan navigaattoria kohti, jolloin se räjähti ja levitti ympärilleen ison ja paksun savuverhon.
"Se paskiainen! Hän käytti savupommia!" Yksi merenmiehistä huusi.
"Piirittäkää paikka! Älkää antako hänen paeta!" Toinen Arlongi alainen karjaisi.
"Ajattelinkin, että yrittäisit jotain jotain tämmöistä." Nami totesi lyhyesti ja suunnisti suoraan Usoppin viimeistä sijaintia kohti.
"Nyt minun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin paeta vettä pitkin." Usopp mietti samalla hetkellä, kun tämä oli istunut lähimmän altaan reunalle, aikoen seuraavaksi sukeltaa meren syliin.
"Kuinka tyypillistä." Kuului kylmä ääni ja sillä hetkellä Nami sukelsi esiin savuverhon takaa, kohottaen keppinsä ja kalautti pitkänenäistä poikaa jälleen kerran suoraan naamaan, saaden tämän lentämään takaisinpäin veri kasvoista roiskuen. Kun Usopp tämän jälkeen oli nousemassa vaivalloisesti ylös, Nami viskasi keppinsä syrjään ja vetäisi esiin tikarin, nostaen sen valmiiksi iskuasentoon, syöksyen näin samalla Olkihattujen ampujaa päin.
"O- O- ODOTA NA-!" Usopp huusi kauhuissaan kunnes…
SHLUHK!
Savuverhon laskeutuessa, kaikki paikalla olevat merenmiehet saattoivat nähdä, kuinka tuo oranssihiuksinen nainen seisoi hievahtamatta paikallaan, painaen tikaria syvälle pitkänenäisen pojan mahaan. Veri tipahteli pieninä pisaroina maahan samalla kun Usopp korisi silmät selällään; "Kuinka… Kuinka sinä… Saatoit… Nami…"
"Minun bisneksieni takia, tämä oli ainut keino." Nami vastasi kylmäkiskoisesti.
"Sinä… Sinä todellakin olet… Pelkkä noita…" Usopp korisi raskaasti hengittäen ja nosti vielä veristä kättään, ennen kuin vihreätoppinen nainen kiskaisi verisen tikarin irti pojan vatsasta, saaden tämän lyyhistymään kuoleena maahan.
"Nyt… Mene hiljaisesti hautaasi…!" Nami sanoi, veren tipahdellessa tämän käsistä.
"SHAAAHAHAHA! TÄYDELLINEN KOSTO, KERTAKAIKKIAAN! TUOSSA ON TEILLE ARLONG MERIROSVOJEN TODELLINEN UPSEERI!" Arlong karjaisi riemuissaan, muiden tämän alaisten hurratessa naisen teolle. Ainoat, jotka eivät osallistuneet ilonpitoon, olivat se karateasuinen merenmies sekä Buffy, joka oli salaa toivonut, että Nami sekä Usopp olisivat molemmat tappaneet toisensa.
Samaan aikaan Johnny katsoi tuota kartanon pihalla tapahtuvaa murhenäytelmää kauhusta kankeana. Aurinkolasipäisen palkkiometsästäjän koko keho tärisi ja tämän kasvoilta valui kylmä hiki, kun tämä sanoi itsekseen tärisevällä äänellä; "A-Aaahhhhhhh…! Tämä on paha…! Si- sisko Nami tappoi… Ve- veli Usoppin…! Miten se on mah- mahdollista…!"
Tällä välin tahollaan Nami potkaisi Usoppin elottoman ruumiin meren kylmään syleilyyn. Oranssihiuksinen nainen katsoi tummat varjot silmiensä päällä sekä säälimätön ilme kasvoillaan, kuinka hänen entisen toverinsa ruumis upposi siinä samassa meren syvyyksiin. Tämän jälkeen Nami nappasi keppinsä maasta ja asetti sen kolmessa osassa takaisin toppinsa sisään, ennen kuin nainen lähti astelemaan poispäin.
"Pahoittelut, että epäilin sinua. Sinä todellakin olet yksi meistä." Karateasuinen merenmies sanoi Namille.
"Vaikka en sitä haluakaan myöntää.. En olisi uskonut, että sinusta löytyy tuollaista kylmäverisyyttä.. Olet siinä suhteessa aika samanlainen kuin se narttu Felizia.." Buffy totesi katsomatta Namin suuntaan.
"Yksi teistä? Samanlainen kuin se punahiuksinen typerys? Älkää koskaan laittako minua samaan kastiin teidän tai varsinkaan joidenkin idioottimaisten kusipäiden kanssa. Minulla on vain yksi ja ainut syy, miksi liityin tähän miehistöön!" Nami aloitti ja jatkoi; "Ja se on, että kerään 100 miljoonaa belliä, ostaakseni Cocoyasi Villagen sinulta Arlong. Pitäkää minua enemmänkin liittolaisena."
"Sinä petit sekä kyläläiset että äitisi… Siksi aina ihmettelin, miksi sinä, joka ei usko mihinkään muuhun kuin rahaan, haluaisi ostaa pienen, kämäisen kylän. Mutta se oli silloin, kunnes löysin tämän huoneestasi."Totesi se karateasuinen merenmies, kun tämä samalla veti esiin hieman kuluneen, itse piirretyn kartan.
"Tuohan on…!" Nami huudahti silmät selällään , kun tämä huomasi merenmiehen kädessä olevan kartan.
"Hm? Mikä tuo on?" Arlong kysyi.
"Sinun mikä? Näytätkin vähän hämmentyneeltä" Karateasuinen merenmies sanoi ja jatkoi karttaa osoittaen; "Tämä on kulahtanut aarrekartta! Kartta tästä saaresta, joka aivan vuorenvarmasti osoittaa Cocoyasi Villageen!"
"Pi- Piillotettu aarre!? Aarreluola!? Mahtavaa! Näyttäkää! Näyttäkää!" Muut merenmiehet huudahtivat ja kokoontuivat joukolla nähdäkseen tuon kartan. Arlong kuitenkin astui väliin ja sanoi lyhyesti karateasuiselle toverilleen; "Anna se takaisin. Se on Namin kartta." Tämä sai joukon hajaantumaan samalla, kun Nami vihaisesti repäisi kartan takaisin itselleen.
"Älä uskallakaan koskea siihen! Se on minun!" Nami ärähti ja jatkoi sen jälkeen kylmän rauhallisesti, osoittaen sanan merenmiesten kapteenille; "Olen saanut tarpeeksi teidän typeristä epäilyistänne. Minua ei todellakaan kiinnosta, luotatteko minuun vai ette. Ainut asia mistä yksistään välitän on lupaus meidän välillämme. Ja sinähän et rikkoisi sitä kaikkien näiden vuosien jälkeen? Vai mitä Arlong?"
"En tietenkään." Arlong aloitti ja istahti kartanon edessä olevalle tuolille, jatkaen sen jälkeen; "Kuolisin mielummin kuin rikkoisin lupauksen, mihin sisältyy raha. Sellainen mies kun olen…!"
"En muuta odottanutkaan. Olet järkevä mies Arlong." Nami sanoi vielä lyhyesti, kunnes tämä asteli kartta ja verinen tikari kädessään takaisin sisälle.
"Kuinka epämiellyttävä nainen…" Karateasuinen merenmies totesi vielä lyhyesti.
"SHAHAHAHAHAH! Minä puolestani sanon, että hänestä on kasvanut kelpo nainen!" Arlong totesi nauraen.
"Hmph!" Buffy tuhahti hiljaa.
Sillä hetkellä tahollaan Johnny ei vieläkään voinut uskoa näkemäänsä. Palkkionmetsästäjä pyöritteli päätänsä ja yritti koota ajatuksiaan samalla kun tämä lähti vapisten liikkeelle ja mutisi kylmän hien valuessa pitkin kasvoja; "Mi- Minun täytyy kertoa… Veli Zoro ja sisko Felizia…! Heidän täytyy saada tietää… Nami… Hän on… NOITA!"
"MINÄ NÄEN ARLONG PARKIN!" Kuului Luffyn innokas huuto. Tällöin Sanji ja Yosaku näkivät myöskin tuon korkean, tornimaisen kartanon, jonka siluetti tuli koko ajan lähemmäksi ja lähemmäksi.
"MOO!" Venettä vetävä Mohmoo äännähti väsyneen kuuloisesti.
"Hei! Älä uskallakaan väsyä senkin mokoma virtahepo!" Sanji huusi.
"Luulen, että potkuillasi saattaa olla osuutta asiaan…" Yosaku lisäsi hikipisara ohimollaan.
"MOO!" Mohmoo huusi ja suunnisti siltä seisomalta suoraan kohti saaren rantaviivaa.
"HEI! MOKOMA VIRTAHEPO! SINÄ UIT VÄÄRÄÄN SUUNTAAN! KÄÄNNY VASEMMALLE!" Sanji karjaisi hampaat terävinä, kun tämä huomasi, mihin suuntaan valtava merilehmä oli menossa.
"Se on tuo rakennus tuossa!" Olkihattuinen poika lisäsi ja viittoi Arlong Parkin suuntaan, joka siinä samassa vilahti kovaa kyytiä kolmikon ohitse.
"ME TÖRMÄÄMME RANTAAN!" Yosaku huusi suu kauhusta ammollaan ja siinä samassa myös Sanji ja Luffy yhtyivät huutoon mukaan kun kuului valtaisa "RYSKIS!", jolloin Mohmoo iskeytyi järkyttävällä voimalla saaren rantaan, saaden perässään olleen, pienen veneen sinkoutumaan korkealle ilmaan..
"Mikä hitto tuo oikein oli..?!" Felizia kysyi samalla ja hiljensi hieman vauhtiaan kuullessaan tuon valtaisan rymähdyksen.
"Oli se mitä tahansa, isolta se ainakin kuulosti.." Zoro vastasi.
"Pidetään silmät auki kaiken varalta!" Punapää lisäsi vielä lopuksi, ennen kuin kaksikko lisäsi jälleen tahtiaan, suunnistaen kohti Arlong Parkia niin nopeasti kuin pystyivät.
Huh huh... Namin todellinen luonto on nyt tullut esiin! Miten Olkihatut tulevat reagoimaan kun he kuulevat Usoppin kohtalosta...? Tosin, ensin pitää katsoa miten Luffyn ja Sanjin käy... Mutta vastauksia näihin joudutte jälleen odottamaan jonkin aikaa ;). Nähdään taas!
-WillofJ-
