Heipä hei! Tässä on Eternal Eternity-fanfictionin uusi luku. Nähdään seuraavassa luvussa.
Naruko istui sängyllään yllään vaaleansininen pyjama, ja katsoi sille levittämäänsä, Uzuchiogakure no Saton raunioiden karttaa.
Ikkunan verhojen takana näkyi öisen täysikuun valoa.
"Crystal Pointeja on siis eri puolilla Uzuchiogakuren raunioita", Naruko mutisi.
Luna istui Narukon vieressä kuuntelemassa.
"En osaa edes kuvitella sitä, että millainen se Mayuran suunnittelema, hänen maailmansa on, mutta en aio antaa hänen muuttaa klaanini vanhaa asuinaluetta joksikin Yomi no Sekaiksi. Tämä kuulostaa oudolta, sillä Karin, ja Honoka ovat ainoat, itse tapaamani verisukulaiseni", Naruko sanoi.
"Ehkä osaat sen perusteella kunnioittaa niitä raunioita, sillä nehän olivat joskus kylä, jossa tämän elämäsi äitisi asui joskus", Luna sanoi.
Naruko nyökkäsi.
"Yrityksesi käyttää sitä Lake Yokaita epäonnistui surkeasti, Kei. Oletko jo saanut paremman suunnitelman?" Mayura kysyi istuen valtaistuimellaan.
"Kyllä vain. Olen myös paikantanut toisen, Kuro Hoshi Suishoun. Sen etsintöjen ajaksi minun on pakko harhauttaa vihollisiamme, jotta he eivät saa selville sitä, että mistä suunnitelmassani on kyse", Kei sanoi lähtien huoneesta.
Käveltyään jonkin aikaa Kei saapui erääseen huoneeseen, jonka keskellä olevalla lattialla oli soihtu, jossa paloi tuli.
"Arashi, myrskyn henki, vastaa kutsuuni. Mene Suna no Kuniin, ja päästä voimasi valloilleen suurimmalla, mahdollisella myrskylläsi!" Kei sanoi silmiensä hohtaessa punaisina.
Tulesta ilmestyi pyörremyrsky, joka lensi ulos huoneen avonaisesta ikkunasta kohti Suna no Kunia.
Sininen, hieman joutsenen näköinen lintu tunsi jonkin, vaarallisen voiman lähestyvän nopeasti kohti Suna no Kunia, ja siellä asuvaa Uranuksen suojelija.
"Uranuksen prinsessa!" Lintu ajatteli katsoen kohti Maapalloa, ja sitten lintu lähti Uranuksesta lentämään kohti Maapalloa varoittaakseen Uranuksen prinsessaa tulevasta vaarasta.
Saavuttuaan Maahan lintu lähti lentämään kohti Sunagakurea, mutta yllättäen alkoi hiekkamyrsky, ja sen seurauksena lintu joutui myrskyn riepottelemaksi, vaikka se tekikin parhaansa paetakseen myrskyä. Lopulta lintu lennähti myrskyn voimasta suoraan Temarin huoneen ikkunan läpi Temarin huoneen lattialle rikkoen samalla Temarin huoneen ikkunan palasiksi. Kraks!
Temari hämmästyi:
"Mitä ulkona tapahtui?!"
Kun Temari katsoi ikkunaa, ja sitten lattialle, hän näki sinisen linnun.
"Uranuksen prinsessa, tämä ei ole mikään tavallinen hiekkamyrsky", Lintu sanoi Temarille telepaattisesti, ennen kuin lintu pyörtyi Temarin huoneen lattialle tuntien samalla kipua vasemmassa siivessään.
Temari tarttui lintuun, ja asetti sen varovasti lattialla olevalle lattiatyynylle, ja veti kommunikaattorin taskustaan:
"Artemis, Temari täällä".
"Huoh! Mitä on tapahtunut?" Artemis kysyi herättyään kommunikaattori-rannekkeen ääneen.
Temari katsoi lintua, joka ei ollut vielä herännyt:
"Tein omia asioitani, kun lintu lennähti suoraan huoneeni ikkunasta huoneeni lattialle, ja rikkoi samalla huoneeni ikkunan palasiksi. Hämmästyin, ja huusin:
"Mitä ulkona tapahtui?!" Huudettuani katsoin ikkunaan, ja näin sinisen linnun. Lintu sanoi:
"Uranuksen prinsessa, tämä ei ole tavallinen hiekkamyrsky". Kun lintu sanoi sen minulle, se puhui minulle telepaattisesti, ennen kuin lintu pyörtyi huoneeni lattialle".
"Se ei siis ole mikään tavallinen lintu?" Artemis kysyi.
"Se olisi oikein tehty arvelu, Artemis", Temari sanoi.
"Se lintu tiesi kuitenkin sen, että olet Uranuksen suojelija, joten voi olla niin, että se lintu on kotoisin Uranuksesta", Artemis sanoi.
"Muistan, että loin sen linnun Queen Serenityn avulla", Temari sanoi.
"Asiaa pitäisi tutkia tarkemmin", Artemis sanoi.
"Hyvä on", Temari sanoi sammuttaen kommunikaattori-rannekkeen.