Heipä hei! Tässä on Eternal Eternity-fanfictionin uusi luku, johon on haettu inspiraatiota Sailor Senshien taisteluista Nehelleniaa vastaan ensimmäisessä Sailor Moon-animessa, jonka oikeuksia en omista. Nähdään seuraavassa luvussa.
"Kuulusteluissa selvisi jotain. Nimittäin Mayuran piilopaikan sijainti", Tsunade sanoi istuen työpöytänsä takana olevalla tuolilla.
"Missä kyseinen piilo on?" Kakashi kysyi.
"Se on Hi no Kunin pohjoispuolella olevassa vuoristossa", Tsunade sanoi.
Shizuka oli pukeutunut ninja-uniformuunsa, ja oli valmis auttamaan.
Naruko mietti Mayuran tekoja.
"Kuinka pitkälle Mayura on oikein valmis menemään?" Naruko mietti.
Kakashin ryhmä lähti lopulta Tsunaden työhuoneesta. Lopulta he saapuivat Hi no Kunin pohjoispuolella olevaan vuoristoon nähdäkseen siellä hylätyn näköisen kartanon.
"Näyttää siltä, että tekin löysitte tämän paikan", Temari sanoi tullessaan Setsunan kanssa paikalle.
Aurinko oli laskemassa.
Kakashi työnsi kartanon ovet auki, ja he kävelivät hämärästi valaistuilla kartanon käytävillä, kunnes he saapuivat isoon valtaistuinsaliin.
"Näyttää siltä, että voin esitellä teille erinomaista keksintöäni. Yume no sekai muuttuu nyt!" Mayura sanoi nähtyään huoneeseen tulevat ninjat, ja asetti sitten viimeisenkin Kuro Hoshi Suishoun huoneen lattialle piirtämäänsä pentagrammi-kuvion sakaraan, ja ne alkoivat hohtaa samalla, kun hän laittoi oman kristallinsa pentagrammin keskelle. Mayura teki käsimerkkejä, ja katosi sitten.
Naruko oli jo muuttunut muiden Sailor Senshien tavoin valmiina taistelemaan.
"Näyttää siltä, että Mayura siirtyi unten maailmaan. Meidän pitää ilmeisesti seurata häntä sinne", Sailor Mercury sanoi tutkittuaan asiaa visiirillään, ja nähdessään Mayuran piilopaikassa chakran jälkiä, joissa olevat lukemat kertoivat unten maailmaan siirtymisestä.
"Tehdään ensin yksi yksi!" Sailor Venus huusi samalla, kun hän, ja muut Sailor Senshit nostivat käsiään ylemmäs heidän voimiensa ympäröidessä heidät Moon Chalisien ilmestyessä Narukon, ja Saradan käsiin. "Annamme voimaa Sailor Moonille!"
Chalisien kannet avautuivat, ja niiden sisälle siirtyi kaikkien Sailor Senshien voimia samalla, kun Naruko, ja Sarada tarttuivat Chaliseihin:
"Crisis Make-Up!"
Sailor Moon, ja Sailor Chibi Moon muuttuivat Super Sailor Senshi-muotoihinsa.
"Miten pääsemme unten maailmaan?" Sailor Moon kysyi.
"Yritetään Sailor Teleporttia", Sailor Mercury antoi Mercury-tietokoneestaan tekemänsä kopion Shizukalle:
"Voisitteko varmistaa sen, etteivät Paredrit seuraa meitä unten maailmaan? Voitte toki katsoa tilanteemme edistymistä tällä tietokoneella".
"Hyvä on, mutta älkää herpaantuko hetkeksikään", Kakashi sanoi vetäen yhden esineen päällä olevan kankaan sivuun nähdäkseen kyseisen esineen olevan iso, seinään kiinnitetty kokovartalopeili, jonka sisällä Guy nukkui.
Eräät muutkin vetivät kankaita esineiden päältä nähdäkseen niidenkin alta paljastuneita peilejä, joiden sisällä oli nukkuvia ihmisiä.
"Aloitetaan, jottei Mayura vangitse enemmän ihmisiä", Sailor Moon sanoi tarttuen muiden Senshien käsiin, ja yhdisti voimansa heidän kanssaan:
"Sailor Teleport!" Sailor Senshit katosivat huoneesta.
"Joku yrittää seurata minua unimmailmaan", Mayura sanoi istuen uuden piilopaikka saa valtaistuimella, ja piti oikeassa kädessään viinipikaria.
Huoneen keskelle ilmestyi iso peili, jonka lasipintaan ilmestyi kuva Sailor Sensheistä, jotka olivat tulossa unimmailmaan.
"He seuraavat minua!" Mayura heitti pikarin kohti peiliä rikkoen peilin. Kraks! "Mayura "Keitä he ovat?"
"Mitä tuo on?!" Sailor Moon huusi nähdessään jonkin kimaltavan lähestyvän häntä ja muitakin Sailor Senshejä.
Kimallus osoittautui peilin sirpaleiksi, ja sen osuttua Sailor Senshit siirtyivät tahattomasti kauemmas toisistaan.
Sailor Mercury, ja Uranus laskeutuivat raunioiden keskelle, ja kyseiset rauniot näyttivät tuhoutuneelta temppeliltä.
Sailor Mercury painoi korvakoruaan tuoden visiirin esiin saadakseen selville, missä hän oli.
"Mitä se aiempi oli?" Sailor Uranus kysyi nousten seisomaan.
"Mayura taisi huomata meidän seuraavan häntä, ja päätti kaiketi hidastaa meitä", Sailor Mercury sanoi mennen Sailor Uranuksen kanssa läheiselle kukkulalle, ja näki sen, että miten rauniot näyttivät ihan samalla kaikkialla.
Sailor Mercuryn tietokone ilmestyi Sailor Mercuryn käsiin, ja hän paineli tietokoneen näppäimiä tutkien asiaa.
"Miten menee?" Sailor Uranus kysyi.
"En löytänyt muita...vaikka olen käyttänyt tietokonettani jonkin aikaa", Sailor Mercury sanoi.
"Onko se oikein?" Sailor Uranus kysyi raunioita, joissa tuuli hieman, ja tuulen mukana lennähti vähän hiekkaa. "Olen myös huolissani muista sotilaista".
"Mikä tämä on?" Sailor Uranus katsoi raunioita.
"Ei voi olla!" Sailor Mercury sanoi. "Avaruus on jotenkin vääntynyt".
"Milloin se tapahtui? Mennään etsimään uloskäynti nopeasti", Sailor Uranus sanoi kävelle hieman eteenpäin.
"Odota!" Sailor Mercury sanoi, minkä seurauksena Sailor Uranus pysähtyi:
"Luulen, että kietoudumme Mayuran ansaan kamppaillessamme. Mietin, haluaako hän meidän väsyvän".
"No, tarkoitatko sitä, että meidän pitäisi istua paikallamme tekemättä mitään?" Sailor Uranus kysyi. "Meillä on vähän aikaa jäljellä".
"Mutta", Sailor Mercury sanoi.
"Se on harmi!" Joku huusi, ja raunioihin ilmestyi hiekkamyrsky. "Ajattelin laittaa sinut labyrintiin ikuisesti antaakseni sinun kuolla huonosti, ja häpeällisesti".
Kun hiekkamyrsky oli kadonnut, tytöt näkivät edessään, parin metrin päässä seisovan Mayuran.
"Mayura!" Sailor Mercury huusi.
"Paha petturi tuli itse vihdoin esiin. Valitettavasti emme ole lelujasi!" Sailor Uranus huusi, ja hyökkäsi kohti Mayuraa.
Mayura väisti hyökkäyksen nousemalla leijumaan ilmaan:
"Heh heh!"
"Buble Spray!" Sailor Mercury loi Mayuran ympärille tiheän kuplasumun.
Mayura ojensi oikean kätensä eteenpäin, ja hänen kädestään ilmestyi tummaa energiaa, joka siirsi kuplasumun sivuun.
"Ei edes lähelle! Et voi vahingoittaa ainuttakaan hiustani tuollaisella voimalla!" Mayura pilkkasi Sailor Senshejä laskeuduttuaan seisomaan maahan.
"Hiljaa!" Sailor Uranus sanoi valmistautuen hyökkäämään.
"Ei! Älä hyökkää varomattomasti!" Sailor Mercury varoitti.
"Jos emme tee, hän tekee!" Sailor Uranus sanoi, ja loi oikeaan käteensä keltaisen tuulipallon, jonka hän heitti nopeasti kohti Mayuraa:
"World Shaking!"
Mayura vain työnsi hyökkäyksen takaisin kohti Sailor Uranusta, joka kaatui maahan hyökkäyksen kadotessa.
"Sailor Uranus!" Sailor Mercury huolestui.
Sitten Sailor Mercury katsoi taivaalle, ja näki siellä jonkin auringonpimennyksen kaltaisen asian, sillä auringon edessä oli musta Kuu.
"En ole enää heikko", Mayura sanoi.
"Meidän vallassamme on liian paljon epätasapainoa! Emme voi voittaa hänen omaansa. Jokaisessa tekniikassa on kuitenkin omat heikkoutensa. Voisikohan tuo auringonpimennystä muistuttava olla avain tämän taistelun voittamiseen?" Sailor Mercury mietti, ja painoi sitten korvakoruaan aktivoiden visiirinsä. "Juuri niin! Minulla on oma tapani! Minulla on vielä jotain varmistettavaa".
Sailor Mercury paineli taas tietokoneensa näppäimiä.
"Inhottavat silmät", Mayura ajatteli, kun hänen silmänsä hohtivat punaisina. "Joka ei luovuta...hohtava puhdistaa, ja kirkas. Älä katso minua sellaisilla silmillä!"
Mayura nosti oikeaa kättään ylemmäs, ja siitä ilmestyi tumma energiaa, joka kierteli Sailor Mercuryn ympärillä, mutta Sailor Mercury ei lopettanut asioiden tutkimista.
"Mitä hän tekee?" Sailor Uranus ajatteli, kun hän nousi seisomaan. "Miksi hän ei yritä taistella?"
"Mene ja taistele, Sailor Mercury! Oletko todella Sailor Senshi?" Sailor Uranus kysyi.
"Ei vielä...en voi vielä kerätä kaikkia tietoja", Sailor Mercury sanoi.
"Mitä?" Sailor Uranus kysyi.
"Tämä on ainoa tapa...Tämä on minun tapani taistella!" Sailor Mercury ajatteli.
Yllättäen Mayuran hyökkäys katosi Sailor Mercuryn ympäriltä, ja hän katsoi eteenpäin nähdäkseen Sailor Uranuksen seisovan edessään, ja että Mayuran hyökkäys kierteli nyt Sailor Uranuksen ympärillä:
"Uranus!"
"Pidä kiirettä! En kestä sitä enää kauaa", Sailor Uranus sanoi.
Sailor Mercury jatkoi tutkimuksiaan, kunnes tietokoneen näyttöruudun oikealla puolelle ilmestyi niin sanottua auringonpimennystä koskevat lukemat, ja punaiset nuolet, jotka osoittivat kyseistä auringonpimennystä:
"Tähtää korkealle!"
"Mitä?" Mayura kysyi kuultuaan Sailor Mercuryn äskeiset sanat, ja lopetti sitten hyökkäyksen.
"World Shaking!" Sailor Uranus loi tuulipallon oikeaan käteensä, ja heitti sen kohti auringonpimennystä.
Blazh! Auringonpimennys katosi, ja raunioiden tilalle ilmestyi punamusta maisema, ja Mayura muuttui Paredriksi.
Space Sword ilmestyi Sailor Uranuksen oikeaan käteen, ja hän tuhosi Paredrin miekalla, kun Paredri yritti hyökätä. Kriks!
"Hitto! Illuusio", Sailor Uranus sanoi. "Miten tiesit tuon?"
"Koska Mayuran hiukset eivät liikkuneet tuulessa aloin epäillä jonkin olevan vialla", Sailor Mercury sanoi painaen korvakoruaan poistaen visiirin käytöstä. "Minulta kesti hieman kauemmin kuin odotin saada todellinen luku selville".
"En tiennyt sinun tapaasi taistella...Se on aivan erilainen kuin minun", Sailor Uranus sanoi.
"Se on sama...siinä mielessä, että haluamme auttaa prinsessaa, Naruko-chania", Sailor Mercury sanoi.
"Olet oikeassa", Sailor Uranus sanoi.
Yllättäen heidän eteensä ilmestyi oviaukko.
"Oletan, että tuo on tiemme löytää muut. Siinä ei näy negatiivisiä energialukemia", Sailor Mercury sanoi tutkien oviaukon energialukemat tietokoneellaan.
Sitten he menivät ovesta sisään.
Sailor Mercury, ja Sailor Uranus kävelivät kohti oviaukkoa, ja kun he kävelivät sen läpi, se katosi.
Sailor Mercury katsoi paikkaa, josta ovi oli kadonnut:
"Kävelimmekö ansaan?"
"Se selviää katsomalla", Sailor Uranus sanoi.