Heipä hei! Tässä on Eternal Eternity-fanfictionin uusi luku. Tähän lukuun on haettu inspiraatiota Naruto Shippuden the Movie: Bonds-nimisestä elokuvasta. Nähdään seuraavassa luvussa.
Sasuke avasi silmänsä istuen yhden, Orochimarun piilopaikan lattialla olevalla tatamilla, jolla hänen miekkansa, ja muut varusteensa olivat, ja katsoi luolan suuaukon edessä olevaa vesiputousta. Sasuke nousi seisomaan, ja käveli kohti vesiputousta heittäen haorinsa luolan lattialle siirtäen sitten tatamin, ja vesiputouksen välissä olevan bambu-verhon sivuun oikealla kädellään.
Sasuke pysähtyi vesiputouksen alle, ja antoi vesiputouksen veden pudota niskaansa sulkien silmänsä. Hän tarttui oikealla kädellään vassempaan käteensä, ja avasi silmänsä vähän ajan kuluttua, ja loi vasempaan käteensä salamaelementin tekniikan, jonka hän lähetti siirtymään eteenpäin pitkin vesiputouksen alla olevan joen pintaa pitkin nostaen samalla savua ilmaan.
(Myöhemmin)
Sasuke seisoi vesiputouksen yläpuolella olevalla kalliolla, ja nyt hänellä oli haori yllään.
Sää oli aurinkoinen, ja tuuli hieman.
Sasuke katsoi lähellä olevaa metsää, metsän takana olevia vuoria, ja sitten vuorien takana olevaa merta.
Merellä liikkui 5 pientä, ja 3 isoa, harmaata meri-alusta. Pienet alukset liikkuivat isojen alusten ympärillä. Kaikki alukset olivat mustaharmaita. Niissä oli jopa punaista väriä, ja aluksissa oli punaiset liput kyseisten alusten mastoissa. Aluksissa ei ollut purjeita. Isoissa aluksissa oli ihmisten, ja lintujen kasvojen näköisiä kuvioita.
"Ohjaa porttiin!" Yhdessä aluksessa oleva, violettivalkoiseen asuun pukeutunut ninja sanoi kapteenille toisen ninjan ohjatessa alusta ruorilla samalla, kun toinen ninja tarkkaili aluksen koneita. "Ohjaa porttiin!"
Aluksia ohjattiin hieman vasemmalle.
"Lentäjät, valmistautukaa lähtöön!" Eräs ninja sanoi radiovastaanottimeen käyttäen laivan konetta. Hänen, ja muiden ninjojen uniformuissa oli sama, harmaa, hieman koukun näköinen kuvio, kuin hänen Hitai-atensa vasemmassa hihassa olkapään kohdalla. "Valmistaudu käynnistämään!"
Muut ninjat juoksivat aluksissa, ja saapuivat sitten huoneisiin, joissa heille annettiin kultavalkoruskeat lentoreput, joissa oli sama tunnus, kuin heidän Hitai-ateissaan.
Eräs ninja käynnisti aluksen koneen samalla, kun toinen ninja neuvoi muita ninjoja, jotka olivat pukeneet lentoreput selkiinsä, juoksemaan eteenpäin, kunnes he saapuivat aluksen kannelle.
Saavuttuaan aluksen kannelle he, ja muissa aluksissa olevat ninjat nousivat alusten kansilla olevia liukuportaita pitkin laivojen mastojen lähellä oleville tasanteille, ja tarttuivat sitten kyseisillä tasanteilla oleviin katapulttien kahvoihin, ja sitten laivojen kapteenit antoivat merkin nostamalla kättään ylemmäs, minkä seurauksena eräs ninja löi vasaran laivan kannella olevaan koneeseen, minkä seurauksena laitteet, joissa olevien katapulttien kahvoihin eräät ninjat olivat tarttuneet, siirtyivät eteenpäin, ja ninjat irrottivat otteensa katapulttien kahvoista lentäen eteenpäin lentoreppujen aktivoiduttua.
Zhah! Lentoreppujen aktivoituminen nosti ilmaan salamoiden kaltaisia kipinöitä, ja pian monet muut ninjat aktivoivat omat lentoreppunsa samalla tavalla, kuin ensimmäisinä sen tehneet ninjat.
Seuraavaksi yhden, isomman aluksen runko avautui siinä olevan nuoli ylöspäin-merkin kohdalta, ja siitä ilmestyi hieman salamoita, ja sitten isompi lentoalus, joka näytti vähän erilaiselta kuin eräiden ninjojen käyttämät lentoreput, mutta jopa se lentoalus oli ruskeakultavalkonen. Sen eräissä kohdissa oli jopa violettiakin väriä.
Eräs ninja viittoi oikealla kädellään muita lentämään eteenpäin, ja toinen ninja näytti vasemmalla kädellään peukalo ylöspäin-merkin kyllä-merkiksi.
Lentorepuilla lentävät ninjat lensivät nopeasti mereltä kohti Hi no Kunia kiinnittäen itseensä niityllä leikkivien, seppeleitä tekevien lasten, ja pelloilla työskentelevien, ja eräiden talojen pihoilla seisovien ihmisten huomion.
Lopulta lentorepuilla lentävät ihmiset lensivät Konohan yllä, ja pudottivat kylään rajähdelapuilla varustettuja palloja kyläläisten nähdessä kyläänsä hyökänneet ninjat, minkä seurauksena kylän kaduilla kävelevät ihmiset hermostuivat, ja jotkut lähtivät juoksemaan pois paikalta.
Kabam! Rakennuksia tuhoutui räjähdelappujen osuttua rakennuksiin, ja räjähdettyä, ja ilmaan nousi savua. Kyläläiset juoksivat pakoon huutaen samalla.
"Aaaa!"
"Lähetä tason 3 suojausvaroitus!" Vihainen Tsunade huusi Shizunelle seisoen työhuoneensa ikkunan edessä.
"Kyllä!" Hermostunut Shizune huusi, ja sitten Naruko tuli Tsunaden työhuoneeseen, sillä Tsunade oli aiemmin pyytänyt Narukoa tulemaan Tsunaden työhuoneeseen puhuakseen Narukolle.
"Tsunade-sama, onko kyse siitä tehtävästämme, jossa Raikage näki minun olevan Sailor Moon, vai onko kyse siitä, että Sailor Pluto reinkarnoitui Kumogakureen Meio Setsunaksi?" Naruko kysyi huolissaan seisoen Tsunaden työpöydän edessä.
"Ei nyt varsinaisesti", Shizune sanoi katsoen ulos huoneen ikkunasta. Ulkona näytti lentävän ninjoja jonkinlaisten koneiden avulla, ja että kyseiset ninjat pommittivat kylää:
"Tilanne koskee pikemminkin noita hyökkääjiä, eikö Tsunade-sama?"
"Kyllä. Käy tarkistamassa tilanne haavoittuneiden varalta, Naruko", Tsunade sanoi.
"Toki", Naruko lähti Tsunaden työhuoneesta juoksemaan pitkin Konohan katuja etsien haavoittuneita.
Zhah! Eräät Konohan ninjat taistelivat kylään hyökänneitä ninjoja vastaan, mutta putosivat sitten katoilta maahan vihollisten ampuessa jonkinlaisten tykkien kaltaisista aseista nopeasti aseita kohti Konohan ninjoja pudottaen heidät talojen katoilta maahan.
"Käyttääkö nämä kaverit Wind Styleä tai jotain?" Maassa istuva Choji kysyi.
"Se on chakraa", Neji hyppäsi talon katolle kantaen 2 lasta, ja hän oli aktivoinut Byakuganinsa. "He kiertävät chakraa lentoreppujensa siipiin. Luo ilmanpaine-eroja siipien ylä- ja alaosien välille lentääksesi!"
Shikamaru oli äsken heittänyt aseita vieraita ninjoja vastaan, ja väistänyt äsken hyökkäyksen eräiden muiden ninjojen tavoin:
"Taivas ninjoja? Onko sellaisia koskaan ollut?"
Kabam! Viholliset jatkoivat kylän pommittamista, ja joissain paikoissa oli jopa tulipalojakin.
"Kuka on noiden ninjojen johtaja?!" Naruko mietti etsien haavoittuneita.
"Hyökkäämään ilmasta imevällä voimalla", Tsunade sanoi.
"Keitä ihmettä he ovat?" Shizune kysyi.
"Toisen Suuren Ninja-sodan aikana oli ninjoja, jotka menestyivät jutsussa, ja antoivat heille mahdollisuuden manipuloida chakraa, ja lentää taivaalla. He kutsuivat itseään Sora no Kuniksi. He vastustivat Viittä Suurta Ninja-maata, ja Konoha tuhosi heidät", Tsunade sanoi.
"Entä jos tänne nyt hyökkäävät ninjat ovat ovat äsken kertomienne ninjojen jälkeläisiä?" Shizune kysyi.
"Silloin heidän tavoitteensa olisi Konoha", Tsunade sanoi. "Ja kaiken lisäksi on täysin mahdollista, että he kostavat koko Hi no Kunille Sora no Kunin tuhoamisen!"
Zhah! Kylän keskelle äsken pudotettu ase avautui, ja siitä ilmestyi nopeasti terä-aseita, joita heitettiin nopeasti kohti Konohan asukkaita heittäen heidät kadulle kyseisen aseen pyöriessä samalla hieman.
Kabam! Sitten isomman lentoaluksen alakohta työntyi alemmas, ja siinä olevalla istuimella istuva mies lähetti chakraa kohti Konohaa aiheuttaen räjähdyksen kyseisen miehen huutaessa:
"Aaaaaa!"
Räjähdys aiheutti melkoisesti tuhoa.
Sitten eräs ninja lensi kohti Hokagen tornia, ja tähtäsi aseensa hyökkäyksen Tsunaden työhuoneen ikkunaan aiheuttaen siihen halkeamia. Kriks!
"Iiiiiiiik!" Shizune kaatui säikähtäneenä Tsunaden työhuoneen lattialle.
Tsunade katsoi hiljaa ulos työhuoneensa ikkunasta.
"Mokuton Hijutsu: Jukai Kōtan!" Naruko teki käsimerkkejä heittäen yhden, taivaalla olevalla koneella lentävän ninjan maahan, jolloin kyseisen ninjan Hitai-ate putosi maahan. Kraks! Ninja pakeni nopeasti paikalta samalla, kun Naruko poimi miehen äsken pudonneen Hitai-aten oikealla kädellään, ja laittoi sen taskuunsa lähtien etsimään haavoittuneita.
Juostuaan jonkin aikaa Naruko näki erään vanhan miehen auttavan miestä, jonka vartalo oli jäänyt lantion kohdalta laudan alle.
Narukon nähdessään vanhamies huusi:
"Tyttö! Ojenna minulle avulias käsi!"
"Anna kun autan sinua", Naruko sanoi auttaen miestä nostamaan laudan miehen vartalon päältä. Sitten Naruko laski laudan maahan.
Naruko katsoi haavoittunutta miestä valmistautuen antamaan miehelle ensiapua:
"Hänen täytyy päästä nopeasti sairaalaan!"
"Hänen keuhkossaan on reikä", Mies sanoi tutkien laukkuaan, ja otti sieltä ulos ruskea, pienen laatikon. "Hän ei pääse sairaalaan sellaisena, kuin hän on nyt".
Haavoittunut mies irvisti kivusta.
"Oletko lääkäri?" Naruko kysyi nähtyään miehen äsken avaaman laatikon sisällä olevat lääkärin tarvikkeet.
Mies otti läpinäkyvän injektioputken laatikosta, ja halkaisi sen kahtia pienellä veitsellä koskettaen haavoittuneen miehen ylävartaloa varovasti:
"Pneumothorax. Vuotava ilma kerääntyy rintakehään, ja murskaa keuhkot".
Mies laittoi tuhoamansa injektioputken toisen puolen haavoittuneen miehen ylävartaloon, ja miehen ylävartalosta tuli putken kautta ilmaa ulos miehen kehosta:
"Hyvä. Vie hänet sairaalaan näin".
"Vie hänet? Okei, mutta minun täytyy saada nämä hyökkääjät kiinni siltä varalta, että heitä voitaisiin kuulustella", Naruko sanoi.
"Älä tuhlaa aikaasi", Mies laittoi varusteet laukkuunsa, ja nousi seisomaan. "Olisit kuin kulkukissa, joka hyppää ylös saadaksesi kiinni taivaalla lentäviä variksia. Kyllä...Päätyisit putoamaan, ja musertumaan litteäksi. Sinun pitäisi yrittää löytää henkiä pelastaaksesi nyt, vaikka kyseessä olisikin vain yksi. Taistelu tulee sen jälkeen. Eikö se ole oikein?"
Naruko nosti haavoittuneen miehen istumaan erään talon seinään nojaten.
"Kanna häntä taivutamatta hänen rintaansa, Naruko!" Mies sanoi.
"Mistä tiedät nimeni?" Naruko kysyi.
"Näin kuvasi hiljattain eräässä elokuvan mainoksessa, jossa oli jopa Yuki no Kunin nykyinen Daimio Kazahana Koyuki", Mies sanoi.
"Ymmärrän. Ole hyvä", Naruko kysyi katsoen äsken siirtämäänsä lautaa.
"Kiitos. Oletpa sinä vahva tyttö. Ihmiset eivät koskaan epäile niitä, jotka auttavat heitä", Vanha mies sanoi.
"Ole hyvä. Puhut kuin ninja", Naruko sanoi.
"Olin joskus ninja. Sen uran aikana näkee paljon petoksia, ja valheita", Mies sanoi. "Olen Shinno".
"Olen itsekin nähnyt paljon sellaista, vaikka en olekaan vielä kokenut yhtä paljon, kuin Tsunade-sama", Naruko sanoi katsoen miestä uteliaana.
Shinno oli iäkäs mies, jolla oli pitkät harmaat hiukset, jotka virtasivat taakse, ja leuassaan samanvärinen parta. Hänen kulmakarvansa olivat paksut, ja tummemmat harmaat, mutta ne olivat siististi leikatut. Hänellä oli myös keltaiset silmät, joiden ympärillä oli tummat pussit, ja kyynelkaukalot niiden alla, antaen hieman ankaran ilmeen, joka oli samanlainen kuin Itachilla. Hänen ihonsa oli ruskettunut. Hän oli pitkä, ja urheilullinen. Hänen silmissään oli ystävällinen, ja antelias ilme. Hänellä oli yllään musta paita, jossa oli valkoinen gi, jossa oli ruskeat ja siniset reunat, ja edelleen hihaton punainen takki, jossa oli kultaiset sivuraiteet, ja yksinkertaiset siniset housut. Hänellä oli päässään tummanpunainen huivi.
"Saanko kysyä, että mikä sai sinut lopettamaan ninjana työskentelemisen, vai oletko yhä ninja?" Naruko kysyi.
"Lopetin taistelun auttaakseni pelastamaan ihmishenkiä", Shinno sanoi.
"Selvä", Naruko sanoi tehden paarit, ja laittaen äsken auttamansa miehen makaamaan paareille.
"Kagebunsin no jutsu!" Naruko teki käsimerkkejä, ja loi kloonin, minkä jälkeen hän tarttui paarien etupuolella oleviin kahvoihin klooninsa tarttuessa paarin takapuolella oleviin paareihin lähtien viemään miestä sairaalaan Shinnon seuratessa Narukoa.
"Haluatko antaa Tsunade-samalle lausunnon tämän potilaan voinnista?" Naruko kysyi.
"Toki", Shinno sanoi.
"Ne paskiaiset ovat alkaneet vetäytyä", Shikamaru sanoi hyökkäävien ninjojen lähtiessä Konohasta, ja katsoi sitten Nejiä. "Löysitkö mitään, Neji?"
"Se on yksinkertaista. Heiltä on loppunut chakra", Neji käytti Byakuganiaan.
"Ymmärän", Shikamaru sanoi. "Joten jos laskemme kuinka paljon chakraa he ovat käyttäneet ja mitä heillä on jäljellä, meidän pitäisi pystyä määrittämään matka, jolla he lentävät palatakseen."
"Oikein", Neji sanoi.
"Tsunade-sama!" Yamato huusi juostuaan Kakashin kanssa Hokagen torniin.
"Olette turvassa", Kakashi sanoi nähtyään vahingoittumattoman Tsunaden seisovan työhuoneensa ikkunan edessä.
"Luulin, että olisin ainoa, jonka he ampuisivat", Tsunade sanoi oltuaan jonkin aikaa hiljaa. "He etenivät meitä vastaan tähän asti, mutta he eivät kuitenkaan tuhonneet Konohaa, ja vetäytyivät. Mikä tarkoittaa sitä, että heillä täytyy olla jokin suurempi tavoite".
Tsunaden takana seisova Shizune huolestuneelta.
"Ninjat Sora no Kunista?" Kakashi kysyi.
Tsunade ei sanonut mitään.
Saavuttuaan Konohan sairaalaan Naruko laittoi miehen makaamaan lähimmälle sairaalahuoneen sängylle.
"Potilaita on jo tosi paljon", Shizuka sanoi pitäen kirjoitusalustaa käsissään kirjoittaen sille potilaiden määrää.
"Tohtori, tässä on toinen!" Eräät muutkin ninjat toivat haavoittuneita ihmisiä sairaalaan. "Täällä!" Eräs Iryō-nin sanoi johdattaen haavoittuneita tuovia ninjoja laittamaan haavoittuneet ihmiset sängyille.
"Tämä on", Rei katsoi haavoittunutta potilasta ryhtyen parantamaan kyseistä potilasta.
"Hän selviää. Hän selviää", Hinata sanoi osallistuen toisen potilaan parantamiseen, minkä vuoksi eräät helpottuivat.
"Tämä myös", Rei sanoi saaden muut katsomaan häntä. Aivan kuten toista Naruko-chanin tänne kuljettamaa potilasta, niin myös tätä tyttöä on hoidettu täydellisesti! Kuka teki tämän kesken tällaista taistelua?"
"Kyse taitaa olla hänestä", Naruko sanoi katsoen Shinnoa samalla, kun Tsunade tuli Shizunen kanssa sairaalaan, minkä seurauksena Naruko katsoi sairaalaan äsken tuomaansa miestä:
"Tsunade-sama, eräs mies haluaa antaa teille lausunnon tämän potilaan voinnista".
"Niin. Potilaalta on murtunut jalka, ja pari kylkiluuta", Shinno sanoi. "Kun tutkin hänet aiemmin, niin näin, erään asian. Pneumothorax. Vuotava ilma oli kerääntymässä rintakehään, ja murskaamassa keuhkot. Annoin hänelle ensiapua".
"Miten annoit hänelle ensiapua?" Tsunade kysyi.
"Otin läpinäkyvän injektioputken varustelaatikostani, ja halkaisin sen kahtia pienellä veitsellä koskettaen haavoittuneen miehen ylävartaloa varovasti tehden tällaisen havainnon:
"Pneumothorax. Vuotava ilma kerääntyy rintakehään, ja murskaa keuhkot". Sen seurauksena laitoin tuhoamani injektioputken toisen puolen haavoittuneen miehen ylävartaloon, ja miehen ylävartalosta tuli putken kautta ilmaa ulos miehen kehosta. Sitten neuvoin Narukoa tuomaan tuon miehen sairaalaan", Shinno sanoi.
"Ymmärrän", Tsunade sanoi.
"Muuten, Tsunade-sama, eräs ninja, joka hyökkäsi tänne pudotti Hitai-atensa. Se on tässä", Naruko antoi kyseisen Hitai-aten Tsunadelle.
"Tämä on Sora no Kunin tunnus", Tsunade sanoi tunnistettuaan Hita-aten symbolin.
"Sora no Kunin?" Naruko kysyi.
"Sora no Kuni on maa, joka ei ole yksi Viidestä suuresta Ninja-maasta. Sen muodostivat ninjat, jotka olivat kotoisin useista maista, ja jotka pystyivät muovaamaan chakransa sumuksi lentääkseen. Sanotaan, että he taistelivat Toisessa Suuressa Ninja-sodassa, ja Konohagakure tuhosi heidän kylänsä siinä sodassa Sora no Kunin haastaessa Viisi Suurta Ninja-maata, mutta itse Sora no Kuni selviytyi siitä taistelusta. Heillä on ilmeisesti melkoinen maine, ja sen maan Ninja-kylän tuhosta eloonjääneiden jälkeläiset ovat nyt ilmeisesti hyökkänneet Konohagakure no satoon, joka on nyt voimakkaan, ja odottamattoman ilmahyökkäyksen kohde", Tsunade sanoi.
"Eli onko tässä kyse kostosta?" Naruko kysyi.
"Ilmeisesti, sillä en keksi muutakaan syytä, jonka takia he hyökkäisivät nyt tänne", Tsunade sanoi. "Kuka sinä muuten olet?"
"Hän on Shinno-san! Hän, ja hän", Lapsi katsoi sairaalasängyissä makaavia ihmisiä tullen huoneeseen huoneen ikkunan kautta. "Shinno-sensei hoiti heitä kaikkia!"
"Olen kuullut siitä nimestä", Eräs mies Iryō-nin sanoi.
"Taidat tuntea Shinnon", Naruko sanoi lapselle.
"Kyllä! Kyläni...kyläni on pulassa!" Lapsi sanoi. "Nopeasti ja".
Yllättäen lapsi pyörtyi, mutta Naruko otti lapsen syliinsä, ja laittoi hänet makaamaan lähimmälle sängylle.
Lapsi oli 15-vuotias. Hänellä oli pitkät, punertavanruskeat hiukset, vaikka hän piti sen käärittynä siniseen huiviinsa. Lapsella oli melko paksut kulmakarvat, ja siniset silmät, ja luomi vasemman silmänsä alla. Hänellä oli myös syaninsininen gi, jonka päällä oli kermanvärinen liivi, joka peittää hänen pilkkomisensa, siniset shortsit sekä tummat käsivarsi- ja jalkahihnat. Hän oli pitkä, ja laiha.
"Tuo poika taitaa menettää malttinsa helposti", Shizune sanoi katsoen pyörtynytttä lasta.
"Oppilaani on itse asiassa tyttö, ja hänen nimensä on Amaru. Hän on kyllä hieman äkkipikainen", Shinno sanoi.
"Onko hän tyttö?!" Shizune kysyi yllättyneenä.
Shinno nyökkäsi.
"Miten se tapahtui? Siis se, että hän näyttää pojalta?" Naruko kysyi.
"Amaru haluaa esittää kovempaa, kuin hän on oikeasti. Hänen vanhempansa kuolivat tuntemattomissa olosuhteissa, kun hän oli pieni. Amaru oli nuorempana hyvin sairas, ja hänen kylänsä asukkaat pelkäsivät saavansa tartunnan hänen sairaudestaan, joten he eivät auttaneet häntä. En rehentele, mutta onnistuin parantamaan hänet, ja hän halusi ryhtyä oppilaakseni", Shinno sanoi.
(Myöhemmin)
"Olet ollut suureksi avuksi, Naruko", Shinno sanoi.
"En voinut jättää oppilaanne pyörtyä lattialle, Shinno-san", Naruko katsoi sairaalasängyissä makaavia potilaita.
"Oppilaani?" Shinno kysyi. "En oikeastaan ole ansainnut "lääkäri"-arvonimeä".
"En usko sen olevan niin, sillä autoitte tänään monia, haavoittuneita kyläläisiä", Naruko sanoi.
Naruko ei tiennyt miksi, mutta hänellä oli Shinnon seurassa ollessaan hieman hermostunut olo.
"Ilman sinua olisi ollut paljon enemmän haavoittuneita, jotka eivät olisi selvinneet. Näin ystäväni ja muut sanoivat", Naruko sanoi.
"Heh!" Shinno katsoi Amarua. "Amarun kylä sijaitsee kuitenkin Hi no Kunin laitamilla. Viime yönä joku tuntematon ninja hyökkäsi sen kylän kimppuun, ja haavoittuneita oli suuri määrä, joten näyttää siltä, että Amaru tuli tänne kertomaan siitä minulle".
"Tunnistematon?" Naruko kysyi. Sitten Naruko nousi seisomaan, ja lähti sairaalahuoneesta:
"Käyn tarkistamassa muiden potilaiden voinnin".
Naruko sulki sairaalahuoneen oven Lunan tullessa paikalle, ja hypätessä Narukon oikealle olkapäälle.
"Sinulla on selvästi jotain mielessäsi", Luna sanoi.
"En oikein kykene selittämään sitä kunnolla. Shinno-san vaikuttaa ystävälliseltä, mutta minulla on hänen seurassaan jotenkin levoton olo", Naruko sanoi.
"No kaikki ei aina ole sitä, miltä näyttää, joten pysy varuillasi", Luna sanoi.
"Kyllä", Naruko sanoi kävellen sairaalan käytävällä, ja katsoi sitten ikkunasta ulos osittain tuhoutunutta kyläänsä. "En tiedä sitä, että kuka johtaa niitä tänne hyökänneita Sora no Kunin ninjoja, mutta hän ei tule pääsemään kuin koira veräjästä siitä hyvästä, mitä hän teki Konohalle".
(Päivällä)
Naruko käveli Shinnon, Amarun, ja Lunan kanssa eräällä sillalla auringon noustua enemmän:
"Amaru, oletko varma, että olet tarpeeksi hyvä lähteäksesi takaisin kylääsi?"
"Heh! Shinno-sensei tulee kylämme!" Amaru sanoi. "En voi tuhlata aikaa nukkumiseen!"
"Onko hän todella tyttö, sillä tuo puhetapa tuo mieleen pojan puhetavan?" Naruko mietti. "Ymmärrän".
Luna istui Narukon oikealla olkapäällä.
"Siksi olemme muodostaneet ensiapuryhmän, kolmen hengen joukkueen", Rei käveli yhdessä Hinatan kanssa.
"Kiitos, ja olen teidän tavoin Iryō-nin, mutta Iryō-nin ei saa haavoittua, joten miten niin meillä on kolmen miehen ryhmä?" Naruko kysyi.
"No pidä mielessäsi se, että toinen tehtävämme on huolehtia sinusta, sillä olet Silver Millenniumin kruuninperillinen", Hinata kuiskasi Narukolle:
"Sinä mukaan lukien, Naruko-chan, se on kolmen miehen joukkue. Chakran liiallinen käyttö jopa muiden parantamiseen voisi olla uuvuttavaa, jos teet niin yksin, vaikka olet jopa jinchuriki. Ja älä unohda sitä, että Akatsuki etsii sinua, ja jopa muita jinchurikejä herättääkseen Juubin henkiin".
"Kiitos muistutuksesta", Naruko sanoi ajatellen Akatsukia hieman närkästyneenä.
"Olisi suuri apu, jos olisit mukana", Shinno sanoi.
"Jiraiya-sama pyysi minua antamaan tälle sinulle", Rei sanoi laittaen Narukon käteen ruskean nahkapussin, joka oli sidottu valkoinen narulla:
"Se on suojaava amuletti Jiraiya-samalta".
Naruko hymyili hieman laittaen pussin varustepussiinsa.
"Hyvä on, se on päätetty", Shinno sanoi.
"Tehdään parhaamme. Anteeksi, mutta millaisessa maastossa Amarun kylä on?" Naruko kysyi.
"Amarun lähellä olevassa kylässä on sankka metsä", Shinno sanoi.
"Onko siellä käärmeitä?" Naruko kysyi.
"On. Miksi kysyit?" Amaru kysyi.
"No, minä vihaan käärmeitä. Ja jos myrkyllinen käärme puree, niin se hidastaisi matkan tekoa, ja meillä on vain vähän vastalääketta", Naruko sanoi miettien omaa lääkintäpakkaustaan.(Otettu Lassie-ohjelmasta, jonka oikeuksia en omista.)
"No käärmeen purema voisi aiheuttaa äsken sanomasi asiat", Shinno sanoi.
"No minä järjestän kyseisen asian", Rei puri peukaloonsa haavan, ja teki käsimerkkejä, ja iski oikean kätensä siltaan, johon ilmestyi mustia merkkejä, ja sitten valkoinen savupilvi:
"Kuchiyose no Jutsu!"
Sillalle ilmestyi 2 isoa, mustaa korppia.
"Nämä voivat kuljettaa meidät lentäen turvallisesti Amaru-sanin kylään, ja pystyn jopa varmistamaan sen, ettei meitä nähdä. Amaru-san, sano vain meille reitti kylääsi", Rei nousi muiden kanssa istumaan korppien selkään, ja sitten korpit lähtivät lentämään kohti Amarun kylään.
"Kirigakure no Jutsu!" Rei teki käsimerkit, ja loi joukkion ympärille sankan sumupilven, joka kätki heidät vihollisilta.
Konohaan äsken hyökänneet, Sora no Kunin ninjat laskeutuivat Hi no Kunin rannan lehellä olevien alustensa kansille, ja poistivat lentoreput selistään.
Eräs antoi aseensa toiselle ninjalle samalla, kun toinen ninja paransi Iryo-Ninjutsulla asetta aiemmin käyttänyttä ninjaa.
Sora no Kunista kotoisin olevat ninjat eivät kuitenkaan nähneet Hi no Kunin rannalla olevalle kalliolle piiloutunutta, ja heitä kiikareilla vakoilevaa Saira.
Sai laittoi kiikarit reppuunsa, ja alkoi sitten maalata kääröönsä muste-lintuja. Sitten Sai teki käsimerkin:
"Ninpō: Chōjū Giga".
Muste-lintu muuttui oikeaksi linnuksi, jonka selkään Sai hyppäsi laitettuaan piirustusvälineensä reppuunsa, ja lähti lentämään nopeasti kohti Sora no Kunin aluksia. Sitten Sain lintu lähti lentämään korkealle ilmaan.
"Vihollinen havaittu!" Eräs Sora no Kunin ninja ilmoitti varoituslaitteella nähtyään Sain.
"Kuinka monta?" Varoituksen saanut ninja kysyi, ja varoituksen antaa ninja katsoi taivaalle.
(Laivan alakannella)
"Yksi henkilö", Varoituksen antaa ninja sanoi.
"Heh heh!" Useimmat ninjat nauroivat.
"Ne Konohalaiset...He hyökkäävät nopeammin kuin ennustimme. Mutta näyttää siltä, että he eivät pystyneet valmistautumaan kunnolla", Varoituksen saanut ninja ajatteli:
"Okei! Erota ensimmäinen laivue, joka leikkii heidän kanssaan!"
"Kyllä, herra!" Toinen ninja huusi, ja katsoi muita. "Toinen muodostelma! Valmistautukaa laukaisuun välittömästi! Nostakaa katapultit!"
Varoituksen saanut ninja katsoi taivaalle.
Pian lentoreppuja käyttävät ninjat lensivät taas lentorepuillaan, ja pitivät aseitaan käsissään valmistautuen taistelemaan Saita vastaan.
"Yksi, kaksi, kolme, neljä", Sai sanoi katsoen vihollisia. "Näyttää siltä, että vihollinen on vain toistaiseksi huomannut minut".
(Flashback)
"Sky Ninjan kanssa pystyt menemään varpaisiin", Shikamaru sanoi seisoen Sain kanssa metsässä. "Olet arvokas voimavara tälle tehtävälle. Mutta sinulla ei ole mitään syytä mennä niihin kaikin puolin. Sinun tarvitsee vain kiinnittää heidän huomionsa pois tekemästämme".
Sai katsoi edessään seisovaa Shikamarua.
(End of the flashback)
"Mies...Hän saa sen kuulostamaan helpommalta kuin se on", Sai sanoi. "En ole kovin hyvä tekemään niin herkkää työtä. No, voin hillitä hieman".
Sain lintu lensi Sora no Kunin ninjojen ohi alaspäin, ja he valmistautuivat hyökkäämään ampuen Saita kohti aseillaan Sain väistellessä heidän hyökkäyksiään. Splash! Vihollisten hyökkäykset osuivat veteen.
Bomf! Sain muste-lintu katosi selässään olevan Sain tavoin, ja sitten Sora no Kunin ninjat katsoivat ylöspäin nähdäkseen Sain hyökkäävän heitä kohti tuhoten heidän lentoreppujaan pudottaen yhden Sora no Kunin ninjan kohti merta.
"Aaaaaa!" Sora no Kunin ninja huusi pudotessaan veteen. Splash!
Sai piirsi nopeasti uuden muste-linnun, jolla hän lensi kauas merestä oikeiden lokkien seassa.
Sai katsoi meressä kelluvia lentorepun palasia, ennen kuin katsoi eteenpäin vihollisen uidessa pintaan:
"Ehkä lopetin ne vähän liian nopeasti".
"Kuten Tsunade-sama sanoi, näyttää siltä, että he valmistautuvat toiseen tavoitteeseensa", Kakashi pohti ääneen seisoen rannalla olevan kallion takana. "Ajatella, että mehiläisten lentotukialukset seisoivat tuollaisessa paikassa. Laskelmasi osuivat kohdalleen".
"Samalla tavalla työmehiläiset löytävät tiensä takaisin mehiläispesään", Shikamaru sanoi hieroen niskaansa vasemmalla kädellään. "Minä vain kavensin mahdollista lentoetäisyyttä chakrasta, jonka Nejin Byakugan havaitsi".
"Joka tapauksessa vain yhden neljän hengen joukkueen lähettäminen on radikaali suunnitelma", Kakashi sanoi, kun hän katsoi merelle Sain väistellessä yhä vihollisia hyökkäyksiä. "Se on niin samanlainen kuin sinä".
Shikamaru käveli kohti Kakashia, ja pysähtyi sitten Kakashin oikealle puolelle:
"No, he voisivat aina vetäytyä avomerelle. Joten on parasta antaa Sky Ninjan ajatella, ettei Konohalla ole sotilaallisia keinoja vastustaa heitä".
Sitten Shikamaru katsoi Kakashin tavoin merelle.
Sasuke käveli eteenpäin Orochimarun piilopaikan käytävällä, jonka molemmilla puolella oleville seinille kiinnitetyt soihdut oli sytytetty palamaan.
Lopulta Sasuke pyhätyi kyseisen käytävän oikealla puolella olevassa seinässä olevien, tummien, hieman likaisten pari-ovien eteen, jotka avautuviat automaattisesti liukuen molemmille sivuille, ja Sasuke käveli huoneeseen äsken avautuneiden ovien sulkeutuessa hänen takanaan.
Huoneen lattialle oltiin kiinnitetty vasemmalla puolella olevan seinän eteen metalliset, pitkävartiset soihdut, joissa paloi tuli.
"Mitä asiaa sinulla oli minulle?" Sasuke pysähtyi katsoen eteenpäin, jossa Orochimaru istui sängyssään ruskea t-paita, jossa oli sivuilla, olkapäihin ylettäviä, valkoisia käärme-kuvioita, ja harmaat housut.
Orochimarun sängyn oikealla puolella olevassa lattiassa oli toinen metalli-soihtu, jossa paloi tuli, ja sängyn vasemmalla puolella oli pieni, ruskea pöytä, jolla oli pieni, violettiharmaa lääkerasia, ja Kabuto seisoi kyseisen pöydän vieressä. Sänky oli tummanvihreäsinisen maton päällä, ja maton alla oli harmaasininen koroke, joten päästäkseen sängyn tasolle oli käveltävä ylös 2 porrasaskelmaa, ja huoneen seinissä ei ollut ikkunoita, ja huoneen seinät olivat katon tavoin punaruskeat lattian, ja katon tavoin piilopaikan muiden seinien tavoin, ja lattiassa, ja huoneen seinän alareunassa oli tummia kuvioita. Sänky oli ruskea, ja tyyny, ja peitto olivat lakanoiden tavoin valkoiset. Soihtujen valaistuksen vuoksi huoneessa olevien ihmisten varjot näkyivät selvästi huoneen seinällä, joka oli sängyn vasemmalla puolella. Orochimarun sängyn takana olevassa seinässä oli mustia kuvioita, joiden välissä oli harmaa, hieman käärön näköinen seinävaate, jossa oli mustia, ja punaisia kirjoitusmerkkejä.
"Tulit, Sasuke-kun", Orochimaru sanoi.
"Mitä haluat?" Sasuke kysyi.
"Saimme tiedon, että Konohaa pommitettiin tänä aamuna", Kabuto sanoi. "Sora no Kuni oli vastuussa kyseisestä hyökkäyksestä. Vaikka kerran, heidän uskottiin tuhoutuneen jo kauan sitten".
"Joten olet edelleen kiinnostunut Konohasta", Sasuke sanoi.
"Tässä vaiheessa en välitä siitä, mitä Konohalle tapahtuu. En ole kutsunut sinua tänne puhumaan siitä...Köh köh!" Orochimaru alkoi yskiä yllättäen.
"Orochimaru-sama!" Kabuto katsoi Orochimarua.
"Sasuke-kun, haluan, että tuot minulle erään miehen, joka on nyt todennäköisesti jossain Konohan lähellä", Orochimaru katsoi Sasukea.
"Miehen?" Sasuke kysyi.
"Kyse on lääkäristä", Kabuto katsoi Sasukea.
"Tämä lääkäri on se, jolta sain Kinjutsu Saisei no Jutsun. Tähän mennessä hänen olisi pitänyt kehittää omastani poikkeava Saisei no Jutsu. Kyseinen lääkäri on mies, jolta opin Saisei no Jutsuista. Haluan että tuot hänet tänne nähdäkseni, että onko hän keksinyt uuden Saisei no Jutsun. Hän näyttää tältä", Orochimaru heitti kyseisen miehen kuvan Sasukelle.
"Oh, se mies", Sasuke sanoi.
"Tuo hänet minulle. Tarvitsen sitä tekniikkaa nyt", Orochimaru sanoi.
"Rei-chan, mitä mieltä olet Amarusta, ja hänen opettajastaan?" Naruko kysyi istuen Rein takana heidän lentäessään ison variksen selässä Hinatan istuessa Narukon takana.
Amaru, ja hänen opettajansa istuivat toisen variksen selässä.
Rein luoma sumu peitti joukkion yhä mahdollisilta, vastaan tulevilta Sora no Kunin ninjoilta.
Kyseiset varikset, joilla joukkio lensi, olivat Rein kutsumis-eläimiä.
Taivaalla oli hieman pilviä, eikä näkynyt merkkiäkään hyökkääjistä.
Joukkio oli matkalla Amarun kylään, jonne oltiin hyökätty viime yönä.
"Voisi olla parasta mennä jopa Sora no Kuniin tutkimaan siellä olevia raunioita selvittääksemme jotain vihollistemme aikeista", Hinata sanoi.
"Tehdään se tarkistettuamme Amarun kylän tilanne", Luna sanoi istuen yhä Narukon olkapäällä.
"En ole varma, mutta Amaru-chan, ja Shinno-san näyttävät minusta epäilyttäviltä", Rei sanoi. Yhtäkkiä hän näki vision:
Sasuke käveli eteenpäin Orochimarun piilopaikan käytävällä, jonka molemmilla puolella oleville seinille kiinnitetyt soihdut oli sytytetty palamaan.
Lopulta Sasuke pyhätyi kyseisen käytävän oikealla puolella olevassa seinässä olevien, tummien, hieman likaisten pari-ovien eteen, jotka avautuviat automaattisesti liukuen molemmille sivuille, ja Sasuke käveli huoneeseen äsken avautuneiden ovien sulkeutuessa hänen takanaan.
Huoneen lattialle oltiin kiinnitetty vasemmalla puolella olevan seinän eteen metalliset, pitkävartiset soihdut, joissa paloi tuli.
"Mitä asiaa sinulla oli minulle?" Sasuke pysähtyi katsoen eteenpäin, jossa Orochimaru istui sängyssään ruskea t-paita, jossa oli sivuilla, olkapäihin ylettäviä, valkoisia käärme-kuvioita, ja harmaat housut.
Orochimarun sängyn oikealla puolella olevassa lattiassa oli toinen metalli-soihtu, jossa paloi tuli, ja sängyn vasemmalla puolella oli pieni, ruskea pöytä, jolla oli pieni, violettiharmaa lääkerasia, ja Kabuto seisoi kyseisen pöydän vieressä. Sänky oli tummanvihreäsinisen maton päällä, ja maton alla oli harmaasininen koroke, joten päästäkseen sängyn tasolle oli käveltävä ylös 2 porrasaskelmaa, ja huoneen seinissä ei ollut ikkunoita, ja huoneen seinät olivat katon tavoin punaruskeat lattian, ja katon tavoin piilopaikan muiden seinien tavoin, ja lattiassa, ja huoneen seinän alareunassa oli tummia kuvioita. Sänky oli ruskea, ja tyyny, ja peitto olivat lakanoiden tavoin valkoiset. Soihtujen valaistuksen vuoksi huoneessa olevien ihmisten varjot näkyivät selvästi huoneen seinällä, joka oli sängyn vasemmalla puolella. Orochimarun sängyn takana olevassa seinässä oli mustia kuvioita, joiden välissä oli harmaa, hieman käärön näköinen seinävaate, jossa oli mustia, ja punaisia kirjoitusmerkkejä.
"Tulit, Sasuke-kun", Orochimaru sanoi.
"Mitä haluat?" Sasuke kysyi.
"Saimme tiedon, että Konohaa pommitettiin tänä aamuna", Kabuto sanoi. "Sora no Kuni oli vastuussa kyseisestä hyökkäyksestä. Vaikka kerran, heidän uskottiin tuhoutuneen jo kauan sitten".
"Joten olet edelleen kiinnostunut Konohasta", Sasuke sanoi.
"Tässä vaiheessa en välitä siitä, mitä Konohalle tapahtuu. En ole kutsunut sinua tänne puhumaan siitä...Köh köh!" Orochimaru alkoi yskiä yllättäen.
"Orochimaru-sama!" Kabuto katsoi Orochimarua.
"Sasuke-kun, haluan, että tuot minulle erään miehen, joka on nyt todennäköisesti jossain Konohan lähellä", Orochimaru katsoi Sasukea.
"Miehen?" Sasuke kysyi.
"Kyse on lääkäristä", Kabuto katsoi Sasukea.
"Tämä lääkäri on se, jolta sain Kinjutsu Saisei no Jutsun. Tähän mennessä hänen olisi pitänyt kehittää omastani poikkeava Saisei no Jutsu. Kyseinen lääkäri mies, jolta opin Saisei no Jutsuista. Haluan että tuot hänet tänne nähdäkseni, että onko hän keksinyt uuden Saisei no Jutsun. Hän näyttää tältä", Orochimaru heitti kyseisen miehen kuvan Sasukelle.
"Oh, se mies", Sasuke sanoi.
"Tuo hänet minulle. Tarvitsen sitä tekniikkaa nyt", Orochimaru sanoi.
Näyn loputtua Rein kasvoille ilmestyi huolestunut ilme.
"Mitä nyt", Rei-chan?" Naruko kysyi nähtyään Rein huolestuneen ilmeen.
Rei kertoi Narukolle, mitä Rei näki äsken näkemässään näyssä.
"Näitkö siinä kuvassa olevan miehen?" Naruko kysyi.
"En nähnyt", Rei sanoi.
"Selvä. Joko Konohassa on Orochimarun vakooja, tai sitten se on joko Amaru, tai hänen opettajansa. Amarun opettajahan on entinen ninja", Naruko sanoi.
"En lopeta enteiden lukemista, ennen kuin saan selville sen, että kuka se voisi olla", Rei sanoi.
"Amarun kylä on ylävirtaan, syvällä tässä viidakossa", Shinno sanoi tytöt. "Lähellä on raunioita".
"Selvä. Anteeksi, mutta millainen oli Amarun kauan sitten sairastama sairaus?" Naruko kysyi vaihtaen puheenaihetta.
"Minulla oli sinä aikana korkea kuume", Amaru sanoi.
"Kyllä. Näyttää siltä, että lentäminen on todella paras vaihtoehto mennä kyseiseen kylään, sillä tässä osassa viidakon metsistä on jopa käärmeitä vaarallisempia eläimiä. Ja tuossa joessa on ihmisiä syöviä kissakaloja, alligaattoreita, ja myrkyllisiä kaloja", Shinno sanoi vaihtaen puheenaihetta.
"Taivaalla lentävistä lentolehtisistä kumpuaa chakraa", Hinata tutki aluetta Byakuganillaan nähden kauempana lentävät, lentoreppuja käyttävät Sora no Kunin ninjat. "Se on sama kuin niillä, jotka hyökkäsivät tänä aamuna Konohan kimppuun".
"No, se ei ole hyvä", Shinno sanoi. "Piiloudutaan puiden alle!"
"Pysytään kaukana heistä, ja mietitään tilannetta lisää saavuttuamme Amarun kylään", Naruko sanoi.
"Hyvä on. Emme ole enää kaukana kyseisestä kylästä", Shinno sanoi.
Rei teki käsimerkkejä, minkä seurauksena hän loi Genjutsun, joka näytti vihollisille sen, että sumu oli tosi sankkaa.
Lopulta taivaalla lentävä Sora no Kunin ninja lensi kauempana lentävien tovereidensa joukkoon.
"Olisivatko nuo Sora no Kunin ninjat voineet hyökätä kylääsi, Amaru?" Naruko kysyi.
"En ole varma", Amaru sanoi.
(Flashback)
"Amaru, Amaru! Sinä voit tehdä sen, Amaru!" Shinno huusi Amarulle talossa, jossa oli katossa roikkuva öljylamppu. "Sinä pärjäät, aivan varmasti!"
Myöhemmin öljylamppu oli sammutettu, ja Amaru makasi sängyssä, ja hänen ylävartalonsa ympärille oli sidottu sideharsoja. Hänen otsansa edessä oli ruskea otsapanta.
"Hyvä, Amaru. Pärjäsit hyvin", Shinno sanoi istuen polvillan Amarun sängyn vasemmalla puolella olevalla lattialla, ja Shinnon edessä olevalla pöydällä oli lääkärin tarvikkeita.
Sitten Amaru nousi isumaan sängylle.
(Flashback 2)
Amaru seisoi pellon edessä yllään violetti yukata, ja otsansa edessä ruskea otsapanta, ja puhui Shinnolle aurinkoisena päivänä.
Amarun yukatassa oli keltainen obi, ja hänen jaloissaan ei ollut kenkiä:
"Shinno-san, ole kiltti ja tee minusta ninja!"
Shinno istui Amarun kodin lähellä olevalla kivellä, ja piti kuokkaa oikeassa kädessään.
Amaru kumarsi Shinnolle, ja Amarun lähellä olevassa maassa oli puinen astia, jossa oli erilaisia kasveja:
"Minä vahvistun ja näytän kaikille tässä kylässä, jotka pilkkasivat minua vanhempien puutteesta!"
Shinno laittoi kuokan nojaamaan allaan olevaa kiveä vasten:
"Amaru, olen jo luopunut taistelutavoistani".
"Voima pelastaa ihmishenkiä?" Amaru kysyi.
"Katso, niin kauan kuin on teriä, jotka voivat haavoittaa ihmisiä, on myös teriä, jotka voivat pelastaa ihmisiä", Shinno antoi taskustaan esiin ottamansa skapelin Amarulle.
(End of the flashback)
"Amaru, oletko yhä katkera kyläsi asukkaille siitä, miten he eivät auttaneet sinua sinä aikana, jolloin olit sairas?" Shinno kysyi huomattuaan Amarun hiljaisuuden.
"Miten en voisi olla tuntematta katkeruutta heitä kohtaan?" Amaru kysyi.
"Pikkulapsi, joka on ollut kylänsä syrjimä, saa vihdoin hyväksynnän pelastaessaan ihmisiä", Shinno sanoi. "Haavojen peitossa juoksit varoittamaan ihmisiä, että kylä on kriisissä. Ja nyt yrität puhua ninjan kanssa, josta tuli ystäväsi. Olet todella kasvanut".
"Anteeksi, mutta oliko Amarun sairaus ainoa syy siihen, jonka vuoksi Amarun kylän asukkaat syrjivät joskus Amarua?" Naruko kysyi.
"Ei suinkaan. Jotkut Amarun kylässä pilkkasivat Amarua Amarun vanhempien puutteesta", Shinno sanoi.
"Ymmärrän. Eräs ystäväni pilkkasi minua joskus siitä aiheesta", Naruko sanoi.
"Mitä vanhemmillesi tapahtui, ja millainen se kyseinen ystäväsi on?" Naruko kysyi.
"Vanhempani kuolivat sinä päivänä jolloin synnyin, sillä kylääni hyökättiin sinä päivänä. Se ystäväni, joka pilkkasi minua siitä asiasta sai monesti ylistystä erinomaisuudestaan. Kadehdin häntä sen vuoksi, ja hän lähti kylästä 2 vuotta sitten. En edes tiedä, miten hänellä menee nykyään", Naruko sanoi.(Otettu Valssin aika-mangasta, jonka oikeuksia en omista.)
"Se tyly toope on minun kaksoisveljeni, Uchiha Sasuke", Rei sanoi.(Otettu Horoskooppimysteerit-mangasta, jonka oikeuksia en omista.)
"Et taida olla kovin läheisissä väleissä veljesi kanssa, vai?" Shinno kysyi Reiltä.
"No haluaisin tulla joskus toimeen hänen kanssaan, mutta hän on varsin jääräpäinen, eikä aina kuuntele minua", Rei sanoi.
"Riitojen sopiminen voi olla joskus vaikeaa", Shinno sanoi.
"Shinno-san vaikuttaa ystävälliseltä, mutta parempi olla varovainen", Naruko mietti, sillä hänellä oli taas levoton tunne.
Varikset laskeutuivatmaahan, jossa metsä oli harvasta, ja antoivat matkustajiensa laskeutua selästään maahan ennen kuin ne katosivat. Bomf!
"Sanoin jo aiemmin, että en lopeta enteiden lukemista, ennen kuin saan selville kuka se vakooja voisi olla", Rei kuiskasi Narukolle.
"Älä huoli", Shinno sanoi katsoen joukkin takana olevaa metsää. "Täällä ei ole niin paljon hyönteisiä, tai petoja. Olemme melkein Amarun kylässä".
Käveltyään jonkin aikaa joukkio näki Amarun suunnalta ylöspäin nousevaa savua.
Amaru näytti olevan shokissa, ja lähti sitten juoksemaan kohti kylänsä suuntaa.
"Amaru!" Naruko huusi.
"Älä kiirehdi!" Shinno huusi.
"Amaru, odota!" Naruko huusi.
Amaru ei kuitenkaan kuunnellut, vaan juoksi eteenpäin, kunnes pysähtyi kylänsä ympärillä olevan kivi-aidan eteen, ja juoksi sitten oikealle. Lähestyessään kivi-aidan sisäänkäyntiä Amaru näki kivi-aidan palavan jostain kohdasta. Amaru pysähtyi kivi-aidan sisäänkäynnin eteen, ja näki kauhukseen eräiden rakennusten palavan, minkä seurauksena taivaalle nousi savua.
"Shinno-san, onko tämä kylä?" Naruko kysyi tultuaan muiden kanssa palavaan kylään.
"Kyllä. Tämä on Amarun kylä", Shinno sanoi Saradan tullessa ulos Narukon repusta. "Lasta ei sopisi tuoda tällaiseen kylään".
"Sarada, miksi tulit tänne?" Naruko kysyi Saradan laskeuduttua maahan.
"Olin huolissani, ja haluan auttaa teitä", Sarada sanoi.
"Hyvä on, mutta ole kuitenkaan varovainen. Täällä saattaa olla ansojakin. Hetkinen, Amaru. Minne olet menossa?!" Naruko huusi huolissaan nähtyään Amarun kävelevän tuhottuun kylään.
"Olen Narukon serkku, tai pikkusisko verkkotunnuksen ulkopuolella", Sarada sanoi Shinnolle.
"En voi uskoa tätä", Amaru sanoi, kun hän pysähtyi, ja näki maassa olevan, tuhotun nuken, johon oli juuttunut kunai, ja nuken päällä oli palava puun osa, johon oli juuttunut kunai. "Tätä ei voi tapahtua".
Kraks! Amaru katsoi oikealle kuultuaan sieltä meteliä, ja näki erään, palavan talon lautojen putoavan maahan, kunnes kyseinen talo romahti kokonaan.
"Kaikki! Missä kaikki ovat? Onko täällä ketään?!" Amaru juoksi eteenpäin lähellä olevia portaita pitkin ylös, kunnes hän pysähtyi toiseksi ylimmälle portaalle katsellen ympärilleen:
"Teidän täytyy olla piilossa jossain! Tulkaa ulos!"
Ainoa vastaus olivat tulipalon äänet.
Kun Amaru otti askeleen eteenpäin astuen ylimmälle portaalle, hänen jalkansa leikkasi portaan lähelle kiinnitetyn langan poikki, minkä seurauksena puihin kiinnitetyt varsijouset laukesivat, ja ampuivat monia kunaita nopeasti suoraan kohti Amarua.
Shinno juoksi paikalle, ja torjui kunaita tantollaan työntäen samalla Amarun portaita pitkin maahan, kyseisten kunaiden eteen kaatuen maahan kunaiden osuttua häneen hänen tantonsa terän katkettua yhden kunain osuttua siihen. Dhak!
"A-Amaru...oletko turvassa?" Shinno kysyi.
"Shinno-sensei", Amaru sanoi shokissa noustuaan seisomaan.
Kraks! Talon yksi pilari kaatui maahan.
"Aaaaa!" Shinno kaatui, ja kieri portaita pitkin alas Amarun ottaessan Shinnon kiinni.
"Miten tämä tapahtui?!" Rei kysyi.
"Shinno-sensei! Shinno-sensei, sinnittele!" Amaru huusi laittaen Shinnon istumaan rakennuksen portaita vasten. "Shinno-sensei!"
"Näyttää siltä, että hyppääminen oli kaikki mitä pystyin tekemään", Shinno sanoi.
"Miksi?" Amaru kysyi.
Tytöt yrittivät parantaa Shinnoa.
"Koska tunnistan sinut...oppilaakseni", Shinno said, ja otti huivinsa päästään antaen sen Amarulle. "Se riippuu nyt sinusta. Työskentele yhdessä kaikkien kanssa...ja löydä kyläläiset. Pelastakaa heidät...Aaaaa!"
"Shinno-sensei!" Amaru itki muiden yrittäessä parantaa Shinnoa.
"Shinno-san!" Naruko huusi.
"Shinno-sensei, Shinno-sensei! Älä kuole!" Amaru huusi itkien.
Naruko katsoi Shinnoa, ja otti Maboroshi no Ginzuishoun esiin rintaneulastaan, ja piti sitä Shinnon yläpuolella käyttäen sen voimia parantaakseen Shinnon. Kristalli ei kuitenkaan näyttänyt parantavan Shinnoa.
"Ihan kuin joku vastustaisi kristallin voimaa. Hetkinen! Shinno kehosta tuleva chakra torjuu kristallin voiman! Estääkö Shinno minua parantamasta häntä? Onko Shinno se mies, jota Orochimaru etsii?!" Naruko mietti.
Shinno katsoi muita, ennen kuin hänen kehonsa muuttui ihan elottomaksi.
"Yääääää! Shinno-sensei!" Amaru halasi Shinnoa itkien.
(Myöhemmin)
Amaru seisoi Shinnon haudan edessä, piti Shinnolta saamaansa huivia kädessään, ja Shinnon takki oli laitettu Shinnolle tehdyn haudan päälle.
Shinnon hauta oli aidatulla alueella, ja haudan takana oli iso puu, ja kyseiselle alueelle johtivat alaspäin vievät portaat, ja siellä oli muitakin hautoja. Ison puun takana oli pieni järvi.
Tuuli hieman.
"Shinno-sensei pelasti henkeni", Amaru sanoi. "Minut hylättiin lapsena. Kun sairastuin tuntemattomaan sairauteen, niin kylässä ei ollut ketään, joka huolehtisi minusta, sillä kyläläiset pelkäsivät saavansa tartunnan sairaudestani. Mutta Shinno-sensei ei pelännyt saavansa tartuntaa sairaudestani, vaan hoiti minua. Kun heräsin, Shinno-sensei hymyili kirkkaasti, ja sanoi minulle..."Sinä onnistuit hyvin, Amaru. Sinä selvisit".
Amaru kaatui polvilleen maahan, ja kumartui sitten itkemään:
Muut tytöt, ja Luna seisoivat sivummalla.
"Koska kyläläisten ruumiita ei ollut missään, niin uskon, että heidän on täytynyt paeta jonnekin", Hinata sanoi. "Tai sitten heidät on otettu vangeiksi".
"Etsitään kyläläisiä, mutta annetaan Amarulle nyt aikaa käsitella suruaan", Rei sanoi.
"Hyvä on. Mutta yksi asia ihmetyttää minua", Naruko sanoi.
"Mikä?" Luna kysyi.
"Kun yritin parantaa Shinno-sanin Maboroshi no Ginzuishoun voimilla, niin Shinno-sanin kehosta tuleva chakra esti minua parantamasta Shinno-sania torjuen Maboroshi no Ginzuishoun voiman. Mietin siinä vaiheessa sitä, että olisiko Shinno-san se Orochimarulle työskentelevä vakooja, josta puhuimme aiemmin", Naruko sanoi.
"Varteenotettava epäily. Shinno-san saattoi siis lavastaa kuolemansa. Siihen on keinonsa, ja Shinno-san saattoi hyvinkin tuntea ne keinot. Ja muuten, tässä kylässä oli ansa siinä kohdassa, jossa Shinno-san haavoittui, kun Amaru-san astui siihen kohtaan, jossa oleva ansalanka katkesi. Ehkä Shinno-san viritti sen ansan jostain syystä Amaru-sanille. Ehkä Shinno-san tekee yhteistyötä niiden aiemmin näkemiemme, Sora no Kunista kotoisin olevien ninjojen kanssa", Luna sanoi.
"Hajaannutaan tutkimaan kyläläisiä", Rei ehdotti, ja lähti muiden tyttöjen kanssa eri suuntiin.
"En ole hyvä. Jos en ole Shinnou-sensein kanssa, en voi tehdä parastani", Amaru itki ottaen huivinsa päästään, katsoi Shinnon hautaa, ja nousi sitten istumaan polvilleen itkien Shinnon huivia vasten. "En koskaan...sanonut hänelle mitään. Mitään..."
"Mikä tämä chakra on?" Hinata käveli metsässä tutkien aluetta Byakuganillaan, ja juoksi sitten oikealle.
Hieman kauempana Rei hyppi puiden oksilta toisille puiden oksille, ja näki sitten Narukon, Lunan, ja Saradan seisovan sumuisen järven lähellä:
"Löysittekö jotain?"
Naruko osoitti järvellä olevalle, pienelle saarelle, jolla oli jonkinlaisia raunioita.
"Ovatko nuo jonkin temppelin rauniot?" Rei kysyi.
"Ehkä ne ovat ne rauniot, joista Shinno-san puhui aiemmin", Naruko ehdotti Hinatan tullessa paikalle.
Hinata otti Mercury-tietokoneensa esiin taskustaan, ja alkoi painella sen näppäimiä:
"Tuolla raunioilla on chakraa".
"Käydään katsomassa", Luna sanoi.
Kaikkialla oli nyt sumua.
Hinata laittoi Mercury-tietokoneensa taskuunsa, ja käveli sitten muiden kanssa kohti raunioita.
Lopulta joukkio saapui saarelle, joka oli täysin sumun peitossa, ja he näkivät vain hieman eteensä, joten he kävelivät varovasti eteenpäin.
Yllättäen Narukosta alkoi tuntua ihan siltä, että joku vakoilisi heitä.
"Tuntuuko teistä joskus siltä, että joku seuraisi teitä?" Naruko kysyi ystäviltään.
"Kyllä tuntuu", Rei sanoi.
"Kuka meitä seuraisi?" Sarada kysyi.
"Noihin isoihin raunioihin on jollain tavalla joutunut paljon ihmisiä. He voivat olla kotoisin Amaru-chanin kylästä", Hinata sanoi tutkien asiaa Byakuganillaan. "Siellä on jopa chakraa".
Sitten kaikki näkivät Amarun, joka käveli heitä kohti, ja hänen päässään oli Shinnon huivi.
"Amaru. Miksi olet täällä?" Naruko kysyi.
Amarun silmät hohtivat punaisina, kun hän pysähtyi monen metrin päähän tytöistä:
"Minä olen Reibi. Kun konflikti raivoaa maailmassa, ja pimeys valtaa ihmisten sydämet, synnyn uudelleen".
"Mitä sinä puhut?" Rei käytti hengellisiä voimiaan, ja aisti Amarun kehossa pahan hengen kaltaista voimaa. "Jokin paha henki on vallannut Amaru-chanin kehon".
"Amaru, missä vaiheessa se paha henki valtasi kehosi?!" Naruko kysyi.
"Ruokin sydämien sisällä olevaa pimeyttä, synnyn ja kasvan sidottuna. Teen niin, jotta pimeys hallitsisi tätä maailmaa", Amaru puhui nyt matalalla, ja hieman karhealla äänellä. Amarun ympärille ilmestyi tumman violetti, ensisijaisesti iilimatoa muistuttava olento, jolla oli käärmemäinen runko. Sen kasvoilla oli tyhjä valkoinen Noh-naamio, jossa oli otsan kohdalla 零-kanji("nolla, rei"), joka oli väriltään ruskea, ja naamiossa oli jopa viisi, punaista, ja hiusmaista säiettä, jotka itivät naamiosta neljän ollessa ylhäällä, ja yhden ollessa alhaalla naamion leuan kohdalla:
"Teillä on selvästi negatiivisiä tunteita Sasuken tekemän petoksen takia".
"Mitä sinä haluat?!" Naruko kysyi.
"Negatiivinen energia on niin herkullista", Reibi sanoi. "Näyttäkää minulle sydäntenne pimeys".
"Aikoisit varmaan käyttää sitä hyväksesi!" Naruko huusi muuntautuen Prinsessa Serenityksi, ja pitäen Maboroshi no Ginzuishouta korkealla sen hohtaessa kirkkaasti.
"Mitä tuo voima on?! Sinussa on jotain mielenkiintoista", Reibi sanoi katsoen Narukoa, ja tunsi sitten Narukon sisälle sinetöidyn Kuraman voiman. "Miksi et vapauta sitä voimaa? Haluan sen voiman, jonka piilotat!"
"Koska en halua satuttaa ystäviäni sillä voimalla!" Naruko huusi, ja työnsi Maboroshi no Ginzuishoun voimalla Reibin hyökkäykset pois hänestä, ja hänen ystävistään estäen Reibiä koskemasta heihin millään tavalla.
"Paljasta paha voimasi minulle. Pimeys, jota pidät sydämessäsi. Sinun pitäisi tietää liiankin hyvin, että muiden yritys suunnata pimeyteen on mahdotonta. Sasuke, eikö niin? Et pystynyt loistamaan valoa hänen sydämensä pimeyteen. Et voi pelastaa ketään!" Reibi yritti taas hyökätä.
"Katon: Gōkakyū no Jutsu!" Rei teki käsimerkkejä, ja puhalsi jättimäisen liekkipallon kohti Reibiä torjuen Reibin hyökkäyksiä.
"Hakkeshō Kaiten!" Hinata pyöri nopeasti ympäri luoden ympärilleen ison chakra-kupolin torjuen Reibin hyökkäyksiä heittäen Reibin kauemmas. Dhak!
"Kyllä, siinä se. Raivo...Lisää raivoa!" Reibi loi kehoonsa käsivarsia, jolla hyökätä. "Et voi tehdä mitään".
"Moon Crystal Power!" Naruko pysäytti taas Reibin hyökkäykset. "Amaru-chan, kaikissa on pimeyttä ja valoa, mutta niiden väliltä voi valita itse kulkemansa tien(otettu Alice19th-mangasta, jonka oikeuksia en omista). Eräät henkilöt ovat osoittaneet sen minulle. Anna minun siis näyttää sinulle toinen tie. Autan mielelläni sinua siinä, sillä ymmärrän tunteitasi. Eräs henkilö oli minulle ihan kuin isoisä, mutta hän kuoli suojellessaan kyläämme. Olin surullinen siitä. Sinä käyt nyt läpi sitä samaa tunnetta opettajasi kuoleman takia, olenko oikeassa?"
"Shinno-sensei", Amaru sanoi Reibin kadotessa hänen ympäriltään, minkä seurauksena Amaru pyörtyi maahan.
Naruko muuttui normaaliin muotoonsa, ja laittoi sitten kristallin takaisin rintaneulansa sisälle sulkien rintaneulansa, ja mennen muiden kanssa Amarun ympärille.
"Hän on kunnossa, mutta pyörtyi", Naruko sanoi tarkistaen Amarun voinnin.
"Rei-chan, sanoin tämän teille jo aiemmin, mutta kun yritin parantaa Shinno-sania aiemmin, niin hänen kehostaan tullut chakra esti minua parantamasta häntä. Siksi mietin sitä, että voisikohan Shinno olla se Orochimarun etsimä mies", Naruko sanoi.
"Ehkä meidän pitäisi tutkia asiaa tarkemmin", Rei sanoi. "Voisi olla paras, että emme vielä kerro kyseistä epäilystämme Amaru-chanille, jotta hän ei joutuisi shokkiin".
"Mitä tapahtui?" Amaru kysyi herättyään lopulta.
"Eräs Reibi-niminen paha henki otti sinut äskettäin hallintaansa, mutta onnistuimme saamaan sen pois kehostasi. Pyörryit sen jälkeen", Hinata sanoi.
"En muista ihan kaikkea siitä. Naruko, ennen kuin pyörryin, niin näytit ihan oikealta prinsessalta. Oletko sinä prinsessa?" Amaru kysyi.
"Tavallaan, mutta tunnen itseni enemmän ninjaksi", Naruko sanoi. "Miten voit?"
"Voin hyvin", Amaru sanoi.
"Olen iloinen, että olet kunnossa", Hinata sanoi.
"Kiitos", Amaru sanoi.
"Jatketaan tehtävän suorittamista heti, kun olet levännyt tarpeeksi, Amaru-chan", Naruko sanoi.
"Ei vain Naruko, mutta jopa Amaru menetti sydämessään olevan pimeyden", Isossa huoneessa oleva, jonkinlaisessa valkokeltaisessa kotelossa olevaa Reibiä katsova mies sanoi seisoen kyseisessä huoneessa olevan, ison, siniharmaan valtaistuimen edessä.
Huoneessa seisova mies näytti hieman Shinnolta, vaikka huoneessa oli vielä vähän oli hämärä valaistus, ja hänellä oli jopa samanlaiset vaatteet, kuin Shinnolla.
Huoneessa oli jopa hieman raunioita, ja huoneen seinissä oli valkokeltaisia, Reibin koteloon yhdistyneitä suikaleita, joiden kautta siirtyi energiaa, joka katosi Reibin kehoon.
Miehen silmät hohtivat punaisina, ja ilkeinä:
"No, se pimeys riittää aluksen moottorin aktivoitumiseen. Jos verhoilen maailman konflikteihin, saan pian kaiken sydämen pimeyden, jota voin koskaan tarvita".
Mies käveli lattiassa, kultaisen ympyrä-kuvion eteen, ja pysähtyi seisomaan kyseisen kuvion eteen.
Huoneen seinät olivat vaaleanvihreäharmaiden paneelien peitossa, ja niissä ei ollut ikkunoita, ja lattia oli sinikultainen, ja ison valtaistuimen takana oli vihreäharmaa, juurien peittämä, harmaa esine, jonka ympärillä oli ruskeista tiileistä tehty ympyrä. Huoneen vasemmalla puolella olevassa seinässä oli harmaa kone, jonka vasemmalla puolella oli vihreäharmaita johtoja. Katon reunoissa oli tummanvihreäsiniset johdot. Rauniot näyttivät tiileistä tehdyiltä seiniltä, jotka olivat harmaavihreät.
Mies aiheutti haavan oikeaan etusormeensa, kumartui lattiassa olevan ympyrä-kuvion edeen, ja piirsi siihen verellään kuvion, jonka seurauksena ympyrä-kuvio alkoi hohtaa kultaisena samalla, kun mies otti kätensä pois siitä.
"Aktivointi, Ankōru Bantian!" Mies huusi nousten seisomaan levittäen rahaa kätensä sivuilleen. "Nyt on aika tuhota Viisi Suurta Ninja-maata...Sora no Kunin henkiin herättämiseksi!"
Miehen istuimen takana oleva esinekin hohti samalla, kun lattian ympyrä-kuvio levitti valoaan koko huoneeseen.
"Minne hän meni?" Eräs Sora no Kunin lentorepulla lentävä ninja kysyi katsellen ympärilleen, ja pitäen samalla asettaan kädessään.
Yllättäen Sai hyppäsi ympärilleen katselevan Sora no Kunin lentorepun päälle, otti tanton huotrastaan, ja tuhosi lentorepun pudottaen Sora no Kunin ninjan alemmas. Kraks!
"Ninpō: Chōjū Giga!" Sain kääröstä ilmestyi iso muste-pöllö, jonka selkään Sai hyppäsi laittaen käärön varustepussiinsa jatkaen taistelua tuhoten toisen lentorepun, ja laittoi tanton taas huotraan. Kraks!
"Aaaaa!" Äsken pudotettu Sora no Kunin ninja huusi.
"Vain yksi jäljellä?" Sai kysyi katsoen hieman taakseen. Sitten hän katsoi eteenpäin, kun eräs toinen Sora no Kunun ninja ampui Saita aseellaan Sain väistellessä hyökkäyksiä.
"Shikamaru, luulen, että tässä on suunnilleen niin paljon aikaa, kuin voin hankkia sinulle", Sai ajatteli.
"Sai on saavuttamassa rajansa", Kakashi sanoi katsoen taistelua, ja oli menossa auttamaan Saita, mutta Shikamaru pysäytti Kakashin tarttumalla Kakashin käteen.
"Kakashi-sensei, pysy sinä täällä", Shikamaru sanoi. "Kohta on aika, joten hajautan viholliset nyt".
Shikamaru juoksi eteenpäin, otti mustan, viivoittimen pituisen kapselin varustepussistaan, hyppäsi rannan hiekalle, ja juoksi hieman eteenpäin, ennen kuin pysähtyi, ja laukaisi sitten kapselin, josta nousi taivaalle nopeasti ammus, joka räjähti. Bam!
Sai katsoi oikealle kohtaan Shikamarun antaman merkin, ja lensi sitten rannalla seisovan Shikamarun ohi:
"Vihdoin vapautettu velvollisuudesta. Loput jätän sinulle".
"Kuinka rasittavaa", Shikamaru sanoi. "Mutta mitä vaihtoehtoja minulla on?"
Splash! Sain pöllö katosi, minkä seurauksena Sai hyppäsi rannalle, ja juoksi sitten pois rannalta.
"Nyt sitten...", Shikamaru siristeli hieman silmiään auringon kirkkauden vuoksi, ja näki häntä kohti lentävän lentorepun käyttäjän, joka ampui aseella jonkin verran Shikamarun jalkojen eteen, ja sitten Shikamarun taakse. "Hyökkäätkö auringon ollessa takanasi? Sinut on koulutettu hyvin. Mutta se tulee olemaan kohtalokas virhe!"
Shikamaru teki käsimerkin, ja sitten hänen jalkojensa alla kulki lentorepun näköinen varjo:
"Ninpō: Kagemane no Jutsu!"
"Aaaa!" Lentorepun käyttäjä huusi, kun lentoreppu lakkasi toimimasta hänen haluamallaan tavalla, ja tuhoutui pudottuaan veden pinnalle, minkä seurauksena lentorepun käyttäjä kieri meren pinnalla suoraan rannalla seisovan Shikamarun jalkojen eteen. Dhaks! Sen jälkeen mies pyörtyi.
"Hn! Nyt on vastahyökkäyksen aika", Shikamaru sanoi katsoen laivoja. "Luotamme sinuun, neljän hengen joukkueen neljänteen jäseneen".
Sasuke seisoi Amarun kylän lähellä olevassa metsässä olevan, kivisen mäen päällä, ja piti katanaansa kädessään katsoen edessään olevaa, äsken tuhoamaansa, ruskeavihreäharmaata, mustapilkullista käärmettä, ja laittoi sitten katanan takaisin huotraansa.
Lintujen ääntä lukuunottamatta metsä oli täysin hiljainen.
"Mikä tämä outo chakra on?" Sasuke kysyi tuntiessaan maastossa chakraa, ja katseli sitten ympärilleen. Hän ei ollut koskaan aiemmin tuntenut sellaista chakraa.
"押(Chakura gensui shīru/TUKAHDUTTAA)", Naruko luki ääneen Rein Naruko aiemmin antaman onnen amuletin kanjin. "Amaru-chan, muista tämä, yritä auttaa muita tukeutumatta sydämessäsi hiljattain tuntemaasi pimeyteen, jottei Reibi voi enää hyötyä siitä, ja ottaa sinua hallintaansa".
"Hyvä on", Amaru sanoi.
Yllättäen koko rakennus alkoi täristä.
"En usko, että tämä on jokin maanjäristys!" Luna huusi shokissa.
"Tutkitaan tämä paikka nopeasti, mutta ollaan varovaisia!" Hinata huusi.
"Kyllä!" Muut sanoivat. He eivät kuitenkaan tienneet sitä, että raunioiden lähelle ilmestyi metsän maan alta lisää rakennuksia, jotka olivat yhteydessä raunioihin, joissa tytöt olivat nyt, ja sitten kyseisen rauniot nousivat lentämään taivaalle eräänlaisena isona, lentävänä linnoituksena, joissa oli samanlaisia ihmis, ja lintu-kasvoja kuin Sora no Kunin ninjojen nyt käyttämissä merialuksissa, ja että kyseinen linnoitus oli harmaa. Siinä oli jopa hieman punaista väriä, ja sen ympärillä liikkui jopa hieman salamoita. Siihen oli jäänyt jopa kiinni joidenkin puiden juuria, ja eräiden puiden runkoja. Se alkoi lopulta lientää eteenpäin.
Eräs Sora no Kunin ninja katsoi kiikareilla rannalla seisovaa Shikamarua, jonka viereen Kakashi, ja Sai hyppäsivät.
"Mitä mieltä olette? Pitäisikö meidän lähettää enemmän ninjoja taistelemaan vihollisia vastaan?" Eräs ninja kysyi kiikareita käyttävältä mieheltä 2 muun ninjan katsoessa lentoreppua, jota he pitivät käsissään.
"Siihen ei ole tarvetta", Kiikareita käyttävä mies sanoi katsoen äsken puhunutta miestä laskettuaan kiikarit alemmas. "Joka tapauksessa, pidä kiirettä tankkauksen kanssa!"
"Kyllä, herra!" Toinen mies sanoi, ja puhui sitten muille ninjoille osoittaen oikealle:
"Tankatkaa nopeasti!"
"Minä kohtaan teidät sinut vielä joskus", Kiikareita käyttävä mies katsoi Kakashin ryhmää. "Kun me tuhoamme Konohan, niin se on varma!"
"On aika", Kakashi sanoi.
"Näyttää siltä, että vihollinen on tankkannut", Sai katsoi Kakashia. "Olemme pian heidän yleishyökkäyksensä edessä".
"Thak!" Shikamaru katsoi vihollisia närkästyneenä.
"Sinun ei tarvitse huolehtia siitä", Vedessä seisova Shino sanoi kävellen joukion eteen yllättäen Shikamarun. Shinon vaatteet olivat läpimärät. "Voit kysyä, miksi...Se johtuu siitä, että en voi kuvitella epäonnistuvani".
Kraks! Sitten yksi, merellä oleva, Sora no Kunin alus alkoi vajota meereen tuhoutuen samalla.
"Aaaaaa!" Eräät, parhaillaan tuhoutuvan Sora no Kunin aluksen kyydissä olevat ninjat putosivat mereen. Splash!
Kraks! Sitten kyseinen alus tuhoutui, ja sen osien kaatuminen mereen lennätti merivettä läheisissä aluksissa olevien Sora no Kunin ninjojen päälle saaden heidät kastumaan. Shaaa!
"Mitä?!" Eräs Sora no Kunin ninja huusi uskomatta silmiään. Kraks! Äsken huutanut ninja katsoi oikealle nähdäkseen toisenkin, ison aluksen tuhoutuvan. Alusten tuhoutuminen oli Shinon Kikaiden tekosia. Toisen aluksen tuhoutuminen aiheutti merelle aaltoja, mikä sai äsken puhuneen ninjan, ja eräät muut ninjat kaatumaan alustensa kansille.
Toisena tuhoutuvasta aluksesta nousi savua, ja eräs, iso lentoalus murskattiin, ja sitten isompi alus räjähti. Kabam! Tuhoutuneista aluksista lennähti palasi pienempien alusten päälle tuhoten niitä. Kraks! Vettä lennähti taas ylemmäs, ja eräs Sora no Kunin ninja oli vähällä pyörtyä shokin vuoksi isomman aluksen kannelle samalla, kun eräät Sora no Kunin ninjat juoksivat kauemmas aluksen kannelle.
Seuraavaksi Shinon Kikait tuhosivat erään Sora no Kunin ninjän selässä olevan lentorepun, ja kyseinen ninja kaatui aluksen kannelle liukuen räjähdyksen voimasta eteenpäin pitkin aluksen kantta nostaen ilmaan sähköä pudoten sitten mereen. Zhaa!
Eräs Sora no Kunin ninja perääntyi, kunnes hänen selkänsä kosketti aluksen ulkoseinää:
"M-Mahdotonta!" Kraks! Äsken puhunut ninja katsoi oikealle puolelleen, ja aluksen seinään ilmestyi Kikaiden purema aukko, joka kasvoi koko ajan isommaksi, kun mies näki Kikait. "Hyönteisiä?!"
Kikait päällystivät nopeasti kokonaan viimeisen, ison aluksen. Kabam! Lopulta viimeinenkin, iso alus vajosi mereen erään pienemmän aluksen siirtyessä sivummalle.
Shino kohensi aurinkolasejaan.
"Oi minä olin näemmä oikeassa", Shikamaru hieroi niskaansa hymyillen vähän.
Naruko käveli ryhmänsä kanssa linnoituksen näköisen rakennuksen sisällä tietämättä vielä rakennuksen lentävän sen takaseinässä olevista moottoreista tulevan, valkoisena kimaltelevan chakran avulla.
Linnoituksen sisäseinät olivat lattian tavoin harmaat lattian, ja katon tavoin. Seinissä, ja katoissa oli jotain, ruskeita juuria, ja seinissä oli pyöreitä, ruskeakehyksisiä ikkunoita.
Rakennuksen sisällä käveli ampuma-aseita käyttäviä Sora no Kunin ninjoja.
Toinen, kyseisistä ninjoista nyökkäsi toverilleen heidän pysähdyttyään, minkä jälkeen he jatkoivat kävelemistä.
"Olemme...tarkoitan, nämä rauniot lentävät taivaalla!" Amaru sanoi tytöille, joiden kanssa hän piileskeli erään nurkan takana. "Näin sen, kun katsoin äsken ulos yhdestä, tämän raunion ikkunasta".
"Tänään on tapahtunut ties mitä yllättävää, joten yritän pitää mahdollisena kaiken yllättävänä tapahtuvan mielessäni", Naruko sanoi hieman närkästyneenä.
"Jossain on todennäköisesti moottori, jolla näitä raunioita ohjataan lentämään taivaalla", Hinata sanoi tutkien raunioita Mercury-tietokoneellaan. "Sellainen on näemmä näissä raunioissa olevassa, isossa huoneessa. Sitä moottoria ei ole ajastettu, joten joku todennäköisesti käynnisti sen jossain vaiheessa. Koska täällä on Sora no Kunin ninjoja, niin se, joka käynnisti näissä raunioissa olevan moottorin täytyy tehdä yhteistyötä Sora no Kunin ninjojen kanssa".
"Tunnistan sinut oppilaakseni", Amaru mietti Shinnon sanomia sanoja. "Shinno-sensei".
"Amaru, aloitetaan tutkiminen. En teidä sitä, että kuka suunnitteli Konohaan tänään tehdyn, Sora no Kunin ninjojen tekemän hyökkäyksen, mutta hänen on oltava hyvä taktikoimaan, ja tiedettävä sodankäynnistä. Hän voi siis olla näissä raunioissa, ja ehkä hän jopa suunnitteli sinun kylääsi aiemmin tehdyn hyökkäyksen", Naruko sanoi.
"Kyllä. Ehkä hän viritti minulle sen ansan, jolta Shinno-sensei pelasti minut aiemmin, kun kyseisen ansan tekijä näki minun menevään Konohaan pyytämään teiltä apua, kun kylääni hyökättiin viime yönä", Amaru sanoi."Jos näiden raunioiden moottori on ihmisten luoma, niin jonkun täytyy ohjata sitä moottoria".
Myöhemmin Amaru juoksi tyttöjen kanssa raunioiden käytävällä.
"Hyvä on. Etsitään kyläläiset, ja yritetään evakuoida heidät. Sitten etsitään se, joka ohjaa äsken sanomaasi moottoria, ja pysäytetään hänet", Naruko sanoi.
Juostessaan käytävällä tytöt näkivät sen, että käytävän molemmilla puolilla oli vankiloita, joissa istui monia ihmisiä.
Vankiloiden seinissä oli violetteina hohtavia merkkejä.
"He ovat kaikki kyläni väkeä", Amaru sanoi tunnistettuaan kyseiset ihmiset.
"Mikä aiheutti tämän?!" Naruko kysyi kyläläisiltä.
"Sora no Kunista kotoisin olevat ninjat vangitsivat meidät tänne hyökättyään kyläämme", Eräs nainen sanoi.
"Tämä vankila imee chakraanne", Hinata tutki sellien kaltereita Byakuganillaan nähden niissä violettivalkoisina hohtavia merkkejä. "Meidän on avattava vankiloiden lukko, jotta nuo kalterit eivät voi imea chakraamme itseensä".
Hinata katsoi heidän yläpuolellaan olevassa katossa olevaa, metalliseen, ja ohueen kattoparruun kiinnitettyä, lamppua, jonka alla oli vankiloiden avaamismekanismi.
"Tuoko?" Amaru kysyi katsoen samaa lamppua kuin Hinata.
Naruko nosti Amarua ylemmäs, ja Amaru irrotti lampun kattoparrusta, ja otti skapelinsa laukustaan katsoen sitä:
"Shinno-sensei..." Amaru katsoi vankiloissa olevia kyläläisiä, joiden chakraa vietiin sellien seinissä olevilla kuvioilla. Sitten hän hymyili.
"Shinno-sensei, teen parhaani". Amaru työnsi skapelinsa lampun paikalle olevaan moottoriin, josta ilmestyi sähköä. Zhaa! "Yah!"
Kraks! Vankiloiden lukot avautuivat, ja Naruko laski sitten Amarun takaisin lattialle, minkä jälkeen Amaru laittoi skapelinsa takaisin varustepussiinsa.
"Nyt vankiloiden ovet voi avata", Hinata sanoi nähtyään sen, että vankiloiden kalterien tekniikka ei toiminut enää.
"Jättäkää tämä minulle", Naruko sanoi tarttuen kaltereihin, ja taivutti ne kauemmas toisistaan. Klank! Hän teki saman muidenkin vankiloiden kaltereille. "Pysytelkää piiloissa samalla, kun tutkimme tätä paikkaa".
Kyläläiset nyökkäsivät tultuaan ulos vankiloistaan.
Joukkio käveli eteenpäin, kunnes he saapuivat isoon huoneeseen, joka näytti valtaistuinsalilta. Siellä täällä lojui joitain raunioita huoneiden molemmilla puolilla, ja lattialla oli pyöreä, kultainen ympyrä-kuvio, joka oli ison, kullaruskeavaaleansinisen, lattiassa olevan neliö-kuvion keskellä valtaistuimen, ja sen takana olevan, ruskeilla juurilla ympäröidyn, tummanharmaan, pylvään näköisen koneen tavoin. Lattialla olevassa, kultaisessa ympyrässä oli pienempiä kuvioita. Mutta kaikkien yllätykseksi Shinno istui huoneessa olevalla valtaistuimella, joka oli siniharmaa. Huoneen sisäänkäynnin yläpuolella oli vihreä ympyrä, jossa oli
sisäänkäynti
kanjimerkki, joka hohti vihreänä huoneeseen johtavan käytävän seinällä olevien lamppujen tavoin, ja kyseinen ympyrä oli ympyröity kultaisella renkaalla. Huoneen sisäänkäynnin yläpuolella olevassa katonrajassa olevissa, tummanvihreäsinisissä johdoissa oli 2, oranssia raitaa huoneen sisäänkäynnin kummallakin puolella.
"Olette pärjänneet hyvin, tytöt", Shinno sanoi.
"Tiesin sen! Tiesin sen! Shinno-sensei?!" Amaru juoksi yllättyneenä halaamaan opettajaansa, joka nousi seisomaan, mutta istui sitten takaisin valtaistuimelle Amarun halatessa Shinnoa. "Uskoin! Uskoin sinuun! Tiesin, että et ollut kuollut, Shinno-sensei! Tiesin, ettet jättäisi minua!"
"Shinno taisi lavastaa oman kuolemansa", Naruko mietti hermostuneena ymmärrettyään tilanteen. "Mutta miksi Shinno olisi tehnyt sen?"
"Miksi olisit lavastanut oman kuolemasi, Shinno-san? Miksi? Mitä tämä merkitsee? Miten nämä rauniot voivat lentää?" Naruko kysyi. "Hinata-chanin arvion mukaan näillä raunioilla on jonkinlainen moottori. Se moottori on selvästi käynnistetty, minkä vuoksi nämä rauniot lentävät nyt".
"Vaikka selittäisin sen, niin ymmärtäisittekö te typerykset sen?" Shinno kysyi. "Tämä lentävä linnoitus on nimeltään Ankōru Bantian. Se näyttää raunioilta, mutta Sora no Kunin ninjat ovat tutkineet, ja rakentaneet sitä uudelleen vuosikymmeniä. Se on äärimmäinen tuhoamisase, toiselta nimeltään Kyūkyoku no Hakaiheiki. Ja kyllä tällä linnoituksella on moottori, joka todella käynnistettiin hiljattain".
"Ankōru Bantian?" Naruko kysyi. "Sen on täytynyt olla iso, huomaamattomasti tehty rakennushanke".
"Se hanke oli iso linnakkeen koko huomioiden. Se tarkoittaa kuninkaan linnoituspääkaupunkia, joka voidaan sanoa Ō no Miyako no Toridena", Shinno sanoi.
"Niin, Shinno-san...Mitä sinä teet heidän linnoituksensa keskellä, vai käynnistitkö sinä tämän linnakeen moottorin?" Naruko kysyi. "Ja sen jälkeen miten pystyit tekemään sen, kun olet saanut osumia niin monelta kunailta?"
"Kuoleman teeskentely juuri sen verran, että Reitä ja Hinataa huijattiin, on yksinkertainen asia", Shinno sanoi yllättäen Amarun. "Ja herätin henkiin tuhotut järjestelmät käyttämällä Nikutai Kassei no Jutsuani".
"Nikutai Kassei no Jutsu?" Naruko kysyi.
"Shinno-san, sanoit luopuneesi jo kauan sitten taistelu-tavoistasi?" Amaru kysyi.
"En sanonut lopettaneeni tekniikoiden käyttämistä", Shinno sanoi.
"Shinno-san, olet entinen ninja, ja olet siksi tainnut matkustaa paljon suorittaessasi erilaisia tehtäviä, eikö?" Naruko kysyi.
"Olenhan minä matkustellut paljon", Shinno sanoi.
"Oletko koskaan tavannut ninjaa nimeltä Orochimaru?" Naruko kysyi.
"Kyllä minä hänet tunnen", Shinno sanoi. "Olen jopa opettanut hänelle Saisei no Jutsuja".
"Et ole hänen vakoojansa", Rei sanoi. "Näin hiljattain näyn, jossa Orochimaru käski erään alaisensa tuoda erään lääkärin tapaamaan Orochimarua, koska Orochimaru tarvitsee kuulemma kyseisen lääkärin kehittämän Saisei-tekniikan. Oletko sinä se lääkäri, jonka Orochimaru haluaa tavata?"
"Näyn? Ymmärrän, Rei. Sinulla on näemmä harvinainen, 6 aisti. Sellaista ei näe usein", Shinno sanoi.
"Hei, etkö ole mielestäsi puhunut todella outoja, Shinno-san?" Naruko kysyi, kun Shinno työnsi Amarun hieman kauemmas itsestään. "Mitä sinä teet täällä, Shinno-san? Käynnistitkö sinä tämän linnakkeen moottorin, ja jos et tullut tänne taistelemaan Sora no Kunin ninjoja vastaan pysäyttääksesi heidät, niin oletko sinä kenties Sora no Kunin ninjojen johtaja?"
"Taisit jopa virittää Amaru-chanille sen ansan, josta sinä "pelastit" Amaru-chanin aiemmin, joten sinä taisit käskeä Sora no Kunin ninjoja hyökkäämään viime yönä Amaru-chanin kylään. En vain ymmärrä, että miksi olisit tehnyt sen", Hinata sanoi.
"Miksi ette jo tajua?" Shinno kysyi.
"S-Shinno-sensei?!" Amaru kysyi.
Yllättäen Shinno tarttui oikealla kädellään Amarun päähän, ja heitti Amarun tyttöjä kohti noustuaan seisomaan irrottaen samalla Amarulle aiemmin antamansa huivin Amarun päästä, jonka seurauksena Amarun hiukset valuivat vapaina pitkin Amarun selkää:
"En tietenkään aio lyödä rakkaita liittolaisiani. Ja olette oikeassa sen suhteen, että minä käynnistin tämän linnoituksen moottorin".
"Amaru!" Naruko huolestui ottaen Amarun syliinsä. Sitten he katsoivat Shinnoa.
"14 vuotta sitten esiinnyin vaeltavana lääkärinä, soluttautuen kyliin ympäri Hi no Kunia saadakseni menetelmän Reibin käyttötapaan", Shinno sanoi.
"Reibi? Puhutko siitä pahasta hengestä, joka oli aiemmin ottanut Amaru-chanin hallintaansa?!" Sarada kysyi vihaisena.
"Miksi sinä...olet huijannut meitä koko ajan!" Naruko huusi.
"No tietyssä mielessä Reibi on eräänlainen "paha henki", joka saa voimansa negatiivisestä energiasta, jota se käyttää ravintonaan vahvistuakseen. Kesti 13 vuotta löytää käärö, jonka avulla pystyisin herättämään Reibin henkiin", Shinno sanoi. "Löysin sen vihdoin Konohasta...ja olen saanut Reibin voiman! Yami no chakuran voiman".
"Yami no chakuran? Ymmärrän. Käskit Sora no Kunin ninjojen hyökätä Amaru-chanin kylään, ja sitten Konohaan harhauttaaksesi meitä voidaksesi varastaa Reibin käärön Konohasta uskotellen meille olevasi hyväntahtoinen lääkäri, joka tuli Konohaan auttamaan tämän aamuisessa taistelussa haavoittuneita kyläläisiä", Naruko sanoi ymmärrettyään tilanteen. "Mutta en ole kuullutkaan Yami no chakurasta".
"Se onkin erityistä chakraa, joka tuotetaan ihmisten negatiivisistä tunteista", Shinno sanoi. "Tarkemmin sanoie Reibillä on kyky aistia negatiivisia tunteita, joita se käyttää etsimään, ja omistamaan ketä tahansa, joka on emotionaalisesti epävakaa. Jälkeenpäin Reibi alkaa ruokkia jonkun sydämessä olevaa pimeyttä, mikä sallii Reibin luoda Yami no chakuran".
"Odota, Naruko!" Amaru huusi. "Tämä ei ole oikein! Jokin on vialla Shinno-senseissä! Eikö? Joten meidän täytyy parantaa hänet jotenkin! Ole hyvä!"
Raaaps! Repimisen ääni Amarun takaa kiinnitti tyttöjen huomion, ja he katsoivat Shinnoa nähdäkseen sen, että Shinno repi Amarulta äsken takaisin ottamansa huivinsa palasiksi antaen sen huivin palasten pudota yksi kerrallaan lattialle.
"Heh heh! Harmi, Amaru", Shinno sanoi hymyillen ylimielisesti. "En ole tullut hulluksi, tai mitään sellaista. Jos mitään, niin jotain hullua on siinä, että miten olen käyttäytynyt tähän asti. Heh heh!"
(Flashback)
Amaru käveli aurinkoisena päivänä Shinnon kanssa kylänsä kadulla, ja kyläläiset nauroivat Amarulle tehtyään äsken normaaleja töitään.
"Heh heh! Mikä tuo asu on, Amaru? Teeskenteletkö olevansi Shinno-sama? Voit käyttää hänen vaatteitaan, mutta et hallitse hänen taitojaan! Hah ahah!" Eräs mies pilkkasi Amarua.
Reppua selässään kantava Amaru katsoi kyläläisiä närkästyneenä, ja näytti sitten kieltään heille.
"Amaru, se näyttää hyvältä sinun päälläsi", Shinno sanoi hymyillen.
"Heh! Kiitos paljon", Amaru punastui.
(End of the flashback)
"Kun pimeys syntyy ihmisten sydämiin, he joutuvat Reibin valtaamiksi, ja se muuttaa heidän sydämestään säteilevän pimeyden todelliseksi chakraksi", Shinno sanoi. "Kun ymmärsin sen, niin se oli melko yksinkertaista. Minulla sen selvittäminen kesti 14 vuotta".
"Sydämen pimeys?" Naruko kysyi.
"Ihmiset joutuvat epätoivoon", Shinno sanoi. "Kun heitä hallitsee suru...niin se, joka luo surua, kuten vihaa ja vihaa...Kaikki tämä voi luoda teille äsken kertomani Yami no chakuran. Kylässäsi hiljattain tapahtuneen hyökkäyksen oli tarkoitus saada sinut joutumaan Reibin valtaan, Amaru".
"Hyökkäys? Valheita..." Amaru sanoi:
"Shinno-sensei...Shinno-sensei!"
"Heh heh! Opettaja? Oppilas?" Shinno kysyi ivallisesti. "Kuka välittää sellaisista, typeristä ihmis-suhteista? Olit vain erinomainen pelinappula suunnitelmassani, Amaru! Hah hah!"
"Mikä suunnitelmasi on?!" Luna kysyi vihaisena.
"Todellisuudessa olen Sora no Kunin agentti, joka etsi Konohasta kääröä aiemmin näkemänne Reibin voimien avaamiseksi, jotta oma maani saisi valtavan vallan maailman herruudesta. Amaru, etkö koskaan miettinyt sitä, että miksi paransin sinut siitä sairaudestasi, kun kukaan muu kylässäsi asuvista ihmisistä ei halunnut silloin auttaa sinua? Kun kyläläiset välttelivät sinua sairastamasi sairauden aiheuttaman tartunnan pelossa, niin menin suoraan kotiisi, ja pelastin henkensi sinulle silloin tekemäni, tuntien jatkuvan, kirurgisen leikkauksen jälkeen. Sitten minut toivotettiin tervetulleeksi kyläsi juhlituksi jäseneksi, ja hyväksyin pyyntösi ottaa sinut lääketieteellisen taiteen oppilaakseni. Tämän "hyväntahtoisen lääkärin"-naamioni avulla minä kuitenkin suunnittelin, että sinua tänään aiemmin hallinnut Reibi ruokkisi kylässäsi asuvien ihmisten negatiivisia tunteita monien vuosien ajan kerätäkseni suuria määriä Yami no chakuraa".
Shinno virnuili häikäilemättömästi nähtyään Amarun silmissä epätoivoa:
"Jos jokin oli outoa, se oli se, että miten toimin viimeiset 15 vuotta, sillä en koskaan pitänyt meidän välistämme opettaja-oppilassuhdetta minään muuna kuin vain hölynpölynä. Välillä minun piti oikein pinnistellä, etten olisi nauranut päin sinun naamaasi, jotta et olisi saanut tietää suunnitelmastani, ja kertonut siitä kenellekkään, Amaru.(Otettu Detective Conan-sarjasta, jonka oikeuksia en omista.) Jos olisit kertonut suunnitelmastani jollekulle, niin se olisi aiheuttanut ongelmia suunnitelmalleni. Siitä, että valmensin sinua oli kuitenkin hyötyä tavoitteeni saavuttamisessa. Ihmistä hallitaan hyödyntämällä hänen sydämensä pimeyttä. Jos ihmisen sydämessä ei ole pimeyttä, niin ihmisen sydämeen tarvitsee vain luoda pimeyttä. Sinä vain satuit olemaan herkkä minulta saamillesi vaikutteille, Amaru! Heh heh!"
"Sinä olet kasvanut, Amaru", Amaru mietti Shinnon aiemmin sanomia sanoja. "Pärjäsit hyvin".
"Kyllä", Amaru sanoi.
"Ihailin sinua tosi paljon!" Amaru huusi shokissa, surussa, ja vihassa. "Aaaaaa!"
"Heh heh! Ihmistä, joka on pelastanut jonkun hengen, ei koskaan epäillä", Shinno sanoi, ja hänen ympärilleen ilmestyi tummaa chakraa, mikä sai hänen hiuksensa heilumaan hieman. "Oh, voin tuntea sen! Tunnen sen! Mikä mahtava Yami no chakura! Heh heh! Yami no chakuran voima ei ole tarkoitettu vain Reibin henkiin herättämiseen. Voin käyttää sitä myös tähän!"
"Nyt tiedän sen, että ketä voin sanoa patologiseksi valehtelijaksi", Rei sanoi katsoen Shinnoa vihaisena.
"Moon Cosmic Power Make-Up!" Naruko huusi muuttuen Sailor Mooniksi.
"Moon Prism Power Make-Up!" Sarada muuttui Sailor Chibi Mooniksi.
"Mercury Planet Power Make-Up!" Hinata muuttui Sailor Mercuryksi.
"Mars Planet Power Make-Up!" Rei muuttui Sailor Marsiksi.
"Teillä piisaa näemmä salaisuuksia! Aaaaaaa!" Shinno huusi tumman chakran ympäröidessä hänen kehonsa muuttuen chakra-pyörteeksi. "Nikutai Kassei no Jutsu!"
Käytettyään äskeistä tekniikkaa yhdessä Yami no chakuran kanssa voimansa lisäämiseksi Shinno teki itselleen suuren, fyysisen muutoksen kehossaan. Hänen hiuksensa, ja partansa villiintyivät, ja kasvoivat paljon pidemmiksi, sekä muuttivat värejään mustiksi. Hänen kulmakarvansa muuttuivat mustiksi, ja villisti paksummiksi. Hänen lihaksensa laajenivat huomattavasti, mikä sai hänen vaatteensa repeämään ylävartalon kohdalta, jättäen hänen ylävartalonsa paljaaksi, ja vain hihat hänen ranteidensa ympärille. Kaikki tämä sai hänet näyttämään nuoremmalta, ja paljon fyysisesti vahvemmalta. Rypyt hänen silmiensä alla, ja tummat jäljet niiden ympärillä näyttävät myös kadonneen.
"Tämä Ankoru Bantianin sisällä oleva valtaistuin on kuninkaan arvoinen. Minä taidan olla kyseisen aseman arvoinen. Siksi aionkin sanoa itseäni Sora no Teiniksi", Shinno sanoi. "Ja on totta, etten työskentele vakoojana entiselle oppilaalleni, Orochimarulle".
Sailor Moon aktivoi Shinjutsunsa, ja näki Shinnon chakran vahvistuneen:
"Pitääkö meidän nyt saada hänet ylikäyttämään chakraansa saadaksemme tilaisuuden hyökätä?!" Sailor Moon mietti hermostuneena.
"Tämä on Nikutai Kassei no Jutsu", Shinno sanoi. "Tämän äärimmäisen kehon avulla voin avata kaikki 8 Hachimonia aina kuoleman portille asti. Amaru, en tehnyt sinusta ninjaa, jotta et voisi uhmata minua millään tavalla".
Tytöt yrittivät hyökätä Shinnoa vastaan, mutta Shinno torjui kyseiset hyökkäykset nopeasti, ja hän tuntui saaneen paljon, fyysistä voimaa:
"Ymmärrätekö nyt? Ymmärrätekö, mitä tämä Yami no chakura tarkoittaa?"
"Shine Snow Illusion!" Sailor Mercury loi lumimyrskyn kohti Shinnoa hidastaen Shinnoa hieman, kun Shinno yritti hyökätä uudelleen.
"Burning Mandala!" Sailor Mars heitti tulta kohti Shinnoa, ja aktivoi Sharinganinsa.
"Taidat olla Uchihan-klaanista", Shinno sanoi nähtyään Sailor Marsin Sharinganin.
"Kyllä vain", Sailor Mars sanoi aktivoiden Susanoonsa, ja iski Susanoonsa nyrkillä Shinnon päin seinää. Kraks! Sailor Mars veti Susanoonsa nyrkin kauemmas haavoittuneesta Shinnosta. Seuraavaksi Sailor Mars poisti Susanoonsa käytöstä.
"Mercury Aqua Mirage" Sailor Mercury huusi. Sailor Mercury muodosti oikeaan käteensä lentopallon kokoisen vesi-pallon, jonka Sailor Mercury heitti nopeasti kohti vihollista.
Shinnon haavat näyttivät paranevan nopeasti.
Shinno siirtyi nopeasti Sailor Marsin eteen, ja löi Sailor Marsin päin huoneen seinää, ja Sailor Mars kaatui lattialle.
"Rei-chan!" Luna huusi juosten huolissaan Sailor Marsin eteen.
"Voi, olen pahoillani", Shinno pilkkasi Sailor Marsia, ja istui sitten takaisin valtaistuimelle. "Minulla on edelleen vaikeuksia tottua tähän kaikkeen voimaan! Ymmärrän. Tämä valtaistuin on tarkoitettu henkilölle, jolla on äärimmäinen keho. Se on todellakin valtaistuin, joka sopii jollekulle, josta tulee Kuningas".
"Mars Snake Fire!" Sailor Mars nousi seisomaan, ja loi sitten tulisen käärmeen hyökkäämään kohti Shinnoa.
Shinno avasi silmänsä, jotka hohtivat nyt mustina, ja sitten Shinnon otsasta ilmesty mustaa chakraa, joka osui Sailor Marsin hyökkäykseen nopeasti saaden Sailor Marsin hyökkäyksen katoamaan, kun Shinno heilautti oikeaa kättään kohti Sailor Marsin hyökkäystä. Zhah!
"Ylimielinen röyhkimys!" Sailor Moon juoksi nopeasti Shinnoa kohti, ja löi Shinnon päin huoneen oikealla puolella olevaa seinää. Dhak! "Inhoan ylimielisiä ihmisiä!"
"Lihakset vahvistuvat joka kerta, kun ne vaurioituvat ja uusiutuvat", Shinno sanoi. "Ainoa mitä sinun tarvitsee tehdä, on tarttua Iryō Ninjutsun regeneraatiomekanismiin, ja pelkällä vauriolla saat vahvan vartalon. Se on aina mahdollista".
"Tsunade-sama suuttuu vielä sinulle, kun pilkkaat Iryō Ninjutsua, sillä edes kehon lihakset eivät voi uusiutua loputtomiin. Sillä voi olla jopa sivuvaikutuksia, jos käytät Iryō Ninjutsua noin holtittomasti", Sailor Moon sanoi.
"Amaterasu!" Sailor Mars huusi, ja katsoi Shinnoa, minkä seurauksena Shinnon kehoon oli ilmestymässä mustia liekkejä, kunnes Shinno katosi ilmestyen Sailor Marsin taakse.
"Sinuna en käyttäisi Mangekyō Sharingania noin vain, sillä sen liiallinen käyttäminen kuluttaa käyttäjänsä näköä. Kun perimmäinen keho vapauttaa chakran, niin se luo tämän äärimmäisen hyökkäyksen!" Shinno loi vasempaan käteensä punamustan chakra-pallon, jonka ympärillä pyöri kaksi chakra-rengasta, ja löi hyökkäyksen Sailor Marsiin. "Chō Kasseiken!"
Sailor Mars lennähti hyökkäyksen voimasta päin valtaistuinta, ja katsoi sitten huoneen sinivaaleanvihreää kattoa. Sailor Mars nousi seisomaan, ja vilkaisi sitten vaurioitunutta valtaistuinta, ja Shinnoa vihaisena.
"Olen niin iloinen, että voit vielä liikkua äskeisen hyökkäyksen ottamisen jälkeen", Shinno käveli suoraan lattialla palavan Amaterasun läpi kohti Sailor Marsia kyseisten liekkien tarttuessa Shinnon kehoon. "Mutta sinä tulet maksamaan valtaistuimeni vahingoittamisesta".
Sailor Moon tarttui yhteen raunion seinään, ja heitti sen nopeasti kohti Shinnoa. Kraks!
"Yritätkö karkottaa minut, vai mitä?" Shinno kysyi tuhottuaan häntä kohti äsken heitetyn seinän. "Valitettavasti. Tule nyt. Lyö minua! Lyö minua hallussasi olevalla pimeällä voimalla! Miksi kieltäydyt? Reibi kertoi, että sisälläsi nukkuu jotain, mikä viihdyttäisi minua".
"Miksi käyttäisin sitä voimaa? Minulle annettiin tehtävä vartioida sitä voimaa, ja en käytä sitä väärin tukeutumalla siihen liikaa, sillä se ei olisi omaa voimaani!" Sailor Moon huusi.
"Haluan testata tätä voimaani", Shinno sanoi, ja loi tumman chakra-aallon, jolla heitti Sailor Moonin Amarun viereen Sailor Moonin kaatuessa lattialle. "Yami no chakuran voima! Naruko, katso tänne. Tämä on...No, tämä on sinulle. Tämä on sen voiman laajuus, jonka voit valita ajan myötä, voima, johon te kaikki uskotte. Lopulta, se on kaikki, mitä sinulla on. Ihmiset ovat heikkoja. Heillä ei ole hampaita, tai kynsiä. He eivät voi muuta kuin itkeä. Ja silti, miten tämä maailma joutui ihmisten haltuun? Se johtuu siitä, että...kaikkien elävien olentojen joukossa...he ovat...julmimpia!"
"Olet väärässä. Ihmiset voivat itse valita, että millä tiellä he kulkevat", Sailor Moon sanoi nousten seisomaan.
"Olenko väärässä?" Shinno kysyi. "Verrattuna muihin elämiin ihmiset haluavat parantaa kuntoaan, he liittyvät yhteen, ja nyt he ovat saaneet vaurautta. Ja voima tehdä se ei todellakaan ole muiden rakkautta!"
"Älä naurata! Rikkudou Sennin uskoi nuoremman poikansa, Asuran tavoin niin, että todellinen voima pohjautuu yhteistyöllä luotuihin ihmis-siteisiin, ja että kyse on toisten huomioimisesta, ja rakkaudesta. Alkujaan Rikkudou Senninin vanhempi poika, Indrakin rakasti pikkuveljeään Asuraa tosi paljon, mutta saatuaan pahalta olennolta vääränlaista ylistystä Indra muuttui uskoen voiman tekevän kaiken mahdolliseksi. Voima teki Indrasta lopulta ylimielisen, mikä kostautui Indralle siinä vaiheessa, kun Indra hävisi taistelussa pikkuveljeään vastaan Asuran saatua siinä taistelussa apua isältään, sukulaisiltaan, ja muilta ystäviltään saavuttaen uutta voimaa, jolla hän voitti isoveljensä. Sitä ennen Indra oli ollut tosi varma sen suhteen, että hänen isänsä tekisi Indrasta seuraajansa Rikkudou Senninin perustaman Ninshun johtajana Indran uskoessa voiman tekevän kaiken mahdolliseksi!" Sailor Moon huusi.
"Uskotko muka todella Rikkudou Senninin olleen olemassa? Ja tämäkö on se Amaterasu, jonka huhutaan olevan yhtä polttavan, kuuma kuin itse aurinko?" Shinno kysyi katsoen kehossaan palavia, mustia liekkejä.
"Toisin kuin sinä, minä en katko luomiani ystävyys-siteitä, sillä ystäviltäni saamani tukeni on motivoinut minua tulemaan vahvemmaksi! Siksi en luovuta! Minä nimittäin rakastan ystäviäni. Siksi en anna kenenkään satuttaa ystäviäni!" Sailor Moon huusi vihaisena.
"Se riittää. Ole hyvä ja lopeta", Shinno sanoi. "Pyydän anteeksi. Mitä yritin edes sanoa sinun kaltaisellesi hölmölle? Opettaja? Rakkautta? Heh heh! Sitten kysyn sinulta. Mihin Amarun tunteet muuttuivat? Se on selvästi jotain, mikä satuttaa sinua juuri nyt..."
"Siihen on helppo vastata. Amaru on nyt selvästi pettynyt sinuun, joka pelastit hänet vakavalta sairaudelta vain käyttääksesi Amarua pelinappulana suunnitelmasi toteuttamisessa. Uskon kuitenkin niin, että Amaru voi omin voimin auttaa vielä monia, mutta hän voi tehdä sen käyttämällä omia voimiaan tehdäkseen hyvää", Sailor Moon sanoi.
"Minun, voimani?" Amaru kysyi katsoen Sailor Moonia uteliaana.
"Kasseiken!" Shinno loi käsiinsä mustaa chakraa, jonka hän heitti kohti tyttöjä.
Sailor Mercury, ja Sailor Mars hyppäsivät Sailor Moonin, ja Amarun eteen luoden kilven heidän eteensä pysäyttäen Shinnon hyökkäyksen.
"Shinno-sensei, lopeta!" Amaru huusi vihaisena.
"Heh heh! Se on hyvä ilme, Amaru", Shinno sanoi. "Älä unohda sitä vihaa. Älä koskaan anna minulle anteeksi. Heh heh!"
Amaru otti skapelinsa esiin varustepussistaan, ja oli valmis hyökkäämään Shinnon kimppuun.
"Niin kauan kuin on teriä, jotka voivat haavoittaa ihmisiä, on teriä, jotka voivat pelastaa ihmisiä", Amaru pohti Shinnon joskus sanomia sanoja alkaen itkeä.
"Amaru-chan, älä kuuntele Shinnon puheita. Voit itse valita sen, että millainen ihminen olet", Sailor Moon sanoi.
"Naruko...olen pahoillani", Amaru yritti iskeä skapelinsa kaulaansa:
"Shinno-sensei!"
Klak! Skapeli putosi lattialle, ja Amaru, joka oli äsken sulkenut silmänsä, avasi silmänsä nähdäkseen Sailor Moonin heittäneen äsken Amarun skapelin lattialle.
"Tuo ei ole oikea ratkaisu ongelmaasi. Amaru-chan, kaikki eivät ole Shinnon kaltaisia", Sailor Moon sanoi, ja Spiral Heart Moon Rod-valtikka ilmestyi hänen käteensä.
"Neo-Queen Serenity! Lainaa minulle voimaa käyttää minun Spiral Heart Moon Rodilla! Moon Spiral Heart Attack!" Sailor Moonin valtikasta ilmestyi nopeasti iso, ja vaaleanpunainen energia-sydän, joka osui nopeasti Shinnoon heittäen hänet valtaistuimen läpi huoneen takaseinää vasten tuhoten valtaistuimen. Kraks!
Shinnon haavat näyttivät paranevan taas.
Sailor Moon yllättyi näkemästään, ja antoi sauvansa kadota, ja muodosti suunsa eteen tuulipallon, jonka hän puhalsi nopeasti kohti Shinnoa heittäen Shinnon taas takaseinää vasten. Kraks!
Shinno nousi seisomaan, ja hänen haavansa paranivat taas.
"Ensimmäisen kerran kun minua kehuttiin, oli kun hän kehui minua", Amaru sanoi. "Ensimmäistä kertaa kun opin sen, että mitä minun pitäisi tehdä, niin hän opetti minulle. Ensimmäisen kerran mietin sitä, että olinko kaunis...Ensimmäisen kerran mietin, että mitä hän ajatteli minusta...Mielestäni saatoin ajatella vain Shinno-senseitä".
Shinno katsoi Amarua pilkallisesti.
"Ensimmäistä kertaa halusin tulla suojelluksi, ja halusin tulla rakastetuksi!" Amaru huusi sidottuaan Sailor Moonin vasemman kyynärpään lähellä olevan haavan sideharsolla. "Aina... Aina...Olen aina rakastanut sinua, Shinno-sensei!"
"Heh heh!" Shinno nauroi Amarulle.
Sailor Mars antoi Amaterasun kadota Shinnon kehosta samalla, kun Sailor Marsin silmistä alkoi valua verta, jota Sailor Mars alkoi pyyhkiä käsillään pois silmistään.
"Idiootti!" Sailor Moon hyppäsi nopeasti Shinnon taakse, ja löi Shinnoa monesti:
"Arvostan ystäviäni tosi paljon, enkä anna kenenkään pilkata niitä, jotka haluavat selvästi uskoa ihmisten sydämessä olevaan, ystävällisyyden voimaan!(Hain tuohon hieman inspiraatiota Maaginen suklaapuoti-mangasta, jonka oikeuksia en omista.) Minä toivon sitä, että ne, jotka ovat antaneet minulle ninja-valmennuksen voisivat olla jonain päivänä tosi ylpeitä minusta, ja siksi teen parhaani täyttääkseni heidän minulle antamansa odotukset!"
Dhaks! Shinno heitettiin raunioihin.
Sailor Moon käveli Sailor Chibi Moonin kanssa huoneen lattian keskelle:
"Amaru-chan, sinä voit todella valita itse millainen olet".
"Naruko-chan on oikeassa. Shinno on vain typesrys, jonka sydän on jään kylmä", Sailor Mars sanoi samalla, kun Amaru sitoi Sailor Marsin oikeassa käsivarressa olevan haavan sideharsolla.
"Tiedättekö mitä, tytöt? Äskeiset sananne saavat minut uskomaan niin, että voin itse valita oman tieni", Amaru sanoi.
Tytöt hymyilivät Amarulle.
"M-Minun chakrani", Haavojen peitossa oleva Shinno sanoi, ja yllättyi sitten nähdessään Sailor Moonin oikeassa kädessä olevan Rasenganin.
"En koskaan anna sinulle anteeksi sitä, että miten pidit Amaru-chania pilkkanasi", Sailor Moon sanoi. "Rasengan!"
Zhah! Yllättäen joku iski ukkoselementin tekniikan Rasenganiin saaden sen lennähtämään huoneen katon läpi ulos huoneesta luoden reiän huoneen kattoon.
Sailor Moon katsoi muiden tavoin eteenpäin nähdäkseen tuhotun valtaistuimen koneen takana olevan, juurien peittämän koneen ympärillä olevalla, yhdellä ja isolla juurella istuvan Sasuken:
"Sasuke?"
"Olet suorittamassa Orochimarulta saamaasi tehtävää", Sailor Moon sanoi eteensä äsken hypänneelle Sasukelle, joka katsoi Shinnoa.
"Kaiken tämän ajan jälkeen näyttää siltä, että Orochimaru haluaa nyt sinun apuasi", Sasuke sanoi Shinnolle.
"Apuani? Ja jos kieltäydyn?" Shinno nousi seisomaan hymyillen sitten itsevarmasti. "Aiotko viedä minut väkisin Orochimarun piilopaikkaan?"
"Jos haluat sen olevan niin", Sasuke sanoi. Sitten Sasuke katsoi Sailor Moonia, ja muita tyttöjä:
"Miten tiesitte tehtävästäni etsiä Shinno?"
"Näin näyn siitä, että Orochimaru lähetti sinut etsimään Shinnoa, veli", Sailor Mars sanoi nähtyään kaksoisveljensä.
"Onko hän se tyly toope-veljesi, josta kerroit aiemmin, Rei-chan?" Amaru kysyi Sailor Marsilta katsoen Sasukea.
Sasuke kavensi hieman silmiään kuultuaan Amarun äskeiset sanat.
"Kyllä", Sailor Mars sanoi.
"Heh heh!" Shinno nauroi, ja nosti vasenta kättään ylemmäs. "Aliarvioit minua. Luulitko, että Yami no chakura oli kadonnut? Sinä hölmö! Tämä maailma kuhisee pimeyttä, joka on peräisin ihmisten sydämistä. Pian Nikutai Kassei no Jutsuni..."
"Kokeile", Sasuke sanoi.
Kun Shinno yritti käyttää tekniikkaansa, niin se ei toiminut, mikä yllätti Shinnon.
"En välitä. Mene eteenpäin", Zhak! Sasuke iski ukkoselementin tekniikalla Shinnoon saaden Shinnon kävelemään hoipertelevasti huoneen oikealle puolelle, kunnes Shinno törmäsi koneeseen, jonka oli juurien ympärimä.
"Nyt, Chibi Moon", Sailor Moon otti Maboroshi no Ginzuishoun muodonmuutos-rintaneulastaan, ja muuttui Neo-Queen Serenityksi Saradan muuttuessa prinsessa-muotoonsa, jossa oli valkopunainen mekko.
Saradan hiuksissa oli nyt valkoiset helmi-koristeet hieman otsan yläpuolella, ja hän otti Maboroshi no Ginzuishounsa omasta rintaneulastaan, ja piti sitä ylempänä Neo-Queen Serenityn tehdessä samoin, ja hänen mekossaan oli hieman samanlaisia koristeita kuin Neo-Queen Serenityn mekossa.
"Shinno, sinun laisesi ihmiset, jotka käyttävät muita hyväkseen ollen samalla muille teennäisen ystävällisiä ovat inhottavia", Neo-Queen Serenity sanoi katsoen Shinnoa.
"Neo-Queen Serenity!" Sailor Mars huusi yllättyneenä.
"Sinetöimme Yami no chakurasi nyt ikuisesti pois!" Neo-Queen Serenity huusi Shinnolle.
"Moon Crystal Power!" Neo-Queen Serenity, ja Sarada huusivat moolempien Maboroshi no Ginzuishouiden hohtaessa levittäen nopeasti energiaan huoneeseen, ja osuen Shinnoon.
"Mikä tuo valtava voima on?!" Shinno kysyi uskomatta silmiään.
Sasuke joutui siristämään hieman silmiään muiden tavoin kahden Maboroshi no Ginzuishoun hohtaessa kirkkaasti.
Kyseisen energian kadottua Shinno yritti taas käyttää Yami no chakuraansa, muttei onnistunut tekemään niin:
"Te todella sinetöitte Yami no chakurani pois!" Shinno huusi vihaisena ymmärrettyään tilanteen.
"Kiirehdi, ja näytä minulle se, mitä Orochimaru haluaa", Sasuke sanoi.
Shinno valmistautui hyökkäämään Taijutsulla, mutta kaatui yllättäen polvilleen huoneen lattialle pitäen vasenta kylkeään oikealla kädellään:
"Aaaaa!"
Kaikki katsoivat Shinnoa uskomatta silmiään.
"Shinno-sensei", Amaru sanoi shokissa.
"Aaaargh! Shinno huusi, kun hänestä tuli nopeasti, ja voimakkaasti turmeltunut, vanha mies, jonka hiukset muuttuivat jälleen harmaiksi, ja putosivat jättäen hänet parrattomaksi. Kulmakarvatkin katosivat, ja Shinno menetti suurimman osan hiuksistaan, ja vain hiusten lyhyet osat jäivät hänen päänsä kylkiin, ja vain sänget jäivät sinne, missä hänen kulmakarvansa, ja partansa olivat olleet aiemmin. Myös rypyt hänen silmiensä alla palasivat takaisin paikoilleen.
"Mikä hätänä?" Sasuke kysyi kävellen kohti Shinnoa. "Etkö voi parantaa itseäsi?"
"Mitä olet tehnyt?" Shinno kysy Sasukelta, joka pysähtyi Shinnon eteen.
"Olen jo nähnyt koko chakrasi virtauksen silmilläni", Sasuke sanoi. "Et näytä siltä, että olisit huomannut Chidori Senboniani".
Shinno katsoi Sasukea vihaisena:
"Sinä sekaantuit minun hallintaani chakrapisteissäni? Milloin sinä...?" Shinno kysyi. "Vahingoitit Tenketsuani todennäköisesti seisoessani jossain vaiheessa paikallani äskeisen taistelun aikana".
"Löin sinua suoraan Tenketsuusi", Sasuke sanoi Shinnolle. "Niin aiheutin sinulle takaiskun yrittäessäsi käyttää voimiasi. Olen nimittäin oppinut kaikenlaista Orochimarulta. Käytin Chidori Senboniani häiritäkseni chakravirtaustasi. En tapa sinua. Vien sinut mukanani sinne, missä Orochimaru on".
"Heh heh! Se, mitä Orochimaru haluaa, en luultavasti ole minä, mutta se on todennäköisesti tämä käärö, jonka varastin hiljattain Konohasta", Shinno liikutti oikeaa etusormeaan pitkin koneen seinää, johon ilmestyi vaaleansinivalkoiset kanjit, jotka katosivat sitten, minkä jälkeen koneen yksi paneeli liukui alas paljastaen takaansa salalokeron, jossa oli valkoisella narulla sidottu käärö, joka oli siniviolettivihreäharmaa, ja jossa luki mustalla kanjilla 秘(SECRET).
Shinno otti käärön salalokerosta, ja heitti sen kohti Sasukea, minkä jälkeen Shinno hymyili ilkeästi, ja tarttui salalokerossa olevaan vipuun vetäen sitä itseensä päin Sasuken tarttuessa kääröön:
"Arvelinkin Orochimarun kiinnostuvan joskus Sharinganin taidoista. Tuossa käärössä on sisällä jopa muistiinpanoni Nikutai Kassei no Jutsuni salaisuuksista. Orochimaru on puhtaasti kiinnostunut itse tuon käärön sisällöstä, ei minun taidoistani".
Sitten Shinnon alapuolella olevaan lattiaan ilmestyi aukko, jonka yläpuolella oleva lattia oli jakautunut kahtia, johon Shinno putosi aukon päällä olevien lattialuukkujen sulkeutuessa takaisin paikalleen.
"Mitä aiot tehdä, Sasuke?" Neo-Queen Serenity kysyi.
Sasuke katsoi Neo-Queen Serenityä laittaen käärön haorinsa alle:
"Ei kuulu sinulle".
"Hänellä ei ollut aiemmin tuollaista kruunua, ja hän on kauniimpi, kuin viimeksi ollessaan tuollaisessa mekossa...Ei. Älä ajattele sitä nyt", Sasuke mietti.
"Tarkistetaan, ettei Shinno tee mitään typerää", Amaru sanoi nousten lopulta seisomaan tarttuen Neo-Queen Serenityn käteen kävellen muiden kanssa kohti huoneen oviaukkoa. Narukon, ja muiden tyttöjen aiemmin tekemät toimet olivat tehneet vaikutuksen Amaruun:
"Nyt sinä näytät ihan kuningattarelta".
"Kiitos", Neo-Queen Serenity sanoi.
"En ole vielä valmis! Mikään ei ole valmis!" Shinno huusi jostain. "Heh heh!"
Sasuke seurasi joukkiota, ja halkaisi ukkoselementin tekniikallaan heidän edessään olevan, ohuen kiviseinän, ja he kävelivät käytävää pitkin eteenpäin.
Käytävä oli hämärä, eikä siellä olevissa seinissä näyttänyt olevan juuria kovin paljon.
"Miten kauan Sasuke mahtoi olla täällä?" Neo-Queen Serenity mietti.
Joukkio saapui isoon kammioon, jonka sisäänkäynti oli huoneen seinässä, ja josta oli pitkä matka huoneen lattialle. Huoneen seinissä oli mustia kuvioita, ja huoneen seinät olivat muuten siniset. Huoneen keskellä oli iso, kultareunainen, valkosinisenä hohtava pilari, jossa oli kultaisia kuvioita, ja jonka edessä oli valkokeltainen Reibin kotelo, joka oli valkokeltaisilla säikeillä kiinni huoneen seinissä, ja lattiassa. Reibin kotelossa oli keltaisia kuvioita, ja siihen siirtyi Yami no chakuraa Reibin liikkuessa hieman kotelon sisällä. Shinno seisoi kyseisen kotelon edessä. Huoneen lattia oli sininen katon tavoin.
"Mitä täällä tapahtuu?" Neo-Queen Serenity kysyi.
"Heh heh! Te seurasitte minua tänne, te idiootit!" Shinno huusi nähtyään häntä seuranneen joukkion.
"Lakkaa aliarvioimasta meitä!" Sarada huusi.
Zhah! Sasuke loi oikeaan käteensä ukkoselementin tekniikan, joka räjähti sitten osiin, ja siirtyi Reibin koteloon, joka hohti hieman.
"Mietit, että miten se ei toiminut? Et voi käyttää Chidoriasi, ethän?" Shinno kysyi. "Tämä paikka imee Reibin hallitseman chakran, ja muuntaa sen valtaa yhdistäen sen Reibiin! Kun te typerykset seisotte täällä, niin jokainen vapauttamasi chakra imeytyy voimaksi Ankōru Bantianille! Se jättää teidät voimattomaksi!"
"Oletko varma?" Neo-Queen Serenity kysyi ajatellen sisällään olevaa Kuramaa. "Minulta ei nimittäin lopu chakra kovin helposti".
"Mitä sinä oikein yrität?" Sarada kysyi.
"Yhdistän itseni Reibiin pysäyttääkseni teidät lopullisesti", Shinno sanoi.
"Mikä Reibi edes on?" Sailor Mars kysyi.
"Reibi on pahansuopa henki, jonka ovat luoneet masentuneiden ihmisten synkät ajatukset ja tunteet, jotka on sinetöity Sora no Kuniin. Johtamani Sora no Kunin ninjojen jälkeläiset käyttävät Reibiä luodakseen hienovaraisesti tarpeeksi Yami no chakuraa antamaan virtaa lopulliselle aseellemme, tälle linnakkeelle. Tätä Yami no chakuraa käytän henkilökohtaisesti minä, Sora no Kunin agentti ja mies, joka järjesti Sora no Kunin äskettäin tapahtuneen ninja-joukkojen herätyksen. Alun perin Amarun kylään hyökättiin saadaksemme hänet vaipumaan epätoivoon, jossa Reibi voisi sitten hyödyntää ja omistaa hänet saadakseen enemmän Yami no chakuraa, mutta kun hän voitti surunsa teidän tyttöjen avulla, niin Reibi jätti Amarun kehon, ja päätyi tänne. Kun yhdistyn Reibiin, niin saan lisää voimaa", Shinno sanoi.
"Et koskaan pitänyt sinun, ja Amarun välistä opettajaoppilas-suhdettanne minään. Halusit vain hyötyä Amarun kokemista vaikeuksista äsken sanomiesi syidesi vuoksi", Neo-Queen Serenity sanoi.(Otettu Lego Ninjago-sarjasta, jonka oikeuksia en omista.)
"Jos se imee chakraa, niin olemme samalla epäedullisessa asemassa", Sasuke sanoi hypäten kammion lattialle muiden tehdessä samoin.
"Amaru-chan, pysy sivussa", Sailor Mercury sanoi hypäten Amaru selässään kammion lattialle, ja laski sitten Amarun seisomaan kammion lattialle.
Amaru nyökkäsi.
"Olette vähän naiveja", Shinno sanoi laitettuaan vasemman kätensä vatsalleen, ja levitti sitten molemmat kätensä sivuilleen. "Luuletteko tosissanne, että johdatin teidät Ankōru Bantianin ytimeen vain saadakseni chakranne sinetöitäväksi? Katsokaa!"
Shinno käytti nyt hänen omaa chakraansa, oli yhtä tumaa, hänen aiemmin käyttämänsä, Yami no chakura. Kyseinen chakra siityi sitten Reibin koteloon. Reibin kotelosta ilmestyi lisää säikeitä, jotka tarttuivat Shinnoon, ja vetivät hänet sitten Reibin kotelon sisälle kietouduttuaan hänen ympärilleen.
"Heh heh! Luulitteko todella, että Ankōru Bantian on vain kelluva linnoitus?" Shinno kysyi. "Luulitteko todella, että sekaantuisin johonkin niin vaaralliseen kuin Bijuun vain siksi? Tämä linnoitus voi tuhota Viisi Suurta Ninja-maata hetkessä! Se on varustettu äärimmäisellä aseella!"
"Mitä?!" Neo-Queen Serenity kysyi.
"Katsokaa!" Shinno huusi. Sitten Reibin kotelo alkoi hohtaa vaaleankeltaisena huoneen seinissäkirjoituksessa kuvioiden hohtaessa vaaleansinivalkoisina huoneen kattoon asti.
Samaan aikaan linnoituksen ulkopuolella olevassa ulkoseinässä olevan ympyrä-kuvion keskellä olevasta, pienemmästä ympyrästä ilmestyi nopeasti kultaista ukkoselementin chakraa, joka syöksyi suoraan eteenpäin, ja osui kaukana olevaan vuoreen tuhoten sen. Kabam!
Vuoren äsken tuhonnut ukkoselementin chakra osui Hi no Kunin rannan lähellä oleviin, meressä oleviin Sora no Kunin aluksiin tuhoten ne nostaen merelle savua. Kabam! Meren yläpuolella näkyi salamoita vielä jonkin aikaa räjähdyksen loputta.
Kakashin ryhmä katsoi merelle uskomatta silmiään.
"M-Mitä tuo oli?!" Shikamaru mietti kykenemättä sanomaan mitään.
Neo-Queen Serenity, ja muut katsoivat Reibin koteloa samalla, kun huoneen seinissä olevat kuviota lakkasivat hohtamasta.
"Näittekö sen? Sora no Kunin voiman?" Shinno kysyi. "Kun olen tuhonnut Viisi Suurta Ninja-maata, niin hallitsen suurta taivaanvaltakuntaa!"
"Menet liiallisuuksiin! Jos on pakko, niin sinetöin sinut lopullisesti Yami no Sekaihin!" Neo-Queen Serenity huusi, ja nosti Maboroshi no Ginzuishouta ylemmäs Saradan tehdessä samoin muiden Sailor Senshien, ja Sasuken hyökätessä Reibin kimppuun.
"Te tyhmät!" Shinno huusi, ja Reibin kotelosta lähteviä, valkokultaisia käsivarsia, jotka lähestyvät joukkiota nopeasti. Kyseisissä käsivarsissa oli kultaisia kuvioita.
Sasuke, ja Sailor Senshit tuhosivat Reibin kotelosta ilmestyneitä käsivarsia, kunnes yksi niistä tarttui Sasukeen nostaen hänet ylemmäs, ja sitten lähelle Reibin koteloa.
"Sasuke!" Sailor Mars huusi veljelleen samalla, kun Reibin kotelosta ilmestynyt käsivarsi nosti jopa Sailor Marsin lähelle Reibin koteloa.
Reibin käsivarret yrittivät lähestyä Neo-Queen Serenityä, ja Saradaa, mutta 2 Maboroshi no Ginzuishoun voimat suojelivat heitä, Lunaa, ja Amarua Reibin hyökkäyksiltä pysäyttäen Reibin käsivarret pakottaen ne perääntymään.
"Minä tapan sinut ensin, Sasuke!" Shinno huusi, ja löi sitten Uchihan kaksoset toisiaan vasten. Dhak! "Heh heh! Mikä hätänä? Etkö voi taistella takaisin ilman chakraasi? Te typerät kakarat!"
"Oletko todella tuollainen?!" Sailor Mars kysyi.
"Miksi sinä...sinä kysyt sitä?!" Shinno huusi hyökäten uudelleen. "Et vain ole hiljaa, vai mitä? Katso, Sora no Tein voima!"
"Akuryo Taisan!" Sailor Mars heitti nopeasti ofudan Reibin koteloon, minkä seurauksena Reibi ei voinut hyökätä kunnolla, ja Reibi irrotti tahtomattaan otteensa Sailor Marsista, joka pudottautui huoneen lattialle.
"Tätä on tuskallista katsoa", Sasuke sanoi. "Ajatella, että joku, joka ei osaa edes mitata omaa voimaaan, voi olla Sora no Tei. Se on säälittävää, ja se on koomista!"
Sasuke muuttui Orochimaru no Juinjutsun toiseen vaiheeseen, ja siirsi kyseistä voimaa Reibin koteloon.
"Aaaaaa!" Reibi huusi tuskasta.
"Mitä yrität tehdä?" Shinno kysyi. "Yritätkö jouduttaa kuolemaasi?"
"Niin se on. Ymmärrän mihin pyrit, Sasuke", Neo-Queen Serenity sanoi, ja Shinno katsoi muiden kanssa Neo-Queen Serenityä. "Jos todella haluat chakraa niin paljon...niin hanki sitten kaikki chakra, mitä haluat!"
Neo-Queen Serenityn kehosta ilmestyi Kuraman chakraa kaikkialle huoneeseen, ja siirtyi sitten Reibin koteloon.
"Aaaaa!" Reibi huusi taas tuskasta.
"Sinäkään et näemmä kestä liikaa chakraa!" Neo-Queen Serenity huusi nähtyään Reibin äskeisen reaktion Orochimaru no Juinjutsun, ja Kuraman yhteiseen chakra-hyökkäykseen.
"Mahdotonta! Enemmän chakraa kuin edes Reibi pystyy imemään?" Shinno huusi samalla, kun Reibin kehon eri osista ilmestyi punaista chakraa.
Sailor Mars aktivoi Orochimaru no Juinjutsunsa siirtäen sen voimaa Reibiin.
"En usko!" Shinno huusi uskomatta silmiään. "Kuole kuole!"
"Kuun nimessä rankaisemme sinua!" Sarada, ja Neo-Queen Serenity huusivat Shinnolle samalla, kun Neo-Queen Serenity aktivoi Orochimaru no Juinjutsunsa.
"Miten paljon chakraa teillä oikein on?!" Shinno huusi.
Neo-Queen Serenityn, ja Saradan hyökkäykset alkoivat yhdistyä toisiinsa.
"Mitä?!" Shinno kysyi samalla, kun Maboroshi no Ginzuishouiden voimat yhdistyivät toisiinsa luoden punaisena hohtavan Rasenganin.
"Tatsumaki Rasengan!" Neo-Queen Serenity, ja Sarada huusivat samalla, kun heidän hyökkäyksensä lähestyi Shinnoa.
Shinno loi nopeasti eteensä violetin chakran ympäröimän, vaaleankeltavalkoisen kilven pysäyttääkseen yhdistetyn hyökkäyksen. Kyseinen kilpi oli ison neliön muotoinen, mutta sen päällä oli ohuempi, ja pienempi kilpi, mutta Shinnon yllätykseksi yhdistetty hyökkäys alkoi tunkeutua nuolen tavoin Shinnon luoman kilven läpi. Zhaa!
Kuraman, ja Orochimaru no Juinjutsujen chakrojen aiheuttama paine oli niin suuri, että Sasukea pitelevä käsivarsi mureni palasiksi, ja Sasuke aktivoi Sharinganinsa hypäten huoneen lattialle. Sasuke piti itsensä paikoillaan siirtämällä chakraa jalkoihinsa huoneen täristessä chakran aiheuttaman paine-aallon vuoksi, mutta hänen oikeaan olkapäähänsä oli ilmestynyt haava, josta valui verta.
"Mars Snake Fire!" Sailor Mars heitti sormistaan tulisen käärmeen kohti Shinnoa samalla, kun Neo-Queen Serenity paransi Sasuken, ja ystäviensä haavoja Maboroshi no Ginzuishoun voimilla jatkaen samalla Saradan tavoin hyökkäystään.
"Narukosta on tullut erilainen kuin aiemmin", Sasuke mietti. Sitten Sasuken oikeaan käteen ilmestyi kultainen, kyyneleen muotoinen kristalli, joka hohti kirkkaasti leijuessaan Sasuken oikean käden päällä vahvistaen samalla tyttöjen voimia.
"Mikä tuo on?!" Neo-Queen Serenity mietti tuntiessaan Sasuken suunnasta tulevan voiman, joka vahvisti omalla voimallaan tyttöjen hyökkäyksiä.
Sailor Mars katsoi pylvästä Sharinganillaan nähden siinä chakraa.
"Neo-Queen Serenity, Shinnon heikkous on tuo suuri pylväs, johon hän on nyt yhteydessä!" Sailor Mars huusi selvitettyään kyseisen asian Sharinganinsa avulla. Hän aktivoi Susanoonsa, ja iski Susanoon nyrkin äsken sanomaansa torniin. Kraks! Torniin ilmestyi halkeamia.
"Ymmärrän. Joten se toimii näin", Sasuke kietoi vasemman kätensä sormet kultaisena hohtavan kristallin ympärille, ja otti katanan huotrastaan hypäten sitten korkealle ilmaan.
"Aaaaa!" Shinno huusi yrittäessään pysäyttää Tatsumaki Rasenganin etenemisen häntä kohti.
"Tämä on ohi!" Sasuke huusi muuttuen Orochimaru no Juinjutsun toiseen vaiheeseen, ja lensi kohti Reibiä.
"Mitä?" Shinno kysyi katsoen ylemmäs.
Sasuke lensi kohti pylvästi iskien ukkoelementin tekniikalla varustetun miekkansa pylvääseen pylvään yläpäästä huoneen lattiaan asti. Zhak!
Kraks! Pylväs mureni palasiksi kaatuen huoneen lattialle Sasuken laskeuduttua huoneen lattialle, ja muut näkivät hänen haorinsa roikkuvan hänen lantiollaan.
"Moon Crystal Power!" Neo-Queen Serenity, ja Sarada huusivat, minkä seurauksena kahden Maboroshi no Ginzuishoun vahva hyökkäys osui heti Tatsumaki Rasenganin osuttua Shinnoon, ja Reibiin repimällä Shinnon, ja Reibin irti kiviseinästä, johon Shinnon ja Reibin ympärillä oleva kotelo oli sidottu. Draks!
Reibin kotelo katosi Reibin ympäriltä sen kotelon säikeiden irrottua seinästä Reibin osuttua huoneen takaseinään. Kraks! Huoneeseen ilmestyi nopeasti savua Reibin osuttua kyseiseen seinään.
"Et ansaitse "Shinno"-nimeä", Neo-Queen Serenity sanoi. "Hitto".
"Kh! En voi uskoa, että se on tullut tähän", Shinno sanoi savun kadotessa, ja Reibin keho nousi hieman ylemmäs huoneen seinässä olevasta kraaterista, ja sitten Shinno ilmestyi Reibin kehosta. "Mutta minä en... kuole vielä!"
"Mitä?" Neo-Queen Serenity kysyi.
"Joten tuhositte pylvään, joka hallitsee Reibiä", Shinno sanoi joidenkin verisuonten noustessa esiin pitkin hänen kehoaan. Kun Reibi oli vapautettu ohjaksistaan, Shinno nousi esiin Reibin kehosta kammottavasti käärmemäisellä tavalla, sillä hänen alavartalonsa näytti nyt käärmeen vartalolta hänen lähestyessään joukkiota katsoen ensin Sasukea, ja Sailor Marsia, ennen kuin Shinno lähestyi Neo-Queen Serenityä, ja Saradaa:
"Olet todellakin Uchihan kaksosten yksinäinen selviytyjä, ja sinä olet Uchihan kaksosista se, joka on yhä lojaali kylälleen. Ja sinä, Kyubin kolmas jinchuriki, ja tuntematon lapsi, jotka suojelette kahden Maboroshi no Ginzuishoun suurvaltaa. Mutta te olette selvästi kakarat, jotka eivät tiedä mitään!"
"Mitä tarkoitat?" Neo-Queen Serenity kysyi.
"Edes minä en tiedä mitä tapahtuu, kun Reibi vapautetaan ohjauksestaan!" Shinno huusi hymyillen vähän.
Sitten Shinnon kehosta ilmestyi lisää keltavalkoisia käsivarsia, jotka levisivät nopeasti pitkin huonetta.
Yllättäen Maboroshi no Ginzuishouiden voimat kietoutuivat Narukon joukkion ympärille luoden heidän ympärilleen ison, läpinäkyvän energia-pallon, jolla he leijuivat huoneen sisäänkäynnille, ja alkoivat juosta sitten sisäänkäynnin käytävää pitkin eteenpäin, kunnes he palasivat valtaistuinsaliin.
"Me leijumme yhä ilmassa!" Sailor Mercury ilmoitti muille tutkittuaan asiaa Byakuganillaan. "Menetämme kuitenkin korkeutta, ja linnake on tuhoutumassa, mikä johtuu todennäköisesti äskeisestä taistelustamme!"
"Lasken meidät takaisin alas maan pinnalle!" Sailor Mars ympäröi heidät kaikki Susanoollaan, jonka selkään hän muodosti isot siivet, jotka lävistivät valtaistuinsalin katon laskien linnakkeen eräälle aukealle mahdollisimman kevyesti.
"Hyvin tehty, Sailor Mars", Neo-Queen Serenity sanoi.
"Kiitos", Sailor Mars sanoi, mutta yllätyksekseen hän huomasi sen, että hänen silmiään kirveli hieman. Sailor Mars hieroi silmiään muuttuen muiden kanssa normaaleihin muotoihinsa.
"Mitä tapahtui?" Eräs Sora no Kunin ninja kysyi.
"Mokuton: Daijurin no Jutsu!" Naruko sitoi Sora no Kunin ninjat puu-suikaleilla valtaistuinsalin lattialle.
"Teillä on nyt vähän selitettävää Ibiki-sanille", Hinata sanoi Sora no Kunin ninjoille.
"Sasuke, mitä aiot tehdä nyt?" Naruko kysyi laittaen Maboroshi no Ginzuishoun takaisin muodonmuutos-rintaneulaansa Saradan tehdessä samoin.
"Se ei ole sinun asiasi", Sasuke sanoi pukien haorinsa takaisin ylleen. Sitten hän katsoi kädessään pitämäänsä kristallia uteliaana.
"Tuon sinut ehdottomasti takaisin Konohaan", Naruko ajatteli. "Kiitos, Sasuke".
Naruko mietti jotain, josta hän oli joskus puhunut Jiraiyan kanssa.
"Tiedätkö miksi ninjat ottavat itselleen oppilaita?" Jiraiya kysyi. "Se on, jotta voimme jatkaa omaa Ninja-tapaamme. Tekniikkasi kanssa on vielä matkaa, mutta ainakin sinnikkyys ja Ninja-tiesi ovat minun kaltaisiani".
"Sasuke, pyydän että piilotat tuon kultaisen kristallisi Kabutolta, ja Orochimarulta", Naruko sanoi nähtyään Sasuken kädessä olevan kristallin.
"Orochimaru haluaa valtaa, jota hänellä ei ole", Rei sanoi.
"Sasuke, yritämme vain varoittaa sinua", Naruko sanoi.
"Teidän täytyy lakata välittämästä minusta", Sasuke sanoi. Ja hän lähti paikalta.
"Vaikka sanoisit mitä, niin en lakkaa välittämästä elämästäsi, Sasuke", Naruko ajatteli.
"Että minun veljeni onkin sitten jääräpäinen", Rei mutisi ärtyneenä.
"Sinä sen sanoit", Sarada sanoi katsoen Reitä
(Myöhemmin Orochimarun piilopaikassa.)
"Joten tämä on käärö, johon on kirjoitettu Kinjutsu Saiseijutsu", Orochimaru katsoi Sasuken Orochimarulle äsken tuomaa kääröä, jonka Shinno oli antanut Sasukelle hieman aiemmin Sasuken äsken suorittaman tehtävän aikana.
"Se, että et voinut tuoda Shinnoa tänne, on epätyypillinen epäonnistuminen", Kabuto sanoi.
"Hn!" Sasuke oli lähdössä huoneesta, ja huoneen ovet avautuivat hänen puristaessaan kätensä nyrkkiin.
"Sasuke-kun, tapahtuiko sinulle jotain hyvää?" Orochimaru kysyi. "Minulla oli juuri sellainen tunne".
"Se pieni tyttö oli taas Narukon seurassa, ja sisarenikin oli kyseisellä tehtävällä. Se pieni tyttö väittää olevansa Narukon serkku, tai pikkusisko verkkotunnuksen ulkopuolella", Sasuke sanoi.
"Naruko-san on vanhempiensa ainoa lapsi, joten äsken mainitsemaasi "pikkusisko verkkotunnuksen ulkopuolella"-teoria on hieman vaikeasti uskottava", Orochimaru sanoi. "Jos saat siltä tytöltä jossain vaiheessa hiuksia, niin tuo ne minulle analysoitavaksi. DNA-analyysillä voi nimittäin selvittää paljonkin".
Sasuke lähti huoneesta huoneen ovien sulkeutuessa hänen takanaan. Klak!
Sasuke palasi vesiputoukselle harjoittelemaan, ja seisoi nyt veden pinnalla, ja sitten vasemmassa kädessään olevaa, kultaista kristallia, joka hohti, ennen kuin katosi. Sitten Sasuke otti katanansa huotrastaan, ja iski sen veteen luoden veden pinnalle salamoita:
"Chidori Kōken!"
Zhaaa!
(Yöllä)
"Kiitos, Sasuke", Naruko ajatteli nukahtaen sänkyynsä Saradan nukkuessa Narukon vieressä.
Diana nukkui Lunan vieressä, kunnes heräsi kuultuaan Narukon huoneen ikkunan avautumista muistuttavan äänen. Diana avasi silmänsä nähdäkseen Sasuke:
"Mitä sinä teet täällä?"
Sasuke katseli ympärilleen, kunnes näki kissanpennun puhuvan Sasukelle istuen läheisellä nojatuolilla:
"Toinen puhuva kissa?"
Sasuke leikkasi Saradalta yhden hiuksen, ja katsoi sitten Dianaa:
"Se mitä teen täällä, ei ole sinun huolesi".
Sitten Sasuke lähti ulos äsken avaamastaan ikkunasta, ja sulki sen perässään palaten Orochimarun piilopaikkaan antaen Saradalta äsken leikkaamansa hiuksen Kabutolle:
"Kuinka kauan DNA-analyysin tekeminen kestää?"
"Siinä menee jonkin aikaa", Kabuto sanoi. Hän otti pöytälaatikosta injektiopullon, jonka sisällä oli vaalea hius:
"Tämä on Naruko-sanin hius".
"Mistä sait sen?" Sasuke kysyi.
"Orochimaru-sama sieppasi Naruko-sanin koekaniiniksi kauan sitten tekemiinsä ihmis-kokeisiin, ja otti silloin tämän hiuksen Naruko-sanilta. Orochimaru-sama siirsi silloin Naruko-saniin Shodaime Hokagen soluja aikomuksenaan kasvattaa Naruko-sanista alaisensa, mutta Sandaime Hokage onnistui pelastamaan Naruko-sanin silloin. Silloisten ihmis-kokeiden takia Naruko-san voi nyt käyttää Mokutonia Shodaime Hokagen tavoin. Tästä hiuksesta voi nyt olla apua sen nyt tekemäni DNA-testin tekemisessä", Kabuto sanoi aloittaen tutkimukset.
Tutkimuksissa kesti jonkin aikaa, mutta tulokset valmistuivat lopulta.
"Tulokset ovat nyt valmiita", Kabuto sanoi. "Saradalla on samanlainen DNA-kuin Naruko-sanilla. He ovat siis sukua toisilleen, sillä verisukulaisia lukuunottamatta on harvinaista, että ihmisillä, jotka eivät ole mitään sukua toisilleen olisi sama DNA. Lisäksi Saradalla on Sharingankin, joten hän saattaa olla sukua jopa Uchihoille. Kerron tämän heti Orochimaru-samalle".
Kabuto lähti huoneesta viedäkseen DNA-analyysin tulokset Orochimarulle.
"Miten Kabuton äsken kertoma asia voi olla mahdollista? Muistan nähneeni sen tytön ensimmäisen kerran 2 vuotta sitten, jolloin hän vain ilmestyi jostain Konohaan, ja alkoi sitten liikkua Narukon seurassa. Se tyttö ei tosin käyttänyt sinä aikana silmälaseja", Sasuke mietti ollen hieman utelias. Hän tunsi jopa pientä närkästystä siitä, että hän ei tiennyt Saradan taustoista juuri mitään, ja hän tunsi kateutta sitä Uchihaa kohtaan, joka oli jollain tavalla sukua Narukolle, ja Saradalle. Hän tunsi jopa pientä järkytystä siitä, että Saradalla oli yhteys sekä Sasukeen, että Narukoon, ja että toinen Uchiha oli saattanut tehdä Narukolle jossain vaiheessa jotain ennen Uchihan-klaanin tuhoamista, mutta sitten Sasuke muistutti itseään siitä, että Sarada oli vasta 10-vuotias. "Jokin ei liity tähän kaikkeen. Onko se tyttö jonkun Uchihan jälkeläinen, jonka Naruko olisi adoptoinut, mutta miten Narukolla, ja sillä tytöllä sitten on sama DNA?"
"Se tyttö, jolle tämä ottamasi hius kuuluu saattaa olla Naruko-sanin serkku, tai joku muu sukulainen", Kabuto sanoi tullessaan huoneeseen, jossa Sasuke oli.
"Sillä ei ole väliä", Sasuke sanoi.
"Haluaisin Haluaisin ottaa sinultakin DNA-näytteen tutkiakseni sitä asiaa", Kabuto sanoi. "Se aiemmin keromasi tyttö saattaa nimittäin Sharinganinsa takia olla sinunkin sukulaisesi. Narukon äidin klaani on nimittäin kokenut saman kohtalon, kuin sinunkin klaanisi. Vain harvat selvisivät siitä klaanin hävittämis-tapauksesta".
"Mitä tarkoitat?" Sasuke kysyi.
"Narukon äiti oli kotoisin toisesta, nyt tuhoutuneesta maasta nimeltä Uzu no Kuni, ja sai erään tehtävän, jonka vuoksi hänet tuotiin Konohaan hänen ollessaan lapsi", Kabuto sanoi. "Narukon äidillä oli sisar, ja jopa sisarentytär, joka asuu nyt Konohassa".
Sasuke vilkaisi Kabutoa.
"Sasuke-kun, oliko vanhemmillasi sisaruksia?" Kabuto kysyi.
"En muista sitä nyt", Sasuke sanoi.
"No annatko DNA-näytteen?" Kabuto kysyi. "Se ei edes nipistä".
"No, olen vähän utelias", Sasuke sanoi. Hän leikkasi hiuksiaan, ja ojensi niistä pienen palan Kabutolle.
"Naruko! Rei huusi tullessaan seuraavana aamuna Narukon kotiin.
"Mitä nyt, Rei?" Naruko kysyi istuen puiston penkillä.
"Meillä on iso ongelma, josta meidän on puhuttava Tsunade-saman toimistossa Kakashi-sensein, Yamato-taichoun, Iruka-sensein, Luna, Artemiksen ja Dianan kanssa", Rei sanoi.
"Hyvä on", Naruko sanoi mennen Rein kanssa Tsunaden toimistoon:
"Rei-chan on saanut selville jotain huolestuttavaa".
"Mitä olet saanut selville, Rei? Onko Akatsuki lähtenyt uudelleen liikkeelle?" Tsunade kysyi.
Rei pudisti päätään:
"Tämä ei koske Akatsukia, vaan Orochimarua!"
"Mitä Orochimaru on mennyt tekemään?" Tsunade kysyi.
"Koskeeko se sitä, että Sasuke leikkasi viime yönä Saradalta yhden hiuksen?" Diana kysyi muistettuaan kyseisen asian.
"Sasuke oli lähellä Saradaa?!" Rei huusi uskomatta korviaan auringon noustessa.
"Kyllä. Hän tuli viime yönä Narukon, ja Saradan huoneeseen", Diana sanoi.
"Yllättävää. Saradan DNA-näytte on jopa samanlainen sinun DNA-si kanssa, Sasuke-kun", Kabuto sanoi takanaan seisovalle Sasukelle DNA-analyysin tulosten valmistuttua.
Sasuke katsoi Kabutoa, joka seisoi tietokonepöydän edessä lukemassa äsken saamiaan tutkimustuloksia:
"Kenelläkään perheessäni ei ole vaaleita hiuksia, ja jos olisi, niin muistaisin sen. Tässä ei ole mitään järkeä".
"No Saradan hiukset ovat mustat", Kabuto sanoi.
Rei katsoi muita:
"Sasuke oli utelias siitä, että oliko Sarada todella sukua Narukolle vai ei. Sasuke on antanut Kabutolle Saradan hiukset DNA-testiä varten. Ja Orochimarulla oli hiussäie, jonka hän otti sinulta, kun sinulle tehtiin kokeita, ja testi sanoi, että olit sukua Saradalle, Naruko-san. Kabuto pyysi Sasukelta hänen hiuksiaan, sillä Kabuto halusi testata ideaa hiuksista se palasi positiiviseksi vahvistaen sen, että Sasuke on sukua Saradalle. Eikä Sasuke muista, että hänellä olisi hänen näköisesti Saradan sukulainen. Sasuke on hämmentynyt, ja sekä Kabuto, että Orochimaru voisivat yrittää selvittää, mitä tapahtuu. Joko vakoilemalla Saradaa, tai kidnapaamalla hänet".
"Aion suojella Saradaa. En anna heidän kidnapata tytärtäni", Naruko sanoi.
"Riitätkö vain yksin siihen?" Rei kysyi.
"En pystyisi siihen yksin, mutta haluan tehdä oman osuuteni siinä asiassa", Naruko sanoi.
"Hyvä on", Rei sanoi.
"Rei-chan, miten silmäsi voivat? Hieroit silmiäsi edellisen tehtävämme aikana", Naruko sanoi.
"En usko, että tein niin, ja miksi silmissäni olisi jotain vialla?" Rei kysyi.
"Kysyin vain", Naruko sanoi.
"Joten silmissäni ei ole muutosta? Koska luulin sinun yrittävän kertoa siitä minulle", Rei sanoi.
"Olin vain huolissani sinusta", Naruko sanoi.
"Kiitos, mutta ei se ole tarpeen", Rei sanoi kävellen kohti ovea, mutta törmäsi yllättäen oveen.
"Sattuiko?" Naruko kysyi Reiltä huolissaan.
"Nousin aikaisin, koska minulla oli visio Sasukesta ja kahdesta aikuisesta ongelmantekijästä", Rei sanoi hieroen otsaansa toisella kädellään.
"Hyvä että olet kunnossa. Ja kiitos vielä kerran varoituksesta", Naruko sanoi.
"Kyllä", Rei sanoi.
"Yritä rentoutua", Tsunade sanoi Reille.
"Olen pahoillani", Rei sanoi. "En halua olla yksin juuri nyt, mutta tarvitsen unta".
"Selvä. Sopiiko, että tulet tänään minun kotiini yöksi?" Naruko kysyi.
"Kyllä. Luna, tuletko jopa sinä?" Rei kysyi.
"Toki", Luna sanoi.
(Illalla)
Tytöt olivat Lunan, ja Dianan kanssa Narukon kotona, ja pelasivat korttia.
"Toivottavasti Rei-chanin silmät ovat kunnossa", Naruko ajatteli huolissaan pelin loputtua.
Sitten kaikki asettuivat makaamaan lattialla oleville futoneille, ja Luna avasi Narukon yöpöydällä olevan suitsutuspolttinen antaen sen sisällä olevien kukkien tuoksn täyttää huoneen, ja hyppäsi lattialla olevalla tyynylleen asettuen makaamaan sille sulkien silmänsä muiden kanssa nauttien hyvästä tuoksusta.
"Se tuoksuu hyvältä, mutta millaisia kukkia ne ovat, Luna?" Sarada kysyi.
"Orvokkeja ja ruusuja", Luna sanoi.
"Erittäin mukava valinta, Luna", Sarada sanoi.
"Hienoa, että olet sitä mieltä. Naruko-chan, ja Rei-chan ovat näemmä nukahtaneet", Luna sanoi huomattuaan kyseisen asian.
"Ikävää, Rei-chan heräsi näkyyn, joka pelotti häntä", Sarada sanoi.
"Totta, mutta Naruko taitaa epäillä jotain muutakin", Luna sanoi.
Lopulta he kaikki olivat nukahtaneet, mutta sitten Sasuke tuli ikkunasta Narukon huoneeseen.
Narukon muodonmuutos-rintaneula hohti, ja hän muuttui Prinsessa Serenityksi.
Sasuke näki kyseisen asian tapahtuvan.
"Sasuke", Prinsessa mutisi unissaan.
"Haluan tietää miksi muuttuvat tähän asuun, ja miksi Rei on pukeutunut, niin kuin hän on ollut kun näemme toisemme jossain tilanteissa. Ja sitten vielä tuo lapsi, jolla on sekä sinun, että minun verta. Miksi hän on täällä?!" Sasuke sanoi katsoen ensin Narukoa, ja sitten Saradaa hiljaa.
"Sasuke?" Prinsessa mutisi samalla, kun Sasuke otti prinsessan syliinsä.
Sasuke huomasi, että millaista kangasta hänen käsivarsissaan oleva materiaali oli, mutta jätti sen huomioimatta, kun hän vei Narukon pois kylästä.
Prinsessa heräsi tuntien kylmää ilmaa kasvullaan, ja avasi silmänsä nähdäkseen Sasuken:
"Sasuke, mitä sinä teet täällä?!"
Sasuke vastasi Narukolle:
"Minulla on kysymyksiä, enkä halua kenenkään kuulevan mitään siitä, mistä puhumme, sillä sitä voitaisiin käyttää meitä molempia vastaan".
"Selvä", Prinsessa Serenity sanoi kietoen molemmat käsivartensa Sasuken kaulan ympärille punastuen huomattuaan sen, että Sasuke näytti nyt entistä komeammalta Kuun valon valaisemassa yömaisemassa.
"Kun muutuit aiemmin, sinä näytit kasvaneen jonkin verran. Mikä aiheutti sen?" Sasuke kysyi.
"En ole varma siitä, mutta muistatko aiemmat elämämme Serenitynä, ja Endymionina?" Naruko kysyi nojaten Sasuken ylävartaloa vasten Sasuken hyppiessä puiden oksilta toisille puiden oksille.
"En muista vielä kaikkia", Sasuke sanoi. "Olen nähnyt joitain asioita niiltä ajoilta visioiden kautta, mutta ei mitään muuta".
"Selvä. En ole varma muistatko sitäkään, että miten Beryl aivopesi Golden Kingdomin ihmiset hyökkäämään Kuuhun, ja sinä vastustit Beryliä silloin", Naruko sanoi.
Naruko oli hieman harmissaan siitä, ei Sasuke muistanut edellisestä elämästä, mutta Sasuken uteliaisuus kiinnitti kuitenkin Narukon huomion.
"Jonkin verran, mutta vain epämääräisesti", Sasuke sanoi. "Voitko kuvailla Berylin ulkonäköä?"
"Sasuke, minne sinä oikein viet minua?" Naruko kysyi kysymykseen.
Sasuke saapui luolaan, joka oli Konohan lähellä olevassa metsässä, ja laski Narukon seisomaan luolan lattialle. Sasuke piti kuitenkin yhä Narukon kädestä kiinni.
"Selvä. Beryl oli nainen, jolla oli pitkät, punaiset hiukset. Hänellä oli vaalea iho, ja punaiset silmät", Naruko sanoi, ja punastui hieman Sasuken pitäessä kiinni Narukon kädestä. "Beryl käytti myös harmaista kivistä tehtyä kaulakorua. Hänellä oli joskus yllään valkoinen pusero, violetti hame, ja jaloissaan ruskeat sandaalit. Hänen korvissaan oli harmaista kivistä tehdyt korvakorut. Hän oli pitkä, ja laiha. Epäiletkö että karkaan, jos päästät irti kädestäni?"
Sasuke ei sanonut mitään
"Voin näyttää Berylin sinulle, Sasuke", Naruko sanoi käyttäen Maboroshi no Ginzuishoun voimia muuttaen luolan seinämiin menneisyyden tapahtumia heijastavia kuvajaisia.
Prinsessa Serenity seisoi Silver Millenniumin palatsin ulko-ovien edessä olevien portaiden edessä, ja katsoi Maapalloa uteliaana.
Prinsessa Serenity oli 16-vuotias, ja hänellä oli yllään valkoinen mekko, jossa oli kultaista kirjontaa. Hänen korvissaan oli kultaiset korvakorut, joissa oli kultaiset puolikuu-symbolit. Hänen oikean ranteensa ympärillä oli valkoisista helmistä tehty rannerengas. Hänen otsahiuksissaan oli valkoiset hiuskoristeet. Hänen jaloissaan oli valkoiset korkokengät. Hän oli pitkä, ja laiha. Hänen pitkät, valkoiset hiuksensa oli kammattu saparoja muituttavalle kampaukselle. Hänen ihonsa oli vaalea, ja hänen silmänsä olivat siniset. Hänen otsassaan oli kultainen puolikuu-symboli.
Taivaalla oli pilviä, ja taivas oli vaaleansininen. Sää oli aurinkoinen.
"Maapallo näyttää niin kauniilta, että haluan nähdä sen ihan itse. Ja ennen kaikkea, haluan nähdä Golden Kingdomin!" Prinsessa Serenity ajatteli, ja hänen otsansa puolikuu-symboli alkoi hohtaa, ja kultainen energia ympäröi hänet siirtäen hänet nopeasti Maahan.
Kultaisen energian kadottua Prinsessa Serenity näki seisovansa kauniissa puutarhassa, jonka pensasaidoissa oli useita, punaisia ruusuja. Nurmikko oli vaaleanvihreää, ja sitä oli hoidettu tosi hyvin. Puutarhassa oli valkoinen, marmorista tehty huvimaja. Puutarhan etupuolella oli harmaasta marmorista tehty suihkulähde. Suihkulähteen takana oli iso palatsi, jonka katto oli musta. Palatsin ulkoseinät olivat vaaleanpunaiset, ja niissä oli monia ikkunoita. Palatsin ulko-ovet olivat valkoiset pari-ovet, joiden kahvat olivat harmaat.
Tuuli kevyesti.
"Tosi kaunista!" Prinsessa Serenity ajatteli hymyillen. Sitten hänen katseensa kohdistui suihkulähteen edessä seisovaan mieheen.
Kyseinen mies oli pitkä, ja urheilullinen. Hänellä oli vaalea iho, mustat hiukset, ja mustat silmät. Hän oli suunnilleen 17-vuotias. Hänellä oli yllään musta haarniska, jossa oli harmaita kuvioita. Hänellä oli jaloissaan mustat housut, ja mustat saappaat. Hänellä oli lantiollaan ruskea vyö, jossa roikkui ruskeassa huotrassa oleva miekka. Hänellä oli molemmilla hartioillaan harmaat olkasuojaimet, joihin oli kiinnitetty musta viitta.
"Voisikohan hän olla Golden Kingdomin Prinssi Endymion, Goruden Kurisutarun perijä?!" Serenity ajatteli yllättyneenä, ja punastui hieman. Hän piiloutui nopeasti vasemmalla puolellaan olevan puun taakse, ja jatkoi suihkulähteen edessä seisovan miehen katsomista.
Yllättäen suihkulähteen edessä seisova mies katsoi juuri siihen suuntaan, jossa Serenity seisoi, minkä seurauksena Serenity punastui enemmän ymmärrettyään miehen nähneen Prinsessa Serenityn. Prinsessa Serenityn otsassa oleva puolikuu-symboli alkoi hohtaa kirkkaasti, ja kultainen energia ympäröi Serenityn siirtäen hänet nopeasti takaisin Silver Millenniumin palatsin ulko-ovien edessä olevien portaiden eteen.
Prinsessa Serenity katsoi jälleen Maapalloa.
"Käyn toistekin Golden Kingdomissa, sillä näin äsken Maapallon kauneuden", Prinsessa Serenity ajatteli.
Maisema muuttui Golden Kingdomin palatsin puutarhaksi, jossa Prinsessa Serenity, ja Prinssi Endymion istuivat hyvimajassa olevalla, harmaalla marmoripenkillä keskustelemassa.
Sää oli aurinkoinen.
"Sasuke, livahdin aina tilaisuuden tullen Golden Kingdomiin kaikkien tietämättä nähdäkseni sinut", Naruko sanoi vältellen Sasuken katsetta, jotta Sasuke ei näkisi Narukon punastuneen lisää.
Maisema muuttui Silver Millenniumin palatsiksi.
Prinssessa Serenity juoksi Silver Millenniumin palatsin ulko-ovien edessä olevia portaita pitkin ylöspäin, ja piiloutui sitten erään pylvään taakse ja katseli ympärilleen siltä varalta, jos joku olisi nyt lähettyvillä. Sitten Prinsessa Serenity käveli kohti palatsin ulko-ovia, ja työnsi toisen oven auki vasemmalla kädellään nähdäkseen Sailor Marsin.
"Prinsessa", Sailor Mars sanoi. Hän oli nyt 22-vuotias.
Sailor Jupiter käveli Prinsessa Serenityn taakse ja pysähtyi silloin, kun prinsessa perääntyi taaksepäin hieman yllättyneenä, minkä seurauksena Sailor Jupiter laittoi molemmat kätensä prinsessan molemmilla olkapäille estääkseen prinsessaa liikkumasta:
"Kävitte taas Maassa, vai mitä?"
"Prinsessa Serenity, te olette Silver Millenniumin kruununprinsessa", Sailor Venus sanoi kävellen prinsessan vasemmalle puolelle hymyillen.
"Teillä on paljon opittavaa", Sailor Mercury sanoi kävellen prinsessan oikealle puolelle pitäen sylissään kolmea kirjaa.
"Kyllä", Prinsessa Serenity sanoi.
Maisema muuttui Golden Kingdomin puutarhassa olevaksi, valkoiseksi marmoriterassiksi, jonka ympärillä oli monia pensasaitoja, joissa oli punaisia ruusuja.
Sää oli aurinkoinen.
Valkoisella marmoriterassilla juoksi pitkä, ja laiha nainen. Hän oli 16-vuotias. Hänellä oli pitkät, punaiset hiukset, ja punaiset silmät. Hänen ihonsa oli vaalea. Hänellä oli yllään valkoinen pusero, jonka hihat ylettivät hänen kyynärpäihinsä asti. Hänellä oli lantiollaan violetti hame, jonka helma yletti hänen polviinsa asti. Hänellä oli jaloissaan ruskeat sandaalit. Hänellä oli korvissaan valkoisista kivistä tehdyt korvakorut. Hänellä oli kaulassaan kaulakoru, jossa roikkui valkoinen kivi.
Nainen pysähtyi lopulta erään, terassilla olevan pylvään taakse pitäen edessään olevasta terassin pylväästä kiinni vasemmalla kädellään. Hän kurkisti terassin taakse katsoen Golden Kingdomin palatsin puutarhassa puhuvia Endymionia, ja Serenityä.
Punahiuksisen naisen silmissä näkyi vihaa, ja kateutta.
"Tuo punahiuksinen nainen on aiemmin mainitsemani Beryl. Ja tuo tilanne oli ensimmäinen päivä, jolloin Maassa asuva, Beryl-niminen noita näki minut sinun seurassasi. Berylkin oli rakastunut sinuun, joten Beryl tuli pakkomielteisesti mustasukkaiseksi ymmärrettyään sinun, ja minun rakastuneen toisiimme", Naruko sanoi.
Yllättäen maisema muuttui avaruudessa olevaksi auringoksi, johon ilmestyi yllättäen musta piste, joka irtosi auringosta, ja alkoi syöksyä kohti Maata taivaan halki liikkuvan meteoriittiparven mukana.
Meteoriittiparvi, ja sen joukossa lentävä, "musta meteoriitti" laskeutuivat Maassa olevaan metsään, ja "musta meteoriitti" muuttui nopeasti isoksi, violettimustaksi olennoksi, jonka otsassa oli punainen timantti-kuvio. Olennon silmät olivat siniset, ja sen suu oli punainen.
Beryl käveli kohti kyseistä olentoa näyttäen uteliaalta.
Aurinko oli laskemassa.
"Mutta sitten tapahtui katastrofi. Auringossa tapahtui poikkeuksellinen toiminta, jonka seuruksena "syntyi" paha olento nimeltään Queen Metalia. Queen Metalia saapui Maahan äsken näkemässänne meteoriittiparvessa, ja tapasi Berylin saavuttuaan Maahan. Queen Metalia tunsi voimiensa avulla Berylin sydämessä olevan kateuden, jota Beryl tunsi minua kohtaan yksipuolisen rakkautensa takia. Queen Metalia päätti hyödyntää kyseistä asiaa, sillä Queen Metalia halusi hallita Maboroshi no Ginzuishoun voimia, mutta Queen Metalia tarvitsi kuitenkin jonkinlaisen armeijan voidakseen hyökätä Silver Millenniumiin ja varastaakseen Maboroshi no Ginzuishoun. Siksi Queen Metalia teki Berylin kanssa sopimuksen. Queen Metalia tarjosi Berylille voimaa, jotta Beryl voisi saada sinut itselleen vastineeksi siitä, jos Beryl auttaa Queen Metaliaa ottamaan Golden Kingdomin asukkaat hallintaansa, tekemään Golden Kingdomin asukkaista oman armeijansa. Beryl suostui Queen Metalian ehdotukseen koska arveli niin saavansa sinut itselleen. Joten Berylin avulla Queen Metalia yritti tehdä Golden Kingdomista omansa levittäen samalla Golden Kingdomin asukkaisiin pahuutta, sillä jotkut Golden Kingdomin asukkaat olivat silloin alkaneet kadehtia Silver Millenniumin asukkaiden 1000 vuotista elinikää. Queen Metalia halusi hallita Maboroshi no Ginzuishoun voimia hinnalla millä hyvänsä, joten Berylin avulla Queen Metalia aivopesi Golden Kingdomin asukkaat omaksi armeijakseen, ja hyökkäsi sitten uuden armeijansa avulla Kuuhun. Vain sinä pysyit silloin järjissäsi, ja yritit saada kansansa lopettamaan Queen Metalian puolella taistelemisen, mutta Golden Kingdomin asukkaat eivät kuunnelleet sinua", Naruko sanoi.
Maisema muuttui erääksi, Golden Kingdomin kaupungiksi, jossa eräät ihmiset katsoivat taivaalle jolla näkyi punainen, Queen Metalian otsassa oleva timantti-kuvio.
Sitten Golden Kingdomin asukkaiden silmät muuttuivat punaisiksi. Nyt niissä näkyi vain vihaa, ja kateutta.
Sitten monet Golden Kingdomin asukkaat ottivat miekat käsiinsä.
Sitten maisema muuttui Silver Millenniumiksi, jonka palatsin takana näkyi valtava tulipalo, ja taistelevia ihmisiä.
Endymion juoksi Silver Millenniumin etu-ovien edessä olevien portaiden eteen pitäen samalla vasemmalla kädellään kiinni Prinsessa Serenityn oikeasta kädestä. Prinssi Endymion piti miekkaa oikeassa kädessään, ja taisteli monia ihmisiä vastaan.
Sitten hän irrotti vahingossa otteensa Prinsessa Serenityn kädestä.
"Iiiiik!" Serenity huusi huolissaan pysähtyen samalla.
"Prinsessa Serenity!" Endymion huusi katsoen taakseen.
"Endymion!" Serenity huusi.
Endymion löi miekkansa avulla yhden miehen kauemmas itsestään, laittoi sitten miekkansa huotraan, ja pysähtyi katsoen prinsessan tavoin taistelevia ihmisiä.
"Valloitetaan Kuun Kuningaskunta!"
"Maboroshi no Ginzuishou on meidän!"
"Lopettakaa! Lopettakaa tämä merkityksetön sota!" Endymion huusi Golden Kingdomin asukkaille.
"Prinssi! Oletko pettänyt kansasi!" Beryl huusi juosten eteenpäin. Hänen kasvonsa näkyivät nyt selvästi, ja hän piti miekkaa oikeassa kädessään. Sitten Beryl katsoi Serenityä vihaisena. "Tämä on sinun syytäsi!"
Berylin yläpuolella näkyi violettimustasta energiasta koostuva olento, jolla oli otsassaan punainen timantti-kuvio. Olennolla oli siniset silmät, ja punainen suu. Ja nyt Berylin silmät kirjaimellisesti kipunoivat punaisina vihan, ja kateuden takia.
Endymion juoksi nopeasti Serenityn eteen, ja Berylin miekan terä osui sen seurauksena Endymionin ylävartaloon.
"Iiiiiik!" Serenity huusi samalla, kun Endymionin haavasta putosi verta Silver Millenniumin palatsin edessä olevalle marmorilattialle.
Seuraavaksi Endymion kaatui Silver Millenniumin palatsin edessä olevalle marmorilattialle.
Silloin Sailor Venus juoksi nopeasti kohti Beryliä pitäen oikeassa kädessään Kuun Pyhää Miekkaa, jonka Sailor Venus iski nopeasti Berylin ylävartaloon, jonka seurauksena Beryl kaatui maahan.
"Sasuke, murtuneena sinun kuolemastasi poimin sinun miekkasi ja..." Naruko ei pystynyt lopettamaan lausettaan.
Maisema muuttui punaiseksi taustaksi, jossa Prinsessa Serenity iski Endymionin miekan terän omaan vatsaansa, ja kaatui sitten Endymion päälle tarttuen vasemmalla kädellään Endymionin oikeaan käteen.
"Serenity!" Queen Serenity huusi juosten ulos Silver Millenniumin palatsin pääsisäänkäynnin avatuista ulko-ovista. Hän itki katsoessaan tytärtään. Luna, ja Artemis seisoivat hänen vasemmalla puolellaan.
"Prinsessa Serenity!" Luna itki.
"Serenity", Queen Serenity sanoi kaatuen polvilleen Silver Millenniumin palatsin pääsisäänkäynnin edessä olevalla lattialle. Hän itki enemmän, ja sitten hänen oikeaan käteensä ilmestyi vaaleanpunainen puolikuu-sauva, jonka yläpäässä oli Maboroshi no Ginzuishou. Maboroshi no Ginzuishou alkoi hohtaa kirkkaasti samalla, kun Queen Serenity nousi seisomaan.
"Queen Serenity, mitä aiotte tehdä?" Artemis kysyi.
"Sinetöin Queen Metalian pois. Moon Healing Escalation!" Queen Serenity huusi nostaen oikeassa kädessään pitämäänä puolikuusauvaa ylemmäs, ja Maboroshi no Ginzuishou alkoi hohtaa entistäkin kirkkaammin leviten nopeasti kohti Queen Metaliaa, ja Queen Metalian armeijaa.
"Auoooor!" Queen Metalia huusi kadotessaan.
Queen Serenity kaatui heikentyneenä takanaan olevalle lattialle kaatuneelle marmoripilarille, ja Luna, ja Artemis katsoivat Queen Serenityä huolissaan.
Maboroshi no Ginzuishoun kirkkaan hohteen kadottua Silver Millennium oli muuttunut harmaiksi raunioiksi.
"Maboroshi no Ginzuishoun voimilla Queen Serenity uhrasi itsensä sinetöidäkseen Queen Metalian pois. Sen seurauksena Silver Millennium muuttui kiveksi. Minun, tyttärensä menettämisen surussa Queen Serenityn Queen Metalialle tekemä sinetti oli kuitenkin epätäydellinen", Naruko sanoi.
Naruko katsoi Sasukea odottaen Sasuken reaktion näkemistä.
"Haluatko kysyä minulta vielä jotain muutakin?" Naruko kysyi.
Sasuke katsoi Narukoa:
"Salli minun selvittää tämä? Mustasukkainen palvelijatyttö ei mennyt luokseni puhumaan asioistaan, vaan meni mihin tahansa, joka oli valmis auttamaan häntä, jotta hän voisi toteuttaa suunnitelmansa kostaakseen Kuun valtakunnalle?! Se on todella pikkumainen! Ja sekä siskoni Rei, että sinä, ja minä synnyimme uudelleen Maan päälle saadaksemme toisen mahdollisuuden elää, mutta entä muut tytöt, jotka tunsit sinä aikana? Nuo kaksi kissaa eivät ole syntyneet Maan päälle. Kuinka monta Sailor Senshi-tyttöä on täällä näkemieni ohella?Vapautuiko Queen Metallia? Jos se vapautui, niin milloin sen tapahtui? Tietääkö kukaan muu tästä?"
"Queen Metalia vapautui hieman Nami no Kunin tehtävämme jälkeen, mutta ystävämme auttoivat minua sinetöimään Queen Metalian lopullisesti pois, ennen kuin Orochimaru hyökkäsi Konohan 2 vuotta sitten. Meidän tavoin kaikki muut sinä päivänä kuolleet Maan ja Kuun ihmiset syntyivät uudelleen Maassa. Näytän sen sinulle kohta", Naruko sanoi.
"Hyvä, sillä Queen Metaliasta oli vain haittaa", Sasuke sanoi muistaen nyt jotain Queen Metaliasta.
"Queen Metaliasta oli harmia", Naruko näytti Sasukelle loput Silver Milleniumin tuhon jälkeiset tapahtumat, ja mitä Queen Serenitylle oli tapahtunut katsoen Queen Serenityä itkien:
"Äiti".
Sasuke katsoi Narukoa.
"Queen Serenity, joka sinetöi Queen Metalian aiemmin pois oli äitini edellisessä elämässäni", Naruko sanoi.
"Joten tiesit millaista oli menettää äiti, mutta ei isää", Sasuke sanoi.
"Niin, mutta en tuntenut miestä, tarkemmin sanoen Akiaraa, joka oli isäni edellisessä elämässäni. Partnerini Luna, ja Inon-chanin partneri Artemis olivat Queen Serenityn neuvonantajia", Naruko sanoi. "Olet jo varmaan nähnyt harmaan kissanpennun, jonka otsassa on sama merkki kuin Lunan otsassa? No kyseinen kissanpentu on Diana, Lunan, ja Artemiksen tytär. Diana on Saradan kissa. Yksi Sailor Senshi, eli Sailor Pluto syntyi uudelleen Kumogakuren Meio Setsunaksi. En muista nykyisiä vanhempiani, sillä heidän nimensä on jo pitkään salattu minulta".
"Sailor Pluto? Missä hän oli, kun asiat menivät huonosti 1000 vuotta sitten?" Sasuke kysyi.
"Hän, ja muut Outer Sailor Senshit eivät saaneet poistua vartiointialueiltaan sinä aikana tehtävänsä vuoksi", Naruko sanoi näyttäen Sailor Saturnuksen kutsumisen Silver Milleniumiin.
"Onko se hänen ainoa roolinsa? Viimeisen esiripun toimittamisessa?" Sasuke kysyi.
"Outer Sailor Sensheille annettiin tehtävä suojella Silver Milleniumia ulkopuolisilta uhilta, ja he eivät siksi voineet poistua omilta kotiplaneetoiltaan, mutta Sailor Pluto on ajan portin suojelija. Ja Sailor Saturn taistelee vain äärimmäisen hätätilanteen aikana", Naruko sanoi. "On muitakin Sailor Senshejä, jotka ovat nyt omilla kotiplaneetoillaan. Eikä Silver Milleniumin tuhoutuminen ollut millään tavalla Sailor Pluton syytä. Se oli Berylin kateuden syytä".
"He tekivät siis, mitä heidän käskettiin tehdä. Ymmärrän. Sen perusteella mitä näin Sailor Saturnista, niin meidän tavoin hän syntyi uudelleen Maan päälle. Täytyykö hänen toistaa sama prosessi?" Sasuke kysyi.
"En usko. Haluat kysyä minulta jotain muutakin?" Naruko kysyi.
"On jotain muuta mitä et ole kertonut minulle Saradasta. Hänellä on sekä minun, että sinun verta, joten kuka hän on?" Sasuke kysyi.
"Rei-chan sanoikin Kabuto tehneen DNA-testin Saradalta ottamallesi hiukselle. Sarada on minun sukulaiseni", Naruko sanoi.
Sasuke katsoi häntä tiukasti.
"Sain vuosi sitten selville sen, että minulla Karin-niminen serkku, ja Karinin äiti, tätini on kuollut", Naruko sanoi.
"Valehtelet", Sasuke sanoi.
"Jos et halua kertoa minulle, niin minä en pakota. Olen utelias sen suhteen, että voitko mennä Kuuhun?" Sasuke kysyi.
"Toki voin, ja salaamalla sinulta totuuden Saradasta estän Orochimarua kidnappaamasta Saradaa. Orochimaru saattaa nimittäin jo tietää totuuden Saradasra, sillä Orochimaru tarkkailee Juinjutsujensa kautta Juinjutsujensa kantajia. Minua on varoitettu siitä", Naruko sanoi.
"Ja puin totta Karinista, ja hänen äidistään, eli tädistäni", Naruko sanoi. "Tunnen vain Saradan äidin, mutta en tunne hänen isäänsä".
Naruko käytyi Maborochi no Ginzuishoun voimia siirtäen itsensä, ja Sasuken Kuuhun.
"Tämä on uskomatonta, mutta kuinka olemme täällä?" Sasuke kysyi katsellen Kuun palatsia.
"Voin käyttää Maboroshi no Ginzuishoun voimia siirtäen itseni, ja muita tänne Kuuhun", Naruko sanoi työntäen palatsin ulko-oven auki mennen sisälle.
"Sarada saattaisi haluta nähdä tämän paikasn, jos hän tietäisi tästä, ja olisi turvassa Orochimarulta", Sasuke sanoi seuraten Narukoa palatsiin, ja sulkien palatsin ulko-oven.
"Kyllä, ja Sarada käy täällä välillä. Tämä on minun vanha huoneeni", Naruko sanoi mennen avaamaan parvekkeelle johtavat ovet. "Seisoin käyttää tällä parvekkeella katsoen Maata".
Sitten Naruko istui kirjoituspöydän ääressä olevalle tuolille.
Sasuke katsoi Narukoa.
"Kun oli nähnyt sinut ensimmäisen kerran, niin sen jälkeen olin usein tuolla parvekkeella, ja katsoin Maapalloa ajatellen sinua nähtyäni sinut käydessäni kerran Maapallolla. Aluksi en uskaltanut puhua sinulla kun katsoin sinua joskus käydessäni Maapallolla", Naruko sanoi.
Sasuke sulki parvekkeen oven, ja käveli sitten Narukon eteen:
"En sanonut sinun valehtelevan menneisyydestä, tai ihmisistä, joista puhuin aiemmin, vaan siitä pienestä lapsesta, joka asuu kanssasi".
"Olen varovainen Orochimarun varalta", Naruko sanoi.
Sasuke tuntui, ettei hän kestänyt enää, joten Sasuke veti Narukon itseään vasten, ja löi painoi hänen huuliaan Narukon huulia vasten. Sasuke halusi todella maistaa Narukon suun sisäpuolta.
Naruko yllättyi, ja vastasi suudelmaan punastuen hieman kietoen kätensä Sasuken niskan ympärille.
Se osa Sasukesta, joka suuteli Narukoa, muistutti Sasukea yllättäen ajasta, jolloin Sasuke oli Prinssi Endymion, joten Sasuke tunsi olonsa eksykseksi, ja hämmentyneeksi.
Narukosta tuntui siltä, että Sasuke oli muuttunut äsken jollain tavalla. Tämä hetki muistutti Narukoa Endymionin tapaamisesta Silver Milleniumissa, ja hän käytti Maborochi no Ginzuishoun voimia näyttääkseen sen Sasukelle Sasuken mielessä.
"Endymion, emme saa enää tavata toisiamme, sillä Maan ja Kuun ihmiset eivät saa nähdä toisiaan. Se on laki", Serenity sanoi seisoen Endymionin kanssa Serenityn huoneen parvekkeella.
Sitten Endymion, ja Serenity suutelivat.
"Ei. En saa rakastua häneen",Serenity ajatteli nauttien kuitenkin suudelmasta.
Taivaalla oli monia tähtiä.
Sitten Naruko tunsi Sasuken kielen laskevan alas Narukon kurkkuun vain muutaman sekunnin ajan, ja veti sen kurkkusta, mutta pysyi hänen suussaan. Naruko vastasi suudelmaan punastuen hieman enemmän. Naruko muuttui yllättäen Neo Queen Serenityksi, ja katsoi Sasukea suudelman loputtua.
Sasuke yllättyi nähdessään muutoksen:
"Kuka sinä olet?"
"Olen Naruko, mutta näytän joskus tältä. Silloin minut tunnetaan Neo-Queen Serenitynä, Silver Milleniumin uutena kuningattarena", Naruko sanoi.
"Eikö Silver Millennium tuhoutunut 1000 vuotta sitten Metalian hyökättyä tänne?" Sasuke kysyi.
"Totta. Ystävämme autoivat minua sinetöimään Queen Metalian lopullisesti pois, ja Silver Millenium palasi silloin normaaliin kuntoonsa", Neo-Queen Serenity sanoi.
Sasuke näytti uteliaalta.
"Sasuke, muistatko, kun livahdit valeasussa täällä pidettäviin juhliin hieman ennen äsken sanomaasi hyökkäystä?" Neo-Queen Serenity kysyi.
"Vain palasia, mutta miksi tein niin?" Sasuke kysyi.
"Koska olit nähnyt Berylin käytöksen muuttuneen pelottavaksi", Naruko sanoi.
"Miten sait tietää tästä kaikesta?" Sasuke kysyi.
"Sinä kerroit sen minulle tanssiessamme kyseisissä juhlissa", Naruko sanoi.
Sasuke istui Narukon sängylle.
"Haluan kertoa sinulle vielä jotain muutakin", Naruko sanoi näyttäen kyseisen asian Sasukelle Maboroshi no Ginzuishoun voimalla.
Maisema muuttui Silver Millenniumin palatsin puutarhassa olevaksi paviljongiksi, jossa oli monia, valkokultaisia huonekaluja. Paviljongin oikealla puolella olevaan seinään oli kiinnitetty iso, kultareunainen, ja valkoinen kokovartalo-peili. Kyseisen peilin molemmilla puolilla olevissa, isoissa, ja valkoisissa marmori-maljakoissa oli punaisia, ja vaaleanpunaisia ruusuja. Kyseinen peili kiilsi hieman.
Puutarhan pensasaidoissa oli monia, punaisia ruusuja. Puutarhassa oli monia puita.
Sää oli aurinkoinen, ja tuuli kevyesti. Tuulen ansiosta ilmassa leijui kukkien terälehtiä.
Paviljongin seinät olivat valkoiset lattian, ja katon tavoin. Lattian keskellä oli sininen rengas-kuvio, jonka sisällä oli valkoinen rengas-kuvio. Valkoisessa rengas-kuviossa oli punamustia kuvioita. Valkoisen rengas-kuvion keskellä oli sininen rengas-kuvio, jonka keskellä oli kultainen rengas-kuvio. Kultaisen rengas-kuvion sisällä oli sininen ympyrä-kuvio, jonka keskellä oli valkopunainen tähti-kuvio.
Paviljongin lattian keskellä olevan tähti-kuvion päällä oli valkoinen kehto, jossa makasi pieni vauva, jolla oli vaalea iho, ja siniset silmät. Vauvan hiukset olivat valkoiset, ja lyhyet. Vauvan hiukset kammattu saparoja muistuttavalle kamapaukselle, jotka näyttivät hieman nutturoilta. Vauva oli laiha. Hänellä oli yllään valkoinen mekko, jonka päällä oli valkoinen kapalo. Vauvan yllä olevan mekon kaula-aukon etupuolella oli pieni, vaaleanpunainen rusetti.
Queen Serenity oli kumartunut kehdon eteen, ja hymyili vauvalle.
"Serenity. Serenity. Serenity, kaunis pieni tyttäreni. Olen niin onnellinen, että olet syntynyt", Queen Serenity sanoi suukottaen vauvan vasenta poskea kevyesti. Sitten Queen Serenity otti vauvan syliinsä. "Juhlitaan nyt, ja kutsumme kaikki juhliin".
Queen Serenityllä oli yllään valkoinen mekko, jonka etupuolella oli kultainen puolikuu-symboli. Hänen jaloissaan oli valkoiset korkokengät. Hänen korvissaan oli kultaiset korvakorut. Hän näytti 22-vuotiaalta.
"Onnittelut! Kuningatar!" 6-vuotiaat Inner Sailor Senshit juoksivat paviljonkiin paviljongin oikealla puolella olevasta, puutarhaan johtavasta oviaukosta, ja pysähtyivät sitten Queen Serenityn eteen, ja kumarsivat Queen Serenitylle. Innert Sailor Senshit seisoivat puutarhan maassa olevan, vaaleanruskeista kivi-laatoista tehdyllä tiellä.
Inner Sailor Senshit näyttivät ihan samanlaisilta, kuin nytkin, mutta Sailor Mercuryn silmät olivat siniset. Inner Sailor Senshien kauluksissa ei ollut valkoisia raitoja, ja Sailor Venuksen lantiolla ei ollut Sailor Venuksen ketjua.
"Tervetuloa, te kaikki. Mercury. Mars. Jupiter. Venus. Prinsessa Serenityn neljä suojelijaa!" Queen Serenity sanoi paviljonkiin äsken tulleille Inner Sailor Sensheille.
"Kuningatar, olemme odottaneet tätä päivää!" Sailor Venus sanoi.
"Tarvittaessa riskeeramme henkemme suojellaksemme häntä!" Sailor Jupiter sanoi. "Hän on meille kallisarvoinen ihminen, josta tulee lopulta kuningatar!"
Sailor Venus, Sailor Mercury, ja Sailor Mars nyökkäsivät.
"Hän kasvaa, ja tavoittaa teidät kaikki pian. Kuinka jännittävää. Millainen prinsessa hänestä kasvaa?" Queen Serenity sanoi katsoen vauvaa.
Maisema muuttui samaksi paviljongiksi kuin aiemminkin, mutta siellä oli nyt monia ihmisiä, jotka olivat tuoneet Queen Serenitylle, ja prinsessalle lahjoja ja kukkia.
"Kuningatar, onnittelut!"
"Onnittelut!"
"Onnittelut!"
Yllättäen paviljongin oikealla puolella olevan seinän edessä olevan kokovartalo-peilin lasipinta muuttui violettimustaksi, ja sitten peilistä käveli esiin nainen.
Peilistä esiin kävellyt nainen oli pitkäksi, ja laiha. Naisella oli pitkät, mustat hiukset, jotka oli kammattu hieman saparoja muistuttavalle kampaukselle naisen pään molemmille sivuille, suunnilleen naisen molempien ohimojen yläpuolelle. Naisella oli yllään mustavalkoinen mekko, jonka helma yletti lattiaan asti. Hänellä oli hartioillaan vaaleanvioletti, pitkä viitta. Hänellä oli kaulassaan mustakeltainen kaulakoru. Hänellä oli molemmissa ranteissaan mustakeltaiset rannekorut. Hänellä oli otsassaan musta, valkoreunainen obsidiani-jalokivi, johon oli kiinnitetty kolme puolikuu-symbolia, joista kaksi oli kultaista ja yksi oli hopean värinen. Nainen näytti saman ikäiseltä, kuin Queen Serenity. Vieraalla naisella oli vaalea iho. Hänellä oli huulissaan karmiininpunaista huulipunaa. Hänellä oli jäänsiniset, hieman viirumaiset silmät. Hänellä oli terävissä korvoissaan kultaiset puolikuu-korvakorut. Kyseisissä korvakoruissa oli kaksi hopean väristä, ja yksi kultainen puolikuu-symboli. Hänellä oli jaloissaan ruskeat sandaalit, joissa oli kultaisia, ja mustavalkoisia koristeita. Hänen kyntensä olivat punaiset.
Kaikki katsoivat vierasta naista yllättyneinä.
"Minäkin haluaisin juhlia", Tummahiuksinen nainen sanoi. Hän piti vasemmalla kädellään kiinni mekkonsa helmasta.
Queen Serenity kääntyi ympäri samalla, kun Inner Sailor Senshit juoksivat kuningattaren, ja prinsessan eteen valmiina taistelemaan vierasta naista vastaan.
"Miten saatoit olla kutsumatta minua Kuun suurinpaan juhlaan?" Tummahiuksinen nainen kysyi hymyillen samalla ilkeästi.
"Tuo tilanne tapahtui minun syntymäni kunniaksi järjestettyjen juhlien aikana. Oikein. Ainoa, niihin juhliin saapunut, kutsumaton vieras ilmestyi tuolloin vetäen perässään hänen tummaa varjoaan. Tuo tummahiuksinen nainen oli todella pimeän maailman olento!" Naruko sanoi katsoen Queen Nehellenian kuvajaista halveksuen.
Pimeä energia, tai pimeä aura ympäröi tummahiuksisen naisen kehon nopeasti sitten, kun tummahiuksinen nainen oli pysähtynyt.
"Sinä, joka tahraat pyhän palatsin! Kerro nimesi!" Sailor Venus kysyi mustahiukselta naiselta.
"Oi. Näinkö toivotat tervetulleeksi Kuun asukkaan? Tulin tällä tavalla Kuun syvyydestä", Tummahiuksinen nainen sanoi.
"Valehtelija! Sinä et elä Kuussa! Et ole Ōtsutsuki Kaguya, joka sinetöitiin tänne, Kuun sisälle kauan sitten! Et siis asu täällä!" Sailor Jupiter huusi tummahiuksiselle naiselle.
"Olen kuullut sinusta! Olet paholaisen ruumiillistuma, joka tuli salaa tälle planeetalle levittämään pimeyttäsi tälle planeetalle", Sailor Mars sanoi tummahiuksiselle naiselle.
"Heh", Tummahiuksinen nainen naurahti.
"Kuu oli tuolloin vielä valkoisen valon planeetta ilman pimeyden häivääkään", Naruko sanoi. "Kuussa oli silloin vain rauhaa ja iloa. Vihollinen ilmestyi tyhjästä, ja asettui asumaan Kuun syvyyksiin. Kukaan ei huomannut. Kukaan ei tiennyt, että valon voima voisi houkutella pimeyttä".
Maisema muuttui öiseksi taivaaksi, jolla oli monia tähtiä, ja kirkkaana hohtava täysikuu. Taivaalla leijui tuulen mukana valkoisten ruusujen terälehtiä.
Sitten maisema muuttui violettimustaksi taustaksi, jossa Prinsessa Serenityn syntymän kunniaksi tarkoitettuihin juhliin saapunut, kutsumaton vieras käveli eteenpäin. Kyseisen naisen edessä leijui tuulen mukana valkoisten ruusujen terälehtiä.
Lopulta maisema muuttui taas Prinsessa Serenityn syntymän kunniaksi järjestetyiksi juhliksi.
"Et kai vain suunnittele vapauttavasi Ōtsutsuki Kaguyaa hänen vankilastaan?" Sailor Mercury kysyi tummahiuksiselta naiselta.
"En sentään. Tiedän kyllä hänen vankilansa sinetin olevan tosi vahva. Hänen oma tyttärensä, Ōtsutsuki Serenity auttoi kahta veljeään, Hagoromoa, ja Hamuraa tekemään kyseisen sinetin silloin luomansa Maboroshi no Ginzuishoun voimilla. Sitten Ōtsutsuki Serenity perusti tämän valtakunnan tänne Kuuhun. Sinähän polveudut suoraan Ōtsutsuki Serenitystä, Queen Serenity. Esiäitisi kauan sitten luoma Maboroshi no Ginzuishou on nyt sinulla. Heh heh!" Tummahiuksinen nainen sanoi Queen Serenitylle.
"Tämä on tukahdutettu muisto tuosta kauheasta päivästä. Kuu oli silloin edelleen loistava valkoinen planeetta, eikä yhtäkään varjoa ollut näkyvissä, lukuun ottamatta Kuun sisälle kauan sitten sinetöityä Ōtsutsuki Kaguyaa hänen aiemmin tekemiensä, julmien tekojen takia. Sitä asiaa lukuun ottamatta onnellisuus, ja rauha olivat kaikki mitä tiesimme Ōtsutsuki Kaguyan kimonon vasemmasta hihansuusta kauan sitten ilmestyneen, ja Hagoromon molemmat lapset toisistaan erottaneen Mustan Zetsun pahoja tekoja lukuun ottamatta. Asiat kuitenkin muuttuivat jonkin verran tuon tummahiuksisen naisen tultua tänne Kuuhun. En ole varma siitä, että mistä hän oikein tuli tänne Kuuhun, mutta omien sanojensa mukaan hän asui syvällä täällä Kuussa, vaikka hän ei ollutkaan tänne Kuun sisälle kauan sitten sinetöity Ōtsutsuki Kaguya. Kukaan ei huomannut. Kukaan ei tiennyt sitä, että valon voima houkutteli pimeyttä kutsumattomaan. Maboroshi no Ginzuishoun voimien ansiosta Queen Serenity sai kuitenkin myöhemmin selville sen, että tuo tummahiuksinen nainen oli Queen Nehellenia. Hän oli Queen Serenityn tumma peilikuva. Hän piti itseään tämän Kuun pimeän keskuksen "kuningatarena". Tämän Kuun pimeä keskus on ollut olemassa jopa Silver Millenniumin tuhoutumisen jälkeen. Kyseistä valtakuntaa voi sanoa jopa Dead Mooniksi, ja Dead Moon on valtakunta, joka on suljettu syvälle uuden kuun pimeyteen. Kun Queen Serenity näki Queen Nehellenian ensimmäisen kerran, niin Queen Serenity huomasi Shinjutsunsa ansiosta sen, että Queen Nehelleniassa oli negatiivistä energiaa", Neo-Queen Serenity sanoi.
"Voi, kutsumaton vieras. Jos olet saapunut tälle planeetalle etsimään rauhaa, niin tervetuloa", Queen Serenity sanoi antaen tyttärensä Sailor Venuksen syliin. Sitten Queen Serenity käveli Inner Sailor Senshien eteen katsoen samalla Queen Nehelleniaa epäilevällä tavalla. "Et kuitenkaan saa anteeksi, jos yrität levittää pahuutta, ja pimeyttä tälle planeetalle!"
"Kuuntele itseäsi. Sinäkin olet tullut tänne toisesta galaksista sen perusteella, että esiäitisi, Ōtsutsuki Kaguya tuli tänne kauan sitten omasta kotimaailmastaan etsimään Maan Shinjun chakra-hedelmää. Sinä, ja kaikki esi-isäsi tulitte tänne Ōtsutsuki Kaguyan saavuttua tänne kauan sitten Ōtsutsuki Kaguyan omasta, kaukaisesta kotimaailmasta aivan kuten minäkin. Meidän alkuperämme on sama. Kuningatar, pimeys on välttämätöntä. Jos voisit antaa kätesi minulle. Jos pystyt hyväksymään pimeyden", Queen Nehellenia vastasi ojentaen oikeaa kättään eteenpäin. "Esiäitisi, Ōtsutsuki Kaguyan takia meillä molemmilla on sama alkuperä. Tervetuloa pimeyteen".
Maisema muuttui kuvaksi, jonka vasemmalla puolella seisoi Queen Serenity, ja hänen takanaan oli vaaleansiniviolettivalkoinen tausta. Hän ojensi oikeaa kättään hieman ylemmäs. Queen Serenityllä oli yllään valkoinen mekko. Queen Serenity piti vasenta kättään alhaalla.
Queen Serenityn takana seisoi Queen Nehellenia, joka ojensi vasenta kättään hieman ylemmäs. Hänellä oli yllään musta, hihaton mekko. Queen Nehellenian kuvan oikea puoli oli mustavioletti. Queen Nehellenia piti oikeaa kättään alhaalla.
Kuvan ylhäällä, alhaalla ja molemmissa sivuissa olevat reunat olivat ihan kuin mustakeltaiset valokuvan kehykset. Kyseisissä reunoissa oli mustien kukkien kultaisia ääriviivoja.
"Oh, irvokas! Lähde heti!" Sailor Mars huusi, ja heitti nopeasti oikeaan käteensä ilmestynyttä tulta kohti Queen Nehelleniaa.
Queen Nehellenia väisti Sailor Marsin hyökkäyksen siirtymällä yksinkertaisesti oikealle, ja Sailor Marsin hyökkäys katosi.
"Missä on valoa, niin siellä on myös pimeyttä. Pimeys kutsuu valoa, ja valo kutsuu pimeyttä!" Queen Nehellenia huusi samalla, kun hänen ympärilleen ilmestyi nopeasti tummaa energiaa.
Kaikki hermostuivat näkemästään.
Yllättäen vaaleanpunainen puolikuu-sauva, jonka yläpäässä oli vaaleansininen, kristallinen puolikuu-symboli, ja Maboroshi no Ginzuishou ilmestyi Queen Serenityn oikeaan käteen hohtaen samalla kirkkaasti.
Queen Serenity nosti puolikuu-sauvaa nopeasti hieman ylemmäs, ja Queen Nehellenia ei voinut liikkua Maboroshi no Ginzuishoun voimien takia.
"Uaargh!" Queen Nehellenia huusi Maboroshi no Ginzuishoun kirkkaan hohteen takia. Sitten Queen Nehellenia näytti vääristyvän ulkonäöltään samalla, kun hän siirtyi Maboroshi no Ginzuishoun sisälle.
"En tiedä sitä, että miten sinä oikein tiedät Ōtsutsuki Kaguyan menneisyydestä, mutta sinetöin sinut pimeyden maailmaan ikiajoiksi!" Queen Serenity huusi Queen Nehellenialle.
Queen Serenityn otsassa oleva puolikuu-symboli alkoi hohtaa valkoisena.
Queen Nehellenia siirtyi nopeasti Maboroshi no Ginzuishousta huoneen oikealla puolella olevassa seinässä olevan kokovartalo-peilin sisälle Maboroshi no Ginzuishoun voimien takia. Sitten Maboroshi no Ginzuishou lakkasi hohtamasta.
"Tässä on lahjani sinulle!" Queen Nehellenia huusi kadoten peiliin samalla, kun peiliin ilmestyi kaksi isoa, ja punaista silmää, jotka hohtivat pelottavasti. Maisema muuttui kokonaan violettimustaksi. Peilistä ilmestyi yllättäen tummaa energiaa, joka siirtyi tosi nopeasti Sailor Venuksen sylissään pitämään Prinsessa Serenityyn. "Hyväksy kaunis kiroukseni! Tämä valtakunta tuhoutuu lopulta. Kaunis prinsessa kuolee, ennen kuin hän nousee valtaistuimelle. Se on minun lahjani sinulle!"
Huoneen oikealla puolella olevassa seinässä olevassa kokovartalo-peilissä näkyi Queen Nehellenian punaisina hohtavat silmät samalla, kun huoneen oikealla puolella olevassa seinässä olevan kokovartalo-peilin eteen ilmestyi nopeasti läpinäkyvä lasipinta.
"Yyyy yyy!" Prinsessa Serenity itki peloissaan.
Maisema muuttui Silver Millenniumin palatsin Crystal Toweriksi, jossa Queen Serenity seisoi ison, vaaleansinisenä hohtavan kristalli-pilarin edessä.
"Ōtsutsuki Serenity, voisitko auttaa minua jollain tavalla?" Queen Serenity pyysi pitäen molempia kämmeniään toisiaan vasten.
"Queen Serenity, en osaa poistaa sitä kirousta, jonka Queen Nehellenia langetti tyttäresi ylle vähän aikaa sitten. Se johtuu siitä, että ainoa, joka voi purkaa kyseisen kirouksen, on tyttäresi itse. Tyttärestäsi kasvaa vielä jonain päivänä vahva, nuori nainen, ja uskon että hän onnistuu silloin purkamaan kyseisen kirouksen ihan itse", Ōtsutsuki Serenityn läpikuultava hahmo ilmestyi Queen Serenityn eteen.
"Itse?" Queen Serenity kysyi.
"Kyllä. Ymmärrät sen jossain vaiheessa", Ōtsutsuki Serenity sanoi kadoten Crystal Towerista.
Queen Serenity näytti hieman uteliaalta.
Maisema muuttui siksi paviljongiksi, jossa Queen Nehellenia oli langettanut kirouksen Prinsessa Serenityn ylle.
Queen Serenity istui valkoisella tuolilla, ja luki sylissään pitämäänsä kirjaa. Tuolin selkänojassa oli kultainen puolikuu-symboli.
Sitten Prinsessa Serenity tuli huoneeseen.
Prinsessa Serenity oli nyt 6-vuotias. Hänen hiuksensa olivat nyt pitkät. Hän oli laiha. Hänellä oli yllään valkoinen mekko, jossa oli kultaista kirjontaa. Hänen otsahiuksissaan oli valkoisista helmistä tehdyt hiuskoristeet. Hänen korvissaan oli kultaiset korvakorut, joissa roikkui kultaiset puolikuu-symbolit. Hänen jaloissaan oli valkoiset korkokengät. Hän hieroi silmiään molemmilla käsillään. Prinsessa Serenity näytti tosi väsyneeltä.
"Mikä hätänä, Serenity?" Queen Serenity kysyi.
"En voi nukkua. Kun suljen silmäni, tumma hirviö hyökkää kimppuuni. Kuulin pelottavan tarinan Venukselta ja muilta. Sen tarinan mukaan peilin sisällä asuu kauhea hirviö, ja se hirviö syö itkeviä vauvoja. Onko se totta?" Prinsessa Serenity kysyi itkien.
"Serenity, meillä kaikilla on tähti sydämessämme", Queen Serenity sanoi.
"Tähti?" Prinsessa Serenity kysyi.
"Valo, ja pimeys kulkevat käsi kädessä. Jos näytät pelon kyyneleitä taistellessasi pimeyttä vastaan, niin pimeys kasvaa suureksi ja hyökkää sinun kimppuusi, ja syö kaiken valosi", Queen Serenity sanoi. Sitten hän kosketti hellästi tyttärensä molempia poskia molemmilla käsillään. "Serenity, voittaaksesi pimeyden voiman sinun on aina annettava sydämessäsi olevan tähtesi loistaa. Se on tärkein velvollisuutesi".
"Millainen kyseinen tähti on?" Prinsessa Serenity kysyi samalla, kun hänen otsaansa ilmestyi kultainen puolikuu-symboli.
"Jos sinulla on tärkeitä ihmisiä, joista välität tosi kovasti, niin heidän ajatteleminen ilahduttaa sinua. Esimerkiksi sinulle tärkeät ihmiset ovat sinulle eräänlaisia tähtiä. Älä siis koskaan unohda ystäviäsi, niin et ole koskaan yksin", Queen Serenity sanoi.
"Kyllä, äiti", Serenity sanoi.
"Queen Serenity, ehkä Prinsessa Serenityn olisi paras unohtaa se peiliä koskeva tarina", Sanoi 18-vuotias nainen, joka oli äsken tullut huoneeseen huoneen oviaukosta.
Nainen oli pitkä, ja laiha. Hänellä oli pitkät, letitetyt, ja vaaleanpunaiset hiukset. Hänen ihonsa oli vaalea. Hänen silmänsä olivat vaaleanvioletit. Hänellä oli päässään vaaleanvioletti tiara, jossa oli vaaleanvioletti jalokivi. Hänen kaulassaan oli musta kaulanauha, jossa vaaleanvioletti koriste. Hänellä oli yllään mustan topin kaltainen mekko, joka yletti hänen reisiinsä asti. Hänellä oli jaloissaan harmaat housut, ja mustat sandaalit. Hänen käsissään ei ollut hansikkaita.
"Olet oikeassa Sailor Lethe, mutta haluaisin hänen muistavan sen äskeisen mainintani tähdistä", Queen Serenity sanoi. Hän otti tyttärensä syliinsä.
"Kyllä, Queen Serenity", Sailor Lethe sanoi, ja hänen oikeaan käteensä ilmestyi purppura energia-pallo.
Prinsessa Serenityn silmät hohtivat hetken ajan purppuroina, ennen kuin ne muuttuivat takaisin sinisiksi:
"Äiti, voimmeko puhua toistekin tähdistä?" Serenity kysyi.
"Kyllä. Mutta sinun on nyt mentävä nukkumaan", Queen Serenity sanoi laskien tyttärensä lattialle.
"Kyllä. Hyvää yötä äiti, ja Sailor Lethe", Prinsessa Serenity sanoi kävellen ulos huoneen oviaukosta.
"Hyvää yötä, prinsessa", Sailor Lethe sanoi. Sitten hän katsoi Queen Serenityä:
"Haluatteko niin, että hän muistaa joskus sen äskeisen tarinan peilistä?"
"Kyllä, mutta kerron sen hänelle sitten, kun hän on sopivan ikäinen. Silloin hän ymmärtää varmaan sen, että kyseinen asia oli vain tarina. Kiitos avustasi, Sailor Lethe", Queen Serenity sanoi.
"Olkaa hyvä. Autan perhettänne mielelläni sillä esiäitinne, Ōtsutsuki Serenity pelasti siskoni, ja minun kotiplaneettamme kauan sitten kotiplaneetoillemme ilmestyneen Shinjun voimilta", Sailor Lethe sanoi. Hän kumarsi kuningattarelle pienesti, ennen kuin Sailor Lethe katosi huoneesta.
"Saradan äiti pyysi ystäviäni, ja minua kouluttamaan Saradan Sailor Senshiksi. Sarada on siis meidän Sailor Senshien oppilas, ja Senshi-harjoittelija", Neo-Queen Serenity sanoi muuttuen takaisin prinsessa-muotoonsa.
Sasuke katsoi sitten Narukoa:
"No se ei vastaa kysymykseeni. Kysyin, että kuka, tai mikä sanoi sinulle, että olit Kuusta tullut prinsessa!"
"Muistatko, kun suojelit minua siltä kivi-youmalta, ja haavoituit silloin?" Naruko kysyi.
"Muistan sen", Sasuke sanoi.
"Kun näin sinun haavoittuvan, ja että haavastasi valui verta, niin minusta tuntui siltä, että olisin nähnyt kyseisen tilanteen joskus aiemminkin. Sitten tämä puolikuu-symboli ilmestyi otsaani, ja muutuin tähän prinsessa-muotoon. Sitten muistin edellisen elämäni jotkin yksityiskohdat. Seuraavaksi yksi kyyneleeni muuttui Maboroshi no Ginzuishiuksi, ja paransi sinun haavasi", Naruko näytti kyseisen tilanteen Sasukelle Maboroshi no Ginzuishoun voimien avulla.
"Okei", Sasuke sanoi ymmärtäen tilanteen. "Kuka muu tietää tästä?"
"Sandaime Hokage tiesi. Iruka-sensei tietää siitä, samoin Kakashi-sensei, Yamato-taicou, ja Tsunade-sama, sekä Shizune-neechan", Naruko sanoi.
"Siskoni siis tietää tästä?" Sasuke kysyi.
"Rei-chan tietää tästä. Valitettavasti Orochimarukin saattaa tietää tästä meihin laittamansa Juinjutsujen takia. Jiraiya-samakin tietää tästä. Sasuke polttaako niskassasi oleva Orochimaru no Juinjutsu sinua?" Naruko kysyi.
"Sitä polttaa toisinaan", Sasuke sanoi. "Voitko ottaa kirouksen pois, tai murtaa sen?"
"Ei sitä tiedä kokeilematta, mutta älä suutu, jos en onnistu siinä", Naruko sanoi. Hän otti Maboroshi no Ginzuishoun esiin rintaneulastaan. Naruko levitti Maboroshi no Ginzuishoun energiaa Sasukeen, mutta se ei toiminut:
"Näyttää siltä, ettei Orochimaru halua päästää käsistään mahdollisuutta saada Sharinganiasi haltuunsa. Anteeksi".
"Se oli silti kokemisen arvoinen", Sasuke sanoi.
"Onko se edellisellä kerralla ilmestynyt, kultainen kristalli sinulla?" Naruko kysyi.
"Voisimme yrittää niiden kristallien voimien käyttämistä yhdessä poistaaksemme niskassasi olevan Orochimaru no Juinjutsun", Naruko sanoi.
Sasuke pudisti päätään:
"En tiedä missä se on".
"Voin auttaa sinua etsimään sen", Naruko sanoi. "Vai katosiko se ennen kuin palasit Orochimarun piilopaikkaan?"
"En tietäisi, ja en tiedä sitä, että missä muodossa se on", Sasuke sanoi.
"Aloita alusta kertomalla ihan kaikki", Naruko sanoi.
Sasuke teki kuten sanoi:
"Se katosi jokin aika sen jälkeen, kun olin saapunut Orochimarun piilopaikkaan, ja antanut Shinnolta saamani käärön Orochimarulle".
"Maboroshi no Ginzuishou oli minun sisälläni, ennen kuin sain sen parantaakseni sinut sen kivi-youman haavoitettua sinua, joten jos Orochimaru ei ole varastanut kultaista kristalliasi, niin se voi olla sinun sisälläsi", Naruko sanoi pohdittuaan asian.
Sasuke nosti katseensa:
"Miten se on sisälläni? Ja kuinka Maboroshi no Ginzuishou oli?"
"Maboroshi no Ginzuishou siirtyi Prinsessa Serenityn sisälle odottamaan oikeaa aikaa herätä, kuten sinunkin kohdallasi tapahtui. Niin ne olivat turvassa Queen Metalialta", Shizuka sanoi tullen huoneeseen, ja muuttui sitten Queen Serenityksi.
"Kiitos, Queen Serenity. Äiti", Naruko sanoi itkien hieman.
Sasuke katsoi Queen Serenityä "Queen Serenity? Kuulin sinun kutsuvan häntä äidiksesi, ja että hän oli Kuun kuningatar, mutta kuka hän oli äsken?"
"Hän oli äitini edellisessä elämässäni. Hänen ansiostaan synnyimme uudelleen Maassa Silver Millenniumin tuhoutumisen jälkeen. Jopa Queen Serenity reinkarnoitui uudelleen Maassa, ja Konohassa Tsurugi Shizukaksi", Naruko sanoi. "Queen Serenity, anteeksi että kysyn tätä nyt, mutta millainen edellisen elämäni isäni oli?"
"Hänellä oli hyvä huumorintaju", Queen Serenity sanoi.
"Ymmärrän. Queen Serenity, olenko oikeassa sen suhteen, että se kultainen kristalli on hänen sisällään?" Naruko kysyi katsoen Sasukea.
"Kyllä", Queen Serenity. "Hänen on itse keksittävä tapa saada se kokonaan ulos hänestä".
"Kiitos paljon avusta. Mutta entä aviomiestäsi koskeva kysymykseni?" Naruko kysyi.
"Vielä ei ole oikea aika kertoa ihan kaikkea. Hän oli kuitenkin älykäs", Queen Serenity sanoi. "Sinä, ja Endymion olitte kihloissa ennen Silver Millenniumin tuhoutumista kihloissa. Uchiha Sasuke, sulje silmäsi ja keskity kaikkeen, mitä et muista tunteneesi ennen kuin tartutte siihen, ja tuotte tai vedätte sen ulos".
Maboroshi no Ginzuishoun hohde täytti huoneen, ja kaikki näkivät Prinsessa Serenityn seisomassa huoneensa parvekkeella, ja katsovan Maapalloa.
Taivaalla oli ilotulitus.
"Prinsessa Serenity", Joku huusi, ja Prinsessa katsoi alas nähdäkseen Endymionin seisovan maassa.
"Endymion?" Serenity kysyi.
Sasuke näki prinssin, ja hänen silmänsä olivat leveät.
"Serenity, Beryl on alkanut aiheuttaa ongelmia valtakunnassani", Endymion sanoi.
"Millaisia ongelmia?" Serenity kysyi.
"Hän on ottanut kansani haltuunsa Queen Metalialta saamiensa voimien avulla", Endymion sanoi.
"Kuka siellä?!" Eräs sotilas huusi tullessaan muiden sotilaiden kanssa paikalle.
"Yrittääkö joku siepata prinsessan?!"
"Tulen kohta juhliin, niin puhutaan lisää", Endymion juoksi pois paikalta sotilaiden seuratessa häntä.
"Endymion", Serenity sanoi.
Prinsessa meni juhlasaliin, jossa monet ihmiset tanssivat.
Yllättäen joku tarttui prinsessan oikeaan käteen, ja prinsessa katsoi oikealle nähdäkseen juhlavaatteet isiin pukeutuneen Endymionin.
"Prinsessa, saanko tämän tanssin?" Endymion kysyi.
"Kyllä", Serenity sanoi ryhtyen tanssimaan Endymionin kanssa.
"Kylläpä prinsessa tanssii hyvin".
"Hänen kavaljeerinsäkin on komea".
"Täydellinen pari".
Serenity punastui kuunnellessaan muiden ihmisten puheita.
"Serenity, epäilen että Beryl ja Metalia aikovat hyökätä tänne saadakseen Maboroshi no Ginzuishoun äidiltäsi", Endymion sanoi.
Sasuke katseli, ja seurasi heitä:
"Näyttää siltä, että olin rakastunut, enkä halunnut jättää häntä yksin vaikeissa tilanteissa".
"Beryl on kuitenkin entistä enemmän kateellinen rakkaudesta me. Hän voi siis yrittää hyökätä sinunkin kimppuusi", Endymion sanoi. "Yritän kuitenkin suojella sinua Beryliltä".
"Kyllä", Serenity sanoi.
Serenity meni Endymion kanssa parvekkeelle, ja antoi kultaisen star locket-medaljongin Endymionille:
"Tämän avulla voit ajatella minua, vaikka olisitkin jossain tosi kaukana".
Endymion avasi medaljongin kuunnellen sen musiikkia. Sitten hän sulki medaljongin, ja laittoi sen taskuunsa suudellen Serenityä.
Suudelman loputtua Endymion halasi Serenityä.
"Se medaljonki!" Sasuke muisti, että se ilmestyi hänen taskuunsa eräänä iltana, kun Kakashi puhui hänelle Sasuken ajatuksista. "Joten sain sen häneltä". Sasuke punastui, mutta varmisti, ettei Naruko nähnyt.
"Endymion, muistatko, kun näit minut ensimmäisen kerran?" Serenity kysyi.
Endymion nyökkäsi.
Maisema muuttui Golden Kingdomin puutarhaksi, ja Serenity seisoi erään puun takana jatsoen suihkulähteen edessä seisovaa Endymionia.
Sää oli aurinkoinen.
Yllättäen Endymion katsoi oikealle nähdäkseen prinsessan. Hänestä oli äsken tuntunut siltä, että joku katsoisi häntä.
Serenity punastui vähän, mutta käveli sitten esiin piilostaan, ja pysähtyi Endymionin eteen.
Endymion ojensi kätensä eteenpäin, ja Serenity tarttui Endymionin käteen.
Sasuke katsoi Queen Serenityä:
"Miksi hän tai minä en ollut epäilyttävä tästä?"
"Tuolloin ette vielä tienneet Berylin vakoilevan teitä joskus", Queen Serenity sanoi.
"En tarkoittanut sitä", Sasuke sanoi.
"Kerro, mitä tarkoitat sitten, kun olen selittänyt teille pari asiaa", Queen Serenity sanoi.
Naruko näytti uteliaalta katsoen menneisyyden tapahtumia.
Valkoisella marmoriterassilla juoksi pitkä, ja laiha nainen. Hän oli 16-vuotias. Hänellä oli pitkät, punaiset hiukset, ja punaiset silmät. Hänen ihonsa oli vaalea. Hänellä oli yllään valkoinen pusero, jonka hihat ylettivät hänen kyynärpäihinsä asti. Hänellä oli lantiollaan violetti hame, jonka helma yletti hänen polviinsa asti. Hänellä oli jaloissaan ruskeat sandaalit. Hänellä oli korvissaan valkoisista kivistä tehdyt korvakorut. Hänellä oli kaulassaan kaulakoru, jossa roikkui valkoinen kivi.
Nainen pysähtyi lopulta erään, terassilla olevan pylvään taakse pitäen edessään olevasta terassin pylväästä kiinni vasemmalla kädellään. Hän kurkisti terassin taakse katsoen Golden Kingdomin palatsin puutarhassa puhuvia Endymionia, ja Serenityä.
Punahiuksisen naisen silmissä näkyi vihaa, ja kateutta.
"Serenity, Endymion tuo oli ensimmäinen päivä, jolloin Maassa asuva, Beryl-niminen noita näki teidän puhuvan toisillenne Golden Kingdomin puutarhassa. Berylkin oli rakastunut Prinssi Endymioniin, joten Beryl tuli pakkomielteisesti mustasukkaiseksi ymmärrettyään teidän rakastuneen toisiinne", Queen Serenity sanoi.
Yllättäen maisema muuttui avaruudessa olevaksi auringoksi, johon ilmestyi yllättäen musta piste, joka irtosi auringosta, ja alkoi syöksyä kohti Maata taivaan halki liikkuvan meteoriittiparven mukana.
Meteoriittiparvi, ja sen joukossa lentävä, "musta meteoriitti" laskeutuivat Maassa olevaan metsään, ja "musta meteoriitti" muuttui nopeasti isoksi, violettimustaksi olennoksi, jonka otsassa oli punainen timantti-kuvio. Olennon silmät olivat siniset, ja sen suu oli punainen.
Beryl käveli kohti kyseistä olentoa näyttäen uteliaalta.
Aurinko oli laskemassa.
"Mutta sitten tapahtui katastrofi. Auringossa tapahtui poikkeuksellinen toiminta, jonka seuruksena "syntyi" paha olento nimeltään Queen Metalia. Queen Metalia saapui Maahan äsken näkemässänne meteoriittiparvessa, ja tapasi Berylin saavuttuaan Maahan. Queen Metalia tunsi voimiensa avulla Berylin sydämessä olevan kateuden, jota Beryl tunsi sinua kohtaan yksipuolisen rakkautensa takia, Serenity. Queen Metalia päätti hyödyntää kyseistä asiaa, sillä Queen Metalia halusi hallita Maboroshi no Ginzuishoun voimia, mutta Queen Metalia tarvitsi kuitenkin jonkinlaisen armeijan voidakseen hyökätä Silver Millenniumiin ja varastaakseen Maboroshi no Ginzuishoun minulta. Siksi Queen Metalia teki Berylin kanssa sopimuksen. Queen Metalia tarjosi Berylille voimaa, jotta Beryl voisi saada Endymionin itselleen vastineeksi siitä, jos Beryl auttaa Queen Metaliaa ottamaan Golden Kingdomin asukkaat hallintaansa, tekemään Golden Kingdomin asukkaista oman armeijansa. Beryl suostui Queen Metalian ehdotukseen koska arveli niin saavansa Endymionin itselleen. Joten Berylin avulla Queen Metalia yritti tehdä Golden Kingdomista omansa levittäen samalla Golden Kingdomin asukkaisiin pahuutta, sillä jotkut Golden Kingdomin asukkaat olivat silloin alkaneet kadehtia Silver Millenniumin asukkaiden 1000 vuotista elinikää. Queen Metalia halusi hallita Maboroshi no Ginzuishoun voimia hinnalla millä hyvänsä, joten Berylin avulla Queen Metalia aivopesi Golden Kingdomin asukkaat omaksi armeijakseen, ja hyökkäsi sitten uuden armeijansa avulla Kuuhun. Vain Prinssi Endymion pysyi järjissään, ja yritti saada kansansa lopettamaan Queen Metalian puolella taistelemisen, mutta Golden Kingdomin asukkaat eivät kuunnelleet prinssiään", Queen Serenity sanoi.
Maisema muuttui erääksi, Golden Kingdomin kaupungiksi, jossa eräät ihmiset katsoivat taivaalle jolla näkyi punainen, Queen Metalian otsassa oleva timantti-kuvio.
Sitten Golden Kingdomin asukkaiden silmät muuttuivat punaisiksi. Nyt niissä näkyi vain vihaa, ja kateutta.
Sitten monet Golden Kingdomin asukkaat ottivat miekat käsiinsä.
Sitten maisema muuttui Silver Millenniumiksi, jonka palatsin takana näkyi valtava tulipalo, ja taistelevia ihmisiä.
Endymion juoksi Silver Millenniumin etu-ovien edessä olevien portaiden eteen pitäen samalla vasemmalla kädellään kiinni Prinsessa Serenityn oikeasta kädestä. Prinssi Endymion piti miekkaa oikeassa kädessään, ja taisteli monia ihmisiä vastaan.
Sitten hän irrotti vahingossa otteensa Prinsessa Serenityn kädestä.
"Iiiiik!" Serenity huusi huolissaan pysähtyen samalla.
"Prinsessa Serenity!" Endymion huusi katsoen taakseen.
"Endymion!" Serenity huusi.
Endymion löi miekkansa avulla yhden miehen kauemmas itsestään, laittoi sitten miekkansa huotraan, ja pysähtyi katsoen prinsessan tavoin taistelevia ihmisiä.
"Valloitetaan Kuun Kuningaskunta!"
"Maboroshi no Ginzuishou on meidän!"
"Lopettakaa! Lopettakaa tämä merkityksetön sota!" Endymion huusi Golden Kingdomin asukkaille.
"Prinssi! Oletko pettänyt kansasi!" Beryl huusi juosten eteenpäin, ja hän piti miekkaa oikeassa kädessään. Sitten Beryl katsoi Serenityä vihaisena. "Tämä on sinun syytäsi!"
Berylin yläpuolella näkyi violettimustasta energiasta koostuva olento, jolla oli otsassaan punainen timantti-kuvio. Olennolla oli siniset silmät, ja punainen suu. Ja nyt Berylin silmät kirjaimellisesti kipunoivat punaisina vihan, ja kateuden takia.
Endymion juoksi nopeasti Serenityn eteen, ja Berylin miekan terä osui sen seurauksena Endymionin ylävartaloon.
"Iiiiiik!" Serenity huusi samalla, kun Endymionin haavasta putosi verta Silver Millenniumin palatsin edessä olevalle marmorilattialle.
Seuraavaksi Endymion kaatui Silver Millenniumin palatsin edessä olevalle marmorilattialle.
Silloin Sailor Venus juoksi nopeasti kohti Beryliä pitäen oikeassa kädessään Kuun Pyhää Miekkaa, jonka Sailor Venus iski nopeasti Berylin ylävartaloon, jonka seurauksena Beryl kaatui maahan.
"Serenity, murtuneena Prinssi Endymionin kuolemasta poimit Prinssi Endymionin miekan ja..." Queen Serenity ei pystynyt lopettamaan lausettaan.
Maisema muuttui punaiseksi taustaksi, jossa Prinsessa Serenity iski Endymionin miekan terän omaan vatsaansa, ja kaatui sitten Endymion päälle tarttuen vasemmalla kädellään Endymionin oikeaan käteen.
"Serenity!" Queen Serenity huusi juosten ulos Silver Millenniumin palatsin pääsisäänkäynnin avatuista ulko-ovista. Hän itki katsoessaan tytärtään. Luna, ja Artemis seisoivat hänen vasemmalla puolellaan.
"Prinsessa Serenity!" Luna itki.
"Serenity", Queen Serenity sanoi kaatuen polvilleen Silver Millenniumin palatsin pääsisäänkäynnin edessä olevalla lattialle. Hän itki enemmän, ja sitten hänen oikeaan käteensä ilmestyi vaaleanpunainen puolikuu-sauva, jonka yläpäässä oli Maboroshi no Ginzuishou. Maboroshi no Ginzuishou alkoi hohtaa kirkkaasti samalla, kun Queen Serenity nousi seisomaan.
"Queen Serenity, mitä aiotte tehdä?" Artemis kysyi.
"Sinetöin Queen Metalian pois. Moon Healing Escalation!" Queen Serenity huusi nostaen oikeassa kädessään pitämäänä puolikuusauvaa ylemmäs, ja Maboroshi no Ginzuishou alkoi hohtaa entistäkin kirkkaammin leviten nopeasti kohti Queen Metaliaa, ja Queen Metalian armeijaa.
"Auoooor!" Queen Metalia huusi kadotessaan.
Queen Serenity kaatui heikentyneenä takanaan olevalle lattialle kaatuneelle marmoripilarille, ja Luna, ja Artemis katsoivat Queen Serenityä huolissaan.
Maboroshi no Ginzuishoun kirkkaan hohteen kadottua Silver Millennium oli muuttunut harmaiksi raunioiksi.
"Maboroshi no Ginzuishoun voimilla minä uhrasin itseni sinetöidäkseni Queen Metalian pois. Sen seurauksena Silver Millennium muuttui kiveksi. Serenity, sinun menettämisen surussa Queen Metalialle tekemäni sinetti oli kuitenkin epätäydellinen", Queen Serenity sanoi. "Outer Sailor Senshit eivät saaneet tehtävänsä takia poistua hetkeksikään vartiointipaikoiltamme. Tehtävänsä takia he eivät saaneet poistua vartiointipaikoiltaan edes tuona, tosi traagisena päivänä. He eivät saaneet tuolloin jättää vartiointi alueitaan. He saattoivat vain katsoa sitä kaukaa. Niin kaukana tapahtuvaa Silver Millenniumin, valtakuntamme tuhoutumista. Mutta sillä hetkellä heidän Talismaaninsa, Outer Sailor Senshien aseet alkoivat aktivoitua, toisin kuin ennen, ja Outer Sailor Senshit kokoonntuivat silloin Silver Millenniumin keskellä olevaan temppeliin. Ja sitten kauniisti hohtavat Talismaanit siirsivät viimeisen Sailor Senshin Silver Millenniumiin".
Maisema muuttui Neptunen Triton linnaksi, jossa 18-vuotias Sailor Neptune katsoi molemmissa käsissään pitämäänsä, turkoosina hohtavaa peiliään yllättyneenä.
Maisema muuttui ajan-portiksi, jossa 20-vuotias Sailor Pluto katsoi molemmissa käsissään pitämäänsä Garned Rodiaan yllättyneenä, sillä Garned Rod hohti nyt granaatinpunaisena.
Sitten maisema muuttui Uranuksen Miranda linnaksi, jossa 19-vuotias Sailor Uranus katsoi molemmissa käsissään pitämäänsä, keltaisena hohtavaa miekkaansa yllättyneenä.
Sitten Silver Millenniumin keskellä olevaan temppeliin ilmestyi kolme energia-pilaria. Ne energia-pilarit olivat granaatinpunainen, keltainen, ja turkoosi. Ne energia-pilarit muuttuivat nopeasti Sailor Uranukseksi, Sailor Plutoksi, ja Sailor Neptuneksi. He siirsivät käsissään pitämänsä Talismaaninsa lähemmäs toisiaan, ja heti kun heidän Talismaaninsa koskettivat toisiaan, niin ne hohtivat valkoisina.
Sitten maisema muuttui violetiksi planeetaksi, jonka ympärillä oli violetti rengas. Kyseisestä planeetasta ilmestyi nopeasti violetti energia-pilari, joka siirtyi nopeasti Silver Millenniumin keskellä olevaan temppeliin muuttuen 17-vuotiaaksi Sailor Saturnukseksi, joka avasi molemmat silmänsä.
Silver Millenniumin keskellä olevan temppelin sisä, ja ulkoseinät olivat valkoiset, mutta temppelin sisäseinissä oli sinistäkin väriä. Temppelin seinissä oli monia oviaukkoja. Temppelin katto, jonka keskellä oli iso ympyrä, oli valkoinen. Temppelin lattiakin oli valkoinen.
"Saturnuksen suojelija aurinkokunnan uloimmalta tuhon planeetalta. Hiljaisuuden valvoja. Hän on Sailor Saturn. Outer Sailor Senshit opivat tuolloin sen, että valtakuntamme loppu oli tullut. Kun he katselivat Sailor Saturnuksen laskevan hitaasti alas hänen Silence Glaivensa, ja käyttävän samalla hänen vahvinta hyökkäystään, niin Silver Millennium tuhoutui silloin hiljaa voimiemme tavoin", Queen Serenity sanoi.
Sailor Saturn katsoi muita, temppelissä olevia Outer Sailor Senshejä, ennen kuin Sailor Saturn otti yhden askeleen eteenpäin, ja heilautti sitten Silence Glaiveaan ylöspäin, ennen kuin laski sen alemmas, ja valkoinen energia ilmestyi Sailor Saturnuksen Silence Glaivesta leviten nopeasti kaikkialle.
Muut Outer Sailor Senshit näyttivät pelokkailta samalla, kun Sailor Saturnuksen hyökkäys pyyhkäisi heidän ylitseen, ja samalla Silver Millenniumin yli tuhoten Silver Millenniumin kokonaan.
"Mutta Sailor Pluto reinkarnoitui pian sen jälkeen jatkaen sitten tehtäväänsä vartioida ajan-porttia. Sen jälkeen käytin Maboroshi no Ginzuishoun viimeisiä voimia ja toivoin sitä, että kaikki sen päivän taistelussa kuolleet Maan, ja Kuun ihmiset syntyisivät uudelleen Maassa ja se tapahtui", Queen Serenity sanoi.
Maisema muuttui Silver Millenniumin raunioiksi.
Queen Serenity makasi saman pylvään päällä kuin aiemminkin, ja hän piti puolikuu-sauvaa oikeassa kädessään. Maboroshi no Ginzuishou oli kyseisen sauvan yläpäässä. Luna, ja Artemis seisoivat Queen Serenityn vasemmalla puolellaan.
"Luna...Artemis, haluan sanoa teille jotain", Queen Serenity sanoi.
"Kyllä", Luna, ja Artemis sanoivat.
"Maboroshi no Ginzuishou auttaa tuomaan rauhaa, kun sitä käytetään hyvän sydämen energialla. Mutta kun sitä käytetään pahan sydämen energialla, niin siitä tulee synkkä ase", Queen Serenity sanoi. Yllättäen hän sulki silmänsä, ja hänen kasvoillaan oli tuskainen ilme.
"Miksi sanotte noin?" Luna kysyi.
"Koska se on tärkeää tulevaisuuden kannalta. Pystyin sinetöimään Queen Metalian pois Maboroshi no Ginzuishoun voimilla. Mutta hän voi palata milloin tahansa. Ja vain ne, joilla on Silver Millenniumin kuninkaallista verta pystyvät käyttämään tätä puolikuusauvaa. Jos Queen Metalia palaa joskus, niin antakaa tämä puolikuusauva Prinsessa Serenitylle, ja vartioikaa maailman rauhaa", Queen Serenity sanoi.
"Kyllä", Luna, ja Artemis sanoivat.
"Prinsessa Serenity ja kaikki Sailor Senshit, täyttyköön tulevaisuutenne rakkaudella asuessanne Maapallolla", Queen Serenity sanoi ajatellen tämän päivän aikana käydyssä taistelussa kuolleita Maan, ja Kuun ihmisiä.
"Mutta tehän sinetöitte jo Queen Metalian pois, eikö?" Artemis kysyi yllättyneenä.
"En kokonaan, sillä Queen Metelialle äsken tekemäni sinetti on vain väliaikainen, ja epätäydellinen. Tyttäreni menettämisen surussa Queen Metalialle äskettäin tekemäni sinetti on epätäydellinen, joten Queen Metalia saattaa vapautua vankilastaan jonain päivänä, sillä joku voisi hyvinkin vapauttaa Queen Metalian vankilastaan. Siksi Toivonkin sitä, että kaikki tämän päivän taistelussa kuolleet Maan, ja Kuun ihmiset syntyvät uudelleen Maassa joskus tulevaisuudessa jotta he voivat elää onnellisina. Lisäksi, vain tyttäreni, Prinsessa Serenity voi sinetöidä Queen Metalian lopullisesti pois. Lähetän kaikki tämän yön taistelussa kuolleet Maan ja Kuun ihmiset Galaxy Cauldroniin, jossa kaikki Star Seedsit syntyvät. Jotkut Galaxy Cauldronissa syntyvät Star Seedsit kehittyvät Sailor Crystaleiksi, jotka kasvavat planeetoiksi, ja planeettojen suojelijoiksi. Sailor Crystalit ovat Sailor Senshien voiman lähde. Kaikki tämän yön taistelussa kuolleet Maan ja Kuun ihmiset syntyvät jossain vaiheessa uudelleen Maassa. Sitä ennen heidän Star Seedsinsä ovat aiemmin mainitsemassani Galaxy Cauldronissa. Avaruudessa on Sagittarius Zero Star, jossa aiemmin mainitsemani Galaxy Cauldron on. Sailor Senshien, Maan prinssin, tyttäreni ja Maan ja Kuun ihmisten Star Seedsit ovat aiemmin mainitsemassani Galaxy Cauldronissa siihen asti, kunnes niiden omistajat syntyvät uudelleen Maassa. Sailor Pluto kertoi minulle kauan sitten Sagittarius Zero Starista, ja siellä olevasta Galaxy Cauldronista. Luna, Artemis, kun löydätte Maboroshi no Ginzuishoun, niin löydätte silloin tyttäreni reinkarnaation", Queen Serenity sanoi. Hän nosti puolikuu-sauvaa ylemmäs, ja puolikuu-sauvan yläpäässä oleva Maboroshi no Ginzuishou nousi tuhoutuneen valtakunnan yläpuolelle hohtaen kirkkaasti. "Tällä tavalla Silver Millenniumin kohtalo ei toistu, jos Queen Metalia vapautetaan joskus vankilastaan".
Pian Maboroshi no Ginzuishoun hohde himmeni, ja Silver Millenniumin raunioista nousi esiin isoja kristallipalloja. Kaikki tämän päivän taistelussa kuolleet Maan, ja Kuun ihmiset olivat kyseisten kristallipallojen sisällä. Kristallipallot lensivät himmeänä hohtavan Maboroshi no Ginzuishoun perässä kohti avaruutta. Kohti paikkaa, jossa Queen Serenityn aiemmin mainitsema Sagittarius Zero Star, ja Galaxy Cauldron olivat.
"Luna, Artemis. Etsikää tyttäreni, ja Sailor Senshit, ja Prinssi Endymion. Vain Prinssi Endymion ja Sailor Senshit voivat auttaa Prinsessa Serenityä sinetöimään Queen Metalian lopullisesti pois", Queen Serenity sanoi. Ja katsoi avaruudessa lentäviä kristallipalloja.
"Eläkää onnellisesti tulevaisuuden Maapallolla", Queen Serenity sanoi sulkien molemmat silmänsä pudottaen samalla oikeassa kädessään pitämänsä puolikuu-sauvan marmorilattialle.
"Queen Serenity!" Molemmat kissat huusivat samalla, kun Queen Serenityn äsken pudottama puolikuu-sauva katosi, ja kissojen ympärille ilmestyi lasikapselit, jotka leijuivat kohti Maapalloa.
Maisema muuttui takaisin Prinsessa Serenityn huoneeksi
"Nyt tiedät, mitä Silver Millenniumille tapahtui", Queen Serenity sanoi Sasukelle.
"Sinun on myös tiedettävä sekin, että miten Maboroshi no Ginzuishou ilmestyi uudelleen", Queen Serenity sanoi Sasukelle, ja maisema muuttui Konohan metsäksi.
Kraks! Yllättäen youma veti itsensä irti yhden puun rungosta katkaisten samalla sitä sitoneen puun oksat. Youma lähti taas juoksemaan kohti Sailor Moonia. Youma juoksi tosi nopeasti.
Sasuke juoksi nopeasti Sailor Moonin eteen tehden samalla käsimerkkejä, minkä seurauksena Sasuken oikeaan käteen ilmestyi säköinen chakra-pallo, jonka Sasuke iski nopeasti youman ylävartaloon. Dhaks!
Youman ylävartaloon ilmestyi tosi iso lommo silloin, kun Sasuken äskeinen hyökkäys osui youman ylävartaloon, mutta äsken ilmestynyttä lommoa lukuun ottamatta Sasuken äskeisellä hyökkäyksellä ei näyttänyt olevan minkäänlaista vaikutusta youmaan. Mutta sitten youma pysähtyi, ja potkaisi Sasukea vasempaan kylkeen. Sasuken vasempaan kylkeen ilmestyi syvä haava, ja hän kaatui maahan polvilleen.
"Venus Love Me Chain!" Sailor Venus heitti nopeasti ketjunsa kohti youmaa, minkä seurauksena kyseinen ketju kietoutui youman kehon ympärille estäen samalla youmaa liikkumasta kunnolla.
"Sasuke!" Sailor Moon huusi huolissaan nähtyään Sasuken haavan. Sailor Moonista tuntui yllättäen siltä, että hän oli nähnyt kyseisen tilanteen joskus aiemminkin. Sailor Moonin selässä juoksi tällä hetkellä kylmiä väreitä. Hän kumartui Sasuken lähelle tarkistaakseen Sasuken voinnin.
Yllättäen Sailor Moonin tiara murtui useiksi palasiksi, ja hänen otsaansa ilmestyi kultaisena hohtava puolikuu-symboli.
"Naruko-chan?!" Luna huusi uteliaana.
Yllättäen Sailor Moonin ylle ilmestyi valkoinen mekko, jossa oli kultaista kirjontaa. Hänen otsahiuksiinsa ilmestyivät valkoiset helmi-koristeet. Hänen oikean ranteensa ympärille ilmestyi valkoisista helmistä tehty rannerengas. Hänen jalkoihinsa ilmestyi valkoiset korkokengät. Hänen korviinsa ilmestyi kultaiset korvakorut, joissa roikkui kultaiset puolikuu-symbolit.
"Prinsessa Serenity", Artemis sanoi katsoen Sailor Moonia uteliaana.
"Eli Naruko-chan on uudelleensyntynyt Kuun prinsessa", Sailor Mercury sanoi uteliaana.
"Naruko?" Iruka ajatteli uteliaana.
Sailor Moon katsoi Sasukea.
"Tämä tilanne. Olen nähnyt sen joskus aiemminkin", Sailor Moon ajatteli. "Joskus tosi kauan sitten".
(Flashback)
"Iiiiiiik!" Prinsessa Serenity huusi peloissaan silloin, kun joku yritti iskeä miekkansa terän Prinsessa Serenityyn.
Yllättäen joku juoksi Prinsessa Serenityn eteen suojellen häntä äskeiseltä hyökkäykseltä, minkä seurauksena Prinsessa Serenityn äsken näkemän miekan terä osui Prinsessa Serenityä suojelevan ihmisen ylävartaloon. Zhah! Valkoiselle marmorilattialle putosi verta Prinsessa Serenityä suojelevan ihmisen haavasta.
(End of the flashback)
"Endymion?" Sailor Moon kuiskasi katsoen Sasukea, joka irvisti nyt kivusta.
(Flashback)
"Syvänsininen planeetta, Maa. Olin aina halunnut nähdä sen itse, joten menin sinne eräänä päivänä. Silloin näin sinut ensimmäisen kerran. Sinusta tuli nopeasti minun salaisuuteni. Golden Kingdomin kruununprinssi, Endymion. Aloin käydä Maassa uudestaan, ja uudestaan nähdäkseni sinut. Lopulta rakastuimme toisiimme", Sailor Moon ajatteli.
Prinsessa Serenity seisoi erään puun takana katsoen erään pensasaidan edessä seisovaa pitkää, ja urheilullista miestä. Kyseinen mies oli 17-vuotias. Hänellä oli vaalea iho, mustat hiukset, ja mustat silmät. Hänellä oli yllään musta haarniska, jossa oli hopean väristä kuviointia. Hänellä oli jaloissaan mustat housut, ja mustat saappaat. Hänellä oli lantiollaan ruskea vyö, johon oli kiinnitetty ruskea huotra, jossa oli miekka. Hänellä oli hartioillaan musta viitta.
Prinsessa Serenityllä oli yllään valkoinen mekko, jossa oli kultaista kirjontaa. Hänen otsahiuksissaan oli valkoiset helmi-koristeet. Hänen oikean ranteensa ympärillä oli valkoisista helmistä tehty rannerengas. Hänen jaloissaan oli valkoiset korkokengät. Hänen korvissaan oli kultaiset korvakorut, joissa roikkui kultaiset puolikuu-symbolit. Prinsessa Serenityn pitkät, valkoiset hiukset oli kammattu saparoja muistuttavalle kampaukselle. Hän oli pitkä, ja laiha. Hän oli 16-vuotias. Hänen ihonsa oli vaalea, ja hänellä oli siniset silmät. Hänen otsassaan oli kultainen puolikuu-symboli.
Sää oli aurinkoinen.
Yllättäen Endymion näki Prinsessa Serenityn. Prinsessa Serenity punastui hieman, ja käveli lopulta esiin piilostaan pysähtyen Endymionin eteen.
Yllättäen maisema muuttui valkoiseksi palatsiksi, jonka edessä monet ihmiset taistelivat.
"Valloitetaan Kuun kuningaskunta!"
"Maboroshi no Ginzuishou on meidän!"
"Lopettakaa tämä merkityksetön sota!" Endymion huusi valtakuntansa asukkaille, jotka olivat yllättäen hyökänneet Kuuhun.
Golden Kingdomin ihmiset eivät kuitenkaan totelleet Endymionia. Heidän silmänsä olivat punaiset, ja niissä näkyi syvää vihaa, ja kateutta. He pitivät käsissään miekkoja, ja keihäitä.
"Prinssi, oletko pettänyt valtakuntasi?! Tämä on sinun syysi!" Eräs punahiuksinen nainen huusi Prinsessa Serenitylle.
Punahiuksinen nainen katsoi Prinsessa Serenityä vihaisena. Punahiuksinen naisen silmät hohtivat punaisina, ja niissä näkyi eniten vihaa, ja kateutta, kuin muiden Kuuhun yllättäen hyökänneiden ihmisten silmissä. Punahiuksisen naisen silmät kirjaimellisesti kipunoivat vihaa, ja kateutta. Hänellä oli yllään valkoinen pusero, jonka hihat ylettivät hänen kyynärpäihinsä asti. Hänellä oli lantiollaan violetti hame, jonka helma yletti hänen polviinsa asti. Hänellä oli jaloissaan ruskeat sandaalit. Hänellä oli kaulassaan kaulakoru, jossa roikkui valkoinen kivi. Naisen korvissa oli valkoisista kivistä tehdyt korvakorut. Hän oli pitkä, ja laiha. Hän oli 16-vuotias. Hänen punaiset hiuksensa ylettivät hänen lantiolleen asti. Hänellä oli punaiset silmät. Hän piti oikeassa kädessään miekkaa. Prinsessa Serenity ei nähnyt punahiuksisen naisen kasvoja kunnolla, sillä ne näyttivät jostain syystä hieman epäselviltä.
Punahiuksisen naisen yläpuolella oli iso, violettimustasta energiasta koostuva olento. Kyseisen olennon otsassa oli punainen timantti-kuvio. Sen silmät olivat siniset, ja sillä oli punainen suu.
Endymion juoksi nopeasti Prinsessa Serenityn eteen samalla, kun punahiuksinen nainen yritti haavoittaa Prinsessa Serenityä miekalla, jota punahiuksinen nainen piti oikeassa kädessään.
"Iiiiiiik!" Prinsessa Serenity huusi peloissaan, mutta Endymion juoksi Prinsessa Serenityn eteen suojellakseen Prinsessa Serenityä punahiuksisen naisen hyökkäykseltä, minkä seurauksena punahiuksisen naisen miekan terä osui Endymionin ylävartaloon. Zhah! Endymionin ylävartaloon ilmestyi äskeisen hyökkäyksen takia syvä haava, josta putosi verta valkoiselle marmorilattialle.
(End of the flashback)
Sailor Moonin oikeasta silmästä valui kyynel, joka muuttui nopeasti hopean väriseksi kristalliksi. Kyseinen kristalli oli kyyneleen muotoinen, ja pyyhekumin kokoinen, ja se hohti kirkkaasti. Kyseinen kristalli leijui Sailor Moonin molempien kämmenten yläpuolella. Kyseisestä kristallista ilmestyi hopean väristä energiaa, joka siirtyi Sasuken haavaan parantaen Sasuken haavan kokonaan, ja vieläpä tosi nopeasti.
"Kokeillaan Lunan tänään mainitsemaa hyökkäystä jopa ilman Sailor Uranuksen, ja Sailor Pluton apua!" Sailor Mars ehdotti.
"En voi auttaa teitä nyt, sillä estän nyt tuota youmaa liikkumasta!" Sailor Venus huusi muille Sailor Sensheille.
"Ei hätää! Hoidamme sinunkin osuutesi!" Sailor Neptune huusi.
"Hyvä on!" Sailor Venus huusi.
Muut Sailor Senshit juoksivat Sailor Moonin, ja tällä paikalla olevien ninjojen eteen, ja Sailor Venus siirtyi youman vasemmalle puolelle, jottei Sailor Senshien kohta käyttämä hyökkäys osuisi Sailor Venukseenkin.
"Mercury Power!"
"Mars Power!"
"Jupiter Power!"
"Neptune Power!"
"Saturn Power! Sailor Palanet Attack!" Sailor Senshit ojensivat kätensä eteenpäin, ja heidän käsistään ilmestyi nopeasti iso, valkoinen energia-pallo, joka osui suoraan youmaan. Zhah! Youma katosi Sailor Senshien äskeisen hyökkäyksen osuessa youmaan.
Maboroshi no Ginzuishou putosi Sailor Moonin molempiin kämmeniin.
Sailor Mars juoksi kohti Sailor Moonia, ja Sasukea, ja sitten Sailor Mars kokeili Sasuken pulssia laittaen oikean etu, ja keskisormensa Sasuken vasemman ranteen alapuolelle:
"Veljeni on kunnossa. Hän vain pyörtyi äsken. Kakashi-sensei, veisitkö veljeni kotiimme?"
"Kyllä, Rei", Kakashi sanoi ottaen Sasuken syliinsä.
"Ethän kerro tätä tapausta kenellekään?" Sailor Moon pyysi Kakashilta.
"En", Kakashi sanoi.
Kun Kakashi oli lähtenyt pois taistelupaikalta, niin muut katsoivat Sailor Moonia.
"En kyllä osannut kuvitella sitä, että Sailor Moon olisi Kuun prinsessa", Sailor Venus sanoi hieman uteliaana.
"Mitä meidän pitäisi tehdä nyt, kun Maboroshi no Ginzuishou on vihdoinkin löytynyt?" Sailor Moon kysyi. Hän oli huolissaan siitä, että mitä vihollinen tekisi nyt, kun Maboroshi no Ginzuishou oli viimeinkin löytynyt.
Sailor Moonilla oli nyt jopa ristiriitaisia tunteita sen takia, että hän oli nyt saanut aiemman elämänsä muistot takaisin. "Sasuke on Endymionin reinkarnaatio. Mitä minä teen sen asian suhteen?"
"Toistaiseksi voimme vain salata tämän tapauksen muilta kyläläisiltä", Sailor Mars sanoi.
"Kyllä", Sailor Moon sanoi.
"Mitä äsken tapahtui?" Erään puun takana seisova Orochimaru ajatteli. Hän oli nähnyt äskeisen taistelun kokonaan. Alusta loppuun asti.
"Näyttää siltä, että Maboroshi no Ginzuishou on vihdoinkin löytynyt", Queen Beryl ajatteli katsoen kristallipalloaan. Hän oli tarkkaillut äskeisen taistelun tilannetta kristallipallonsa avulla.
"Silloin Berylkin huomasi Maboroshi no Ginzuishoun löytyneen", Queen Serenity sanoi huoneen muuttuessa takaisin ennalleen. Sitten hän katsoi Sasukea:
"Halusit kysyä minulta jotain".
"Olin utelias siitä, että miksi Prinssi Endymion, tai minä en kysynyt Prinsessa Serenityltä, miksi hän tuli Maan päälle tai ei epäillyt, miksi hän meni Maan päälle, kuinka paljastitkin vastauksen siihen. Voitko auttaa minua saamaan kultaisen kristallin ulos, jotta voisin poistaa kirouksen jäljen, joka on sekä itsessäni, Narukosta, että Uchiha Reistä, siskostani Sailor Marsista? ja auttaa minua tulemaan vahvemmaksi, tarpeeksi vahvaksi suojelemaan häntä?" Sasuke katsoi Narukoa.
"Koittaa aika, jolloin kultainen kristallisi, eli Golden Crystal vapautuu kokonaan sisältäsi. Se tapahtuu seuraavan auringonpimennyksen jälkeen, sillä pian sen jälkeen tapahtuu toinenkin auringonpimennys erään vanhan vihollisen toimesta", Queen Serenity sanoi. "Tarvitset sen vapauttamiseen Prinsessa Serenityn apua. Saradankin Maboroshi no Ginzuishou muuttuu silloin erilaiseksi. Sinun on löydettävä todellinen vahvuus sisältäsi, ja et saa koskaan unohtaa sitäkään, että kuka olet, ja minkä puolesta taistelet. Todellinen vahvuus voiman takana piilee siinä".
"Teidän majesteettinne", Sanoi pieni, Inon näköinen tyttö, joka tuli huoneeseen niiaten Narukolle ja Queen Serenitylle. "Olen Yamanaka Yuzuka, Saradan ystävä".
"Hauska tavata. Osallistutko sinäkin Saradan koulutukseen?" Naruko kysyi muuttuen Neo Queen Serenityksi.
"Toki. Menen heti Inon kotiin", Yuzuka sanoi kadoten.
"Seuraavan auringonpimennyksen jälkeen saatte selville lisää salaisuuksia", Queen Serenity sanoi. "Silloin Saradakin tapaa 4 tulevaa ystäväänsä".
"Saradan tulevat ystävät?" Naruko mutisi.
"Golden Crystal on äärimmäisen voimakas kiteinen esine. Se on Maan vastine Maboroshi no Ginzuishoulle, ja vastaa sitä vahvuudessaan, ja voimassaan", Queen Serenity sanoi Sasukelle. "Golden Crystal kultainen kristalli on myös sinun Star Seedsisi. Se antaa sinulle muitakin voimia, vaikka et ollut aiemmin tietoinen sen olemassaolosta. Kun hän olit Prinssi Endymion, niin käytti Golden Crystalia suojellaksesi Elysionin kultaista valtakuntaa. Golden Crystal toimii hyvin samalla tavalla kuin Maborosho no Ginszuishou. Se on jopa antanut sinulle uutta voimaa, ja rohkeutta", Queen Serenity sanoi Sasukelle.
"Millaisiakohan Saradan tulevat ystävät ovat?" Naruko mietti.
Sasuke "Queen Serenity mitä tarkoitin vahvalla tarkoitin fyysistä voimaa. Kuten Kakashi, Naruko vahvempi kuin minun Itachit." hän veljensä nimen myrkkyllä ja kuningatar Serenity huomasi sen.
"Jokaisen on tehtävä itse omat päätöksensä. Hyväksyn kyllä halusi selvittää salaisuuksia. Ne kiehtovat ihmisiä. Mutta ongelma on sinussa itsessäsi siltä varalta, että joku saattaa yrittää käyttää hyväkseen haluasi vahvistua. Mitä teet nyt, kun olet tehnyt päätöksesi? Kykenetkö selvittämään joitain salaisuuksia? Oletko tehnyt tarvittavat valmistelut siihen? mitä tekemäsi päätös merkitsee sinulle itsellesi? Sitäkö, että aiot syöksyä sokkona toimintaan? Se, että tavoite on kaukana ei ole huono asia, mutta et ole vielä siinä vaiheessa, että voisit alkaa edetä kohti tavoitettasi. Keskitä ensin voimavarasi siihen, mihin pystyt nyt. Tavoitteen saavuttaminen tulee vastas sitten", Queen Serenity sanoi.
Neo-Queen Serenity hymyili samalla, kun vilkaisi Sasukea, joka näytti mietteliäältä:
"Orochimaru vaikuttaa sellaiselta, joka ei kaihda mitään keinoja saavuttaakseen haluamansa. Siksi neuvoinkin sinua piilottamaan Golden Crystalin Orochimarulta".
Naruko katsoi Queen Serenityä:
"Millainen aviomiehesi oli, sillä en muista häntä millään tavalla. Haluaisin kuitenkin tietää hänestä jotain, sillä hän oli isäni aiemmassa elämässäni".
"Isäsi tappoi eräs vihollinen. En tiedä kuka, mutta ennen syntymääsi isäsi taisteli Inner Sailor Senshin rinnalle tänne hyökännyttä vihollista vastaan, ja joutui erilleen Inner Sailor Sensheistä, ja kyseiset Senshit löysivät isäsi ruumiin. Yritin parantaa isäsi", Queen Serenityn silmissä oli kyyneleet, jotka valuivat lopulta hänen poskiaan pitkin. "Oli liian myöhäistä pelastaa hänet. Hänen päänsä kyljessä, ja suussa oli verta, ylävartalossa, ja vatsassa oli reikä".
"Olen todella pahoillani. Tapahtuiko se monta kuukautta ennen syntymääni? Miltä hän näytti?" Naruko kysyi.
"Kyllä, Prinsessa Serenity. Isäsi kuoli monta kuukautta ennen sinun syntymääsi. Hän oli hyvä mies, ja hän soitti soitinta, jolla oli niin kaunis musiikki. Hänellä ei ollut upea lauluääni, mutta hänellä oli kaunis soittotaito. Soturina hän oli vahva, älykäs, kuten Kakashi. Hänellä oli kunnia, mikä veti minua puoleensa tavattuani hänet. Hän arvosti rehellisyyttä kaikessa", Queen Serenity sanoi.
Queen Serenity johdatti Narukon, ja Sasuken Kuun palatsin tietokonehuoneen tietokoneen ääreen näyttääkseen heille Akiaran kuvan.
Akiaralla oli ruskettunu iho, siniset silmät, ja hieman sekaisin olevat, vaaleat hiukset, hänellä oli yllään valkosininen haori, ja tummat housut, ruskeat sandaalit, ja miekka ruskeassa vyössään. Hän oli pitkä, ja urheilullinen, ja näytti 30-vuotiaalta.
"Millainen se soitin oli?" Naruko kysyi.
"Hän oli komea", Naruko oli yllättnyt nähdessään sen, että Akiara näytti vähän Yondaime Hokagelta.
"Millainen hänen soittimensa oli?" Naruko kysyi.
Queen Serenity näytti Narukolle kuvan pienistä rummuista.
"Kauniita. Äiti, entä jos tulevan vihollisen kohtaaminen on vaikeampaa kuin luulenkaan?" Naruko kysyi.
"Kun niin tapahtuu, niin muista se, että sinulla on ystäviä, joista välität ja joita haluat suojella. Sen seurauksena Maboroshi no Ginzuishou loistaa loistavasti. Jos vihollinen todella haluaa tuhota ystäväsi, niin luota sydämeesi", Queen Serenity sanoi.
"Kiitos", Naruko sanoi.
Queen Serenity nyökkäsi.
Lopulta Naruko meni palatsin kirjastoon, jossa Naruko katsoi Sasukea:
"Minun pitää jo palata Konoha".
Naruko käveli Sasuken kanssa paviljonkiin, ja katsoi peiliä, johon Queen Nehellenia oli yhä sinetöitynä.
Sasuke tarttui Narukon käteen:
"Ennen kuin lähdemme".
Sasuke veti Narukon syliinsä, ja suuteli häntä, minkä loputtua Sasuke katsoi Narukoa:
"En muista vielä ihan kaikkea edellisestä elämästäni".
"Sinun tavoin en muista kaikkea niiltä ajoilta", Naruko sanoi. Sitten hän kuiskasi Sasuken korvaan:
"Ole kuitenkin varovainen Orochimarun kohdalla, jotta ei hän tutki kehoasi läpikotaisin löytääkseen Golden Crystalin".
Sasuke ei reagoinut.
"Orochimaru ei kuulemma kaihda mitään keinoja saavuttaakseen haluamansa. Hän saattaa vaikka purkaa jonkun ihmisen kehon osiin tutkimuksiaan varten", Naruko sanoi katsoen Sasukea huolissaan.
Sasuke kavensi hieman silmiään:
"Haluan Orochimarun vain kouluttavan minua. Ei enempää, eikä vähempää. Hänen ei tarvitse tietää kaikkea muuta".
"Ymmärrän", Naruko sanoi. Hän siirsi heidät takaisin Konohan lähellä olevaan luolaan muuttuen Narukoksi.
"Ennen kuin palaat kylään, niin kysyn sinulta jotain. Oletko läytänyt uusia tavoitteita, jotka haluat saavuttaa?" Sasuke kysyi.
"Tavallaan", Naruko suuteli Sasukea poskelle, minkä jälkeen Naruko näki Saradan kanssa juoksevan Dianan kanssa yhdessä.
Sarada hyppäsi kohti Narukoa, ja halasi Narukoa.
"Kaikki hyvin", Naruko sanoi halaten Saradaa takaisin nähtyään Saradan itkevän hieman.
Sasuke katosi, jotta Sarada ei näkisi Sasukea kunnolla.
"Kaikki hyvin, Sarada. Älä itke. Minun piti vain käydä Kuussa selvittämässä pari asiaa", Naruko sanoi.
Sarada rauhoittui lopulta, ja laskeutui maahan Narukon, ja Dianan kanssa kävelemään kohti Konohaa taluttaen Narukoa.
"Mitä sinä teet täällä?" Sasuken takana seisiva Rei kysyi.
"Tarvitsin vastauksia, ja sain vastaukseni", Sasuke sanoi Reille.
"Lähettikö Orochimaru sinut suorittamaan jotain tehtävää?" Rei kysyi.
"Ei oikeastaan", Sasuke sanoi. Sitten hän katosi
"Sasuke on tosi jääräpäinen", Rei sanoi turhauneena.
Palattuaan kotiinsa Shizuka istui nojatuoliin miettimään asioita kunnolla. Shizuka tiesi, mitä Sasuken, ja Narukon välillä tapahtui, joten Shizuka päätti puhua siitä Lunalle, ja lähetti Lunalle viestin kommunikaattorilla:
"Luna, meidän pitäisi puhua vähän. Tule kotiini tapaamaan minua".
"Olen itse asiassa jo tulossa kotiisi, Shizuka-san", Luna sanoi, ja saapui pian Shizukan kodin ikkunalaudalle.
Shizuka avasi ikkunan, ja päästi Lunan sisälle olohuoneeseen, ja kun Luna oli tullut sisälle, Shizuka sulki ikkunan:
"Haluan tietää, että mitä mieltä olet siitä, mitä Sasuken, ja Narukon välillä on tapahtunut. Olisin jopa halukas tietämään oletuksesi siitä, että mitä Sasuken mielessä mahtaa nyt tapahtua, Luna".
"Tiedät jo sen, että Sasuke, ja hänen sisarensa, Rei-chan menettivät nuorina koko klaaninsa heidän veljensä Itachin toimesta. Sasuke aikookin kostaa Itachille", Luna sanoi.
"Sailor Pluto tietää siitä tapauksesta enemmän, ja totuus on pelottava. Ehkä saat sen selville sitten, kun aika on oikea", Shizuka sanoi Lunalle.
"Se oli tarumaattinen kokemus Uchihan-kaksosille, sillä heidän veljensä oli aina ollut heidän tukenaan. Ei ihme, jos heillä on ristiriitaisia tunteita", Luna sanoi.
"Miksi Naruko on surullinen? Halusin vain hänen, ja hänen hovinsa olevan onnellisia, mutta tämä meni pieleen?" Shizuka kysyi
"Mikään ei ole mennyt pieleen. Prinsessa on kyllä onnellinen, mutta häntä harmittaa se, että hänen nykyisten vanhempiensa nimet on salattu häneltä", Luna sanoi. "Prinsessa sai myös tietää sen, että hänen tätinsä on kuollut, kun matkustimme Jiraiya-saman kanssa".
"Olen niin pahoillani kuullessani sen", Shizuka sanoi. "Minun pitää kysyä Kakashin mielipide siitä".
"Niin, mutta Naruko-chan löysi harjoittelu-matkansa aikana 2 verisukulaistaan. He ovat Honoka, ja Karin. Karin on Naruko-chanin tädin tytär, ja Naruko-chanin serkku. Honoka, ja Karin tulivat kanssamme Konohaan palatessamme harjoittelu-matkalta Konhaan. Hatake Kakashi, jonka kanssa olimme käydessämme Kuussa ennen taistelua Queen Metaliaa vastaan on Naruko-chanin nykyisen isän, Namikaze Minaton entinen oppilas", Luna sanoi.
"Narukolle, tai muille hänen perheestään selviytyneille ei saa aiheutua vahinkoa. Luna, tee kaikkesi auttaaksesi heitä pitämään hyvää huolta Prinsessa Serenitystä. Luotan täysin sinuun, ja kumppaniisi, Luna", Shizuka sanoi.
"Toki. Naruko-chan on myös hieman huolissaan Sasuke-kunista", Luna sanoi.
"He vierailivat Kuussa tänä iltana. Sasuke oli eksyksissä ajatuksiensa kanssa, ja hämmentynyt haluten vastauksia", Shizuka sanoi.
"Ymmärrän sen. Mutta tyttärentyttärenne Sarada on vahvistunut tultuaan Sailor Chibi Mooniksi", Luna sanoi vaihtaen puheen aihetta.
"Kyllä. Olen seurannut Saradan kasvua sivusta puhuessani hänelle", Shizuka sanoi.
"Kun menimme tulevaisuuteen taistelemaan Black Moon-klaania vastaan 2 vuotta sitten, niin Sailor Pluto pysäytti sillointi ajan estääkseen Black Moon-klaanin Toneria yhdistämästä tulevaisuuden, ja menenisyyden Maboroshi no Ginzuishouita toisiinsa. Sailor Pluto kuoli siinä tilanteessa, ja sen vuoksi Saradan kyynel muuttui muuttui uudeksi Maboroshi no Ginzuishiuksi, ja muutti Saradan Sailor Chibi Mooniksi, ja hän sai siinä tilateessa jopa Sharinganinsa. Se johtui uskoakseni siitä, että Sarada oli ystävystynyt Sailor Pluton kanssa", Luna sanoi.
"Ymmärrän. Varoitin Sailor Plutoa kolmesta tabusta, joista kolmas tappaisisi hänet, jos hän pysäyttäisi ajan jossain tilanteessa. Mutta luulen, että hänellä oli hyvä syy rikkoa kaikki kolme tabua kerralla", Shizuka sanoi. "Black Moon-klaani oli niin typeriä tehdäkseen sen, mitä he tekivät. Olet varmaan samaa mieltä Luna".
"Kyllä olen", Luna sanoi. "Sailor Pluto pysäytti ajan pelastaakseen meidät, mutta hän on reinkarnoitunut uudelleen Kumogakuren Meio Setsunaksi. Voisitteko kertoa jotain Moon Chalisesta?" Luna kysyi.
Shizuka hymyili vähän:
"Moon Chalice muuttaa niiden voimat, jotka uskovat henkilöön, joka omistaa Moon Chalicen, ja tuon voiman mestariin. Jos samalle henkilölle annetaan voima, joka tapahtuu sanoinkuvaamattoman poikkeaman kohteeksi kenelle tahansa, niin hän kokee muutoken voimissaan. Jos Sailor Moon tarvitsee sitä uudelleen, niin sen suorittamiseksi on löydettävä täydellinen tavoite saavuttaakseen tavoitteensa".
"Sarada näki joskus Moon Chalisen käydessään äitinsä huoneessa, ja Naruko-chan, ja Sarada tekivät Moon yhdessä Chalisea esittävän veistoksen. Kun Sailor Moon käytti sitä jo kerran siinä Mugen-tilanteessa, niin Sailor Moon muuttui silloin Super Sailor Mooniksi. Nyt Saradallakin on oma Moon Chalise", Luna sanoi.
"Olen miettinyt sitä, että Sarada-chan poti jonkin aikaa syyllisyyden tunnetta siitä, mitä Black Moon-klan teki tulevaisuudessa. Eräät pojat kiusasivat Sarada-chani, sillä hänellä ei yhdessä vaiheessa ollut samanlaisia voimia kuin äidillään. Ja painostivat häntä kokeilemaan maboroshi no Ginzuishoun voimien käyttämistä. Siksi hän otti Maboroshi no Ginzuishoun paikaltaan näyttääkseen sen kiusaajilleen. Mutta se lakkasi hohtamasta. Taistelun jälkeen, ja Sailor Pluton kuoltua Sarada-chan sai oman Maboroshi no Ginzuishoun. Hän teki parhaansa auttaakseen Sailor Moonia taistelussa, ja onnistui", Luna sanoi.
"Kuulin siitä Kabuton hiljattain teettämästä DNA-analyysistä, joten kysyin Sarada-chanilta, että onko Sasuke Sarada-chanin isä. Sarada-chan sanoi sen olevan totta", Luna sanoi. "Sarada-chan ei halua Naruko-chanin tietävän siitä vielä hänen, ja Sasuken välisen riidan takia. Sarada-chan sanoi kertovansa sen Naruko-chanille sitten, kun aika on oikea".
"Ymmärrän. Kerro tytöille jossain vaiheessa se, että Queen Nehallenia on vihollinen, jonka Prinsessa Serenity/Naruko joutuu kohtaamaan pian. Jos Neheellenia on edelleen sama kuin hyökätessään aiemmin Kuuhun, niin Orinsessa Serenityn on voitettava Nehellenia kokonaan. Mikä oli Saradan tavoite, kun hän koskett Maboroshi no Ginzuishouta?" Shizuka kysyi.
"Hän toivoin, että hän voisi saada samanlaista voimaa, jota hänen äidillään on", Luna sanoi.
"Millaista voimaa olet nähnyt Neo-Queen Serenityssä? Se on syy miksi pyydän apua on, jotta keksisin keinon asioiden selkiyttämiseen", Shizuka sanoi.
"Neo-Queen Serenity pystyy parantamaan muita, ja hän osaa sinetöidäkin jotain", Luna sanoi.
"Tämä vahvuus johtuu siitä, että Neo-Queen Serenity haluaa parantaa ihmisiä, Maboroshi no Ginzuishou vastaa omistajansa haluun parantaa heidät", Shizuka sanoi. "Kuulin tyttöjen taistelusta Shinnoa vastaan, ja että he sinetöivät pimeän chakran, ennen kuin Sasuke osallistui siihen taisteluun".
"Ennen sitä Lake Yokai-tilannetta en ollut koskaan nähnyt Moon Chalcea muussa kuin kirjassa", Shizuka sanoi. "Uskoakseni Sarada halusi Mugen-tilanteessa olla yhtä vahva kuin äitinsä, ja siksi hän sai oman Moon Chelicen. Se on hänen ystäviensä, Sailor Senshien antaman avun seuraus, että Sailor Moon on niin vahva. Se ei ollut vain Maboroshi no Ginzuishoun työtä, ja tilanne olisi ollut rankkaa, jos Sailor Moon olisi yrittänyt liikaa tehdä kaiken yksin, sillä niin Maboroshi no Ginzuishou ei olisi välttämättä toiminut toivotulla tavalla".
Kerron sinulle Sarada-chanin ensimmäisestä tapaamisestä Sailor Pluton kanssa", Luna sanoi.
(Flashback)
Sarada käveli palatsin käytävällä, kunnes hän näki edessään isot, valkoiset pari-ovet, joissa oli erilaisia kuvia Kuusta.
Saradalla oli yllään vaaleanpunainen neuletakki, jonka alla oli valkoinen pusero. Hänellä oli jaloissaan ruskeat housut, ja mustat sandaalit.
"Mikä tuo ovi on?" Sarada mietti työntäen pari-oven toisen oven auki oikealla kädellään.
Kyseisen oven takana oli sumuinen maisema.
Hieman kauempana seisoi pitkä, ja laiha nainen. Hän näytti 22-vuotiaalta. Naisen iho oli hieman ruskettunut. Hänellä oli granaatinpunaiset silmät. Hänellä oli huulissaan granaatinpunaista huulipunaa. Hänen pitkät, tummanvihreät hiuksensa oli sidottu nutturalle hänen takaraivonsa yläpuolelle mustalla hiuspampulalla. Hänellä oli yllään valkoinen, hihaton merimiespuku, jonka etupuolella oli ruskea rusetti. Rusetin keskellä oli granaatinpunainen rintaneula. Hänellä oli lantiollaan musta minihame, jonka takapuolella oli ruskea rusetti. Naisen mierimiespuvun mustassa kauluksessa ei ollut valkoista raitaa. Naisen minihameen päällä oli hopean värinen ketju, jossa roikkui neljä, hopean väristä avainta. Naisellä oli jaloissaan mustat housut, ja mustat saappaat. Hänellä oli käsissään valkoiset, kyynärpäihin asti ylettävät hansikkaat, jotka olivat mustat kyynärpäiden kohdalta. Hänellä oli kaulassaan musta kaulanauha, jossa oli granaatinpunainen, ympyrän muotoinen koriste. Hänen molemmissa korvissaan oli granaatinpunaiset korvakorut, joiden alakärjet näyttivät hieman nuolien kärjiltä. Hänen otsansa edessä oli kultainen tiara, jossa oli granaatinpunainen jalokivi. Hän piti oikeassa kädessään isoa, hopean väristä valtikkaa, joka näytti hieman avaimelta. Valtikan yläpäässä oli hopean värinen sydän, jonka keskellä oli granaatinpunainen, pyöreä jalokivi.
Nainen kääntyi ympäri, ja käveli Saradan eteen. Nainen kumartui alemmas:
"Hei, Sarada. Hauska tavata".
"Häh? Tunnetko minut?" Sarada kysyi naiselta.
"Kyllä. Olen monien edeltäjieni tavoin suojellut Silver Millenniumin kuninkaallista perhettä Silver Millenniumin perustajan, ja ensimmäisen kuningattaren, Ōtsutsuki Serenityn ajoista lähtien. Tiesin tapaavani sinut jossain vaiheessa", Nainen sanoi Saradalle.
"Kuka olet?" Sarada kysyi.
"Olen Pluton suojelija alamaailman planeetalta, ajan-portin vartija, ja ajan Senshi. Olen Sailor Pluto", Sailor Pluto sanoi.
"Hauska tavata", Sarada sanoi.
Sailor Pluto nousi seisomaan, ja käveli Saradan kanssa hieman eteenpäin:
"Tulit tänne Neo-Queen Serenityn kanssa, koska hänellä on tänään vapaa-aikaa", Sailor Pluto sanoi.
"Kyllä. Isä ei ole kovin usein kotona. Äiti on kiireinen töidensä takia, mutta hän yrittää viettää aikaa kanssani aina, kun hän saa tilaisuuden tehdä niin. Tiedän, että hän unelmoi Hokagen tittelin saavuttamisesta, vaikka hän onkin täällä Kuussa Silver Millenniumin kuningatar", Sarada sanoi.
"Äitisi päätti kauan sitten tulla Hokageksi saadakseen kylänsä asukkaat hyväksymään hänet sellaisena, kuin hän on oikeasti", Sailor Pluto sanoi.
"Miksi?" Sarada kysyi.
"Äitisi oli kauan sitten yksinäinen. Synnyttyään uudelleen Maassa 1000 vuotta Silver Millenniumin tuhoutumisen jälkeen äitsi nykyiset vanhemmat kuolivat äitisi ollessa vasta vauva, ja hän tunsi itsensä ulkopuoliseksi aina, kun hän näki eräiden lasten puhuvan vanhemmilleen. Se oli täysin ymmärrettävää, kun otti huomioon hänen oman perhetilanteensa", Pluto sanoi.
"Mutta hänellähän on paljon ystäviä", Sarada sanoi.
"Niin, mutta ennen asiat olivat toisin. Hän oli ennen yksinäinen, sillä häntä välteltiin kauan sitten. Silloinen Hokage, Sarutobi Hiruzen oli kuitenkin aina hänen tukenaan, ja äitisi ajatteli siksi Sandaime Hokagea isoisänään. Isäsi, ja hänen sisarensa olivat kuitenkin äitisi ikäryhmään kuuluvia, äitisi ensimmäisiä ystäviä, sillä heilläkin oli ollut vaikeaa menetettyään vanhempansa. Siksi he ymmärsivät äitisi tunteita aina niin hyvin", Sailor Pluto sanoi.
"Millaisia isäni, ja tätini vanhemmat olivat?" Sarada kysyi.
"Isäsi äiti oli erittäin avoin, ja sympaattinen nainen. Isoäitisi aviomies taas oli hiljainen, ja sulkeutunut, eikä hänestä oikein saanut selvää. Hän odotti paljon kaikilta, kolmelta lapseltaan, ja erityisesti sedältäsi", Sailor Pluto sanoi.
"Sedältäni?" Sarada kysyi.
"En ole oikea ihminen kertomaan sinulle sedästäsi, joten sinun on selvitettävä kyseisiä asioita itse. Tiedän kuitenkin itsekin yksinäisyyden tunteen. Olen nimittäin Outer Sailor Senshien johtaja. Meidän, Outer Sailor Senshien tehtävänä on suojella Silver Millenniumia etäältä tulevilta, ulkopuolisilta uhilta. Siksi meidän, Outer Sailor Senshien oli aiemmassa elämässämme pysyttävä omilla kotiplaneetoillamme, ja omissa linnoissamme suorittaaksemme tämän tehtävän. Edeltäjämme suorittivat kyseistä tehtävää jo Ōtsutsuki Serenityn ajoista lähtien hänen annettuaan kyseisen tehtävän ensimmäisille edeltäjillemme. Minä kuitenkin olen ainoa poikkeus, sillä tehtäväni on vartioida tätä ajan-porttia. Ōtsutsuki Serenity pelkäsi nimittäin kauan sitten sitä, että Ōtsutsuki-klaanin muut jäsenet käyttäisivät joskus tätä ovea hyväkseen saapuakseen joskus Maahan ottaakseen Ōtsutsuki Kaguyan chakran itselleen", Sailor Pluto sanoi.
"Kuka Kaguya on?" Sarada kysyi.
"Hän oli Ōtsutsuki Serenityn äiti, joka saapui Maahan kauan sitten omasta kotimaailmastaan. Kaguyan tekojen takia häntä alettiin jossain vaiheessa kammoksua Onina. Kaguyalla oli Sharinganin lisäksi myös Byakugan. Hän oli valmis käyttämään dojutsujaan jopa omaa klaaniaan vastaan", Sailor Pluto sanoi.
"Mitä tarkoitit puhuessasi aiemmin linnoistanne?" Sarada kysyi.
"Jokainen Sailor Senshi on oman kotiplaneettansa prinsessa, ja suojelija. Siksi isoäitisi, Queen Serenity antoi meille kaikille Sailor Sensheille omat linnat synnyttyämme. Oman kotiplaneettani linnan nimi on Charon. Saturnuksen linnan nimi on Titan. Uranuksen linnan nimi on Miranda. Neptunen linnan nimi on Triton. Venuksen linnan on Magellan. Jupiterin linnan on Io. Marsin linna on Phobos ja Deimos. Mercuryn linna on Mariner. Kyseiset linnat kiertävät yhä Sailor Senshien kotiplaneettojan ympärillä. Isoäitisi antoi jopa kauempinakin oleville planeetoille omat linnat, jotka eivät kierrä kyseisten planeettojen ympärillä. Me, Outer Sailor Senshit olimme edellisessä elämässämme yksinäisiä tehtävämme vuoksi. Olimme nimittäin paikoissa, joissa ei ollut muita. Hiljaisissa paikoissa. Eristetyissä paikoissa. Mutta saatoimme milloin tahansa kuvitella kaukaisen, ja kauniin Silver Millenniumin, ja sitä hallitsevat kuningattaremme, ja prinsessamme. Meille se oli valon säde. Ja kun se valon säde loisti kirkkaana, niin voima tuntui täyttävän kehomme, ja kehotti meitä jatkamaan tehtävämme suorittamista olemaan koskaan luovuttamatta", Sailor Pluto sanoi.
"Todellako?" Sarada kysyi.
"Kyllä. Haluan näyttää sinulle jotain", Sailor Pluto sanoi, ja nosti valtikkaansa ylemmäs, ja valtikan jalokivi alkoi hohtaa hieman.
"Abragadapra!" Sailor Pluto laski valtikan alemmas, ja kaikkialle ilmestyi kukkien terälehtiä. Shah!
"Ihmeellistä! Onko tuossa sauvassa taikaa?" Sarada kysyi.
"Tavallaan. Sen nimi on Garder Rod. Ōtsutsuki Serenity loi sen kauan sitten, ja sitten hän antoi sen ensimmäiselle Sailor Plutolle. Se on siitä lähtien kulkeutunut suvussani sukupolvelta toiselle. Isoäitisi lisäsi Garned Rodiini tuon sydämen-muotoisen esineen silloin, kun olin lapsi. Tuon, sydämen muotoisen esineen nimi on Garned Orb, ja se on yksi kolmesta Talismanista. Olen jopa kyseisen Talismanin vartija. Kaksi muuta Talismania ovat Sailor Uranuksella, ja Sailor Neptunella", Sailor Pluto sanoi.
"Äidillänikin on valtikka. Se on Cutie Moon Rod", Sarada sanoi.
"Tiedän. Se kuului joskus isoäidillesi, Queen Serenitylle silloin, kun hän oli prinsessa", Sailor Pluto sanoi. "Olet Queen Serenityn tyttärentyttär, joten ehkä sinäkin saat oman valtikan jonain päivänä".
"Ehkä. Hei, Pluto, voinko tulla tapaamaan sinua joskus toistekin?" Sarada kysyi.
"Kyllä. Voit tulla puhumaan minulle milloin tahansa", Sailor Pluto sanoi.
(End of the flashback)
"Onneksi Sarada ystävystyi Sailor Pluton kanssa", Shizuka sanoi. "Haluan kuitenkin tietää, että mitä Sasukelle on mahtanut tapahtua".
"Menetettyään nykyiset vanhempansa Sasuke päätti kostaa sen tehneelle miehelle, Uchiha Itachille", Luna sanoi. "Itachi on Sasuken, ja Rein isoveli. Koko Uchihan-klaani Itachia, Sasukea, Reitä, ja Obitoa lukuun ottamatta on hävitetty".(Otettu Romeo x Juliet-manga/animesta, jonka oikeuksia en omista.)
"Olen nähnyt sitä koskevat tallenteet, ja olen surullinen siitä", Shizuka sanoi. "Sasuken, ja Rein äiti oli nimittäin Narukon nykyisen äidin, Kushinan ystävä".
"Totta. Minusta tuntuu, että Rei saa jossain vaiheessa selville jotain mielenkiintoista", Luna sanoi.
"Kiitos. Nehellenia on uusi vihollisemme", Shizuka sanoi.
"Yrittääkö Nehellenia vapautua peilistään?" Luna kysyi yllättyneenä.
"Minulla ei ole vastauksia siihen", Shizuka sanoi.
"Kiitos kuitenkin", Luna sanoi. "Miten sait sen selville?"
"Sailor Pluto kertoi sen minulle hiljattain", Shizuka sanoi.
"Shizuka-san, kun sinetöit Nehellenian peiliin niin tiesitkö sitä, että hän saattaisi aiheuttaa lisää ongelmia ollessaan vielä vankina siinä peilissä?" Luna kysyi.
Shizuka katsoi Lunaa huolissaan:
"Hän ei olisi pystynyt tekemään niin aiemmin, mutta edellinen kehoni tuhoutui valtakuntamme tuhoutuessa ennen kuin siirryin tänne Maahan, jossa reinkarnoiduin Tsurugi Shizukaksi, niin Nehellenialle asettamani sinetti katosi. Tiedän nyt, että Queen Nehellenia palaa jossain vaiheessa. Sailor Pluto paljasti minulle aiemmin sen, että Naruko lopettaa Queen Nehellenian hyökkäyksen Narukon ystävien tukiessa Narukoa. Sitä ennen ilmenee kuitenkin joitain ongelmia kaikille Sensheille. Ennen edellisessä elämässäni tapahtunutta kuolemaani tiesin, että Queen Nehellenia vapautuisi jossain vaiheessa hänelle tekemästäni sinetistä".
"Ymmärrän", Luna sanoi.
