Ikäraja: K+
Genre: ystävyys, yleinen, huumori(?)
Varoitukset: -
Nimistä: Elizabeta (Unkari), Erika/Lili (Liechtenstein), Yekaterina (Ukraina), Basch (Sveitsi)
Kirjoittajan kommentti:
Itsenäinen jatko-osa aiemmalle Unkari-Liechtenstein-Ukraina -tarinalleni Me kolme, joka löytyy tämän kokoelman sisältä (sisällysluettelossa nimellä Tähdet). Sen lukeminen tai tietäminen ennalta ei ole kuitenkaan välttämätöntä.
Sen sijaan tämän ficin Elizabeta on mielessäni eri henkilö kuin Pokémonia leikkivä Eli; heillä on erilaiset taustatarinat.
Neljännen päivän otsikkona oli Historical.
.
Tiivistelmä:
Kämppikset Elizabeta, Yekaterina ja Erika päättävät viettää yhdessä elokuvaillan asunnollaan. Illan yllättävimmän hetken tarjoaa kuitenkin elokuvan sijaan sen välissä tuleva mainoskatko... Human AU.
.
Mainoskatko
.
Elizabeta tiesi, että hän oli tehnyt virheen heti kun kertoi asiasta, mutta yllättyi silti kuullessaan epäuskoisen hengähdyksen tulevan kahdesta suusta.
"Sinä et ole koskaan nähnyt La La Landia?" Erika ja Yekaterina näyttivät molemmat aidosti järkyttyneiltä.
"En" Elizabeta myönsi toistamiseen, koska hänen oli mahdotonta kiemurrella ulos tilanteesta enää.
"Mutta miten se on mahdollista?" Erika kysyi rutistaen tv-lehteä käsissään kiihkeänä. "Sehän on... Kaikki puhuivat siitä ja se on niin... Ryan Gosling ja..." Erika vilkaisi Yekaterinaan hakien tukea ja henkäisi Yekaterinan nyökättyä häntä jatkamaan "...ja se on niin ihana!"
"Joku romanttinen rakkauslässytys. Ei paljoa kiinnosta minua" Elizabeta jupisi ja näpräsi pitkien ruskeiden hiustensa latvoja kohottaen katseensa ylös, kun ei kuullut vastausta sen enempää sohvalta vierestään kuin keittiön oviaukosta, missä Yekaterina seisoi. Hän vilkaisi kämppiksiään kysyvänä "Eikö muka ole? Kaikki musikaalit ovat."
"On, mutta se on muutakin. Se pitää itse nähdä niin se avautuu parhaiten" Yekaterina tuumi.
"Sweeney Todd ei ollut yhtään romanttinen" Erika puolestaan huomautti, liikutteli hermostuneena edestakaisin kaulallaan kaulaketjussa olevaa tähtikorua tiedostamatta elettään ja värähti muistaessaan musikaalin veriset kuvat ja kammottavan ajatusmaailman. Hän ei erityisemmin pitänyt kauhusta ja oli pusertanut silmänsä kiinni varmasti yli puolet elokuvan kestosta.
"Olihan. Se ei vaan ollut vaaleanpunaista höttöä" Elizabeta väitti vastaan ja veti puhelimensa esiin taskustaan. "Burtonilla on romantikon sielu, hän vaan sattuu näkemään maailman synkkien, vinksahtaneiden goottilasien läpi."
"Minusta se oli silti pelkästään pelottava. En saanut sinä yönä unta" Erika päästi irti korustaan ja silitti tv-lehteä suoremmaksi sylissään jääden tuijottamaan elokuva-arvostelun vieressä olevaa kuvaa keltaiseen mekkoon pukeutuneesta naisesta ja valkoiseen kauluspaitaan ja tummaan kravattiin ja housuihin pukeutuneesta miehestä tanssimassa illan sinihämyinen kaupunki taustanaan. "En oikeasti muista enää milloin katsoin tämän viimeksi" hän lausahti uudelleen sanat, jotka oli sanonut huomattuaan elokuvan tulevan tänään tv:stä. "Enkä voi uskoa, että olen jättänyt dvd:ni kotiin Baschin luo!"
Yekaterina hymyili ja ajatteli sanoa, ettei hänkään ollut katsonut elokuvaa vähään aikaan, mutta Elizabeta ehti ensin.
"Löytyi!" hän ilmoitti ja alkoi lukea ääneen. "La La Land. Vuonna 2016 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen romanttinen musikaali-draamakomedia, Ryan Gosling, Emma Stone, kertoo muusikosta ja näyttelijästä, jotka tapaavat ja rakastuvat Los Angelesissa..."
"Älä lue Wikipediasta!" Erika huudahti, kurottui sohvan poikki ja kaappasi puhelimen Elizabetan käsistä. "Siellä on juonipaljastuksia ja ne pilaavat vielä koko elokuvan."
"Kestääkö se miljoona vuotta niin kuin West Side Story? Se on saanut 10 Oscaria, minkä vuoksi sen piti olla katsomisen arvoinen, mutta minusta se oli pelkästään tylsä" Elizabeta kohotti katseensa Yekaterinaan, joka oli vaistomaisesti astunut lähemmäs valmiina puuttumaan kinaan ennen kuin se pahenisi kunnon nujakaksi niin kuin hän oli aina tehnyt nuorempana lapsuudenkodissaan sisaruksiaan vahtiessaan.
"Noin kaksi tuntia. Vähän enemmän, kun mainoskatkot tulevat siihen päälle."
"Ja haluatko sinäkin nähdä sen?" Elizabeta jatkoi, vaikka näki vastauksen Yekaterinan kainommaksi käyvästä asennosta ja kasvoille ilmestyvästä vaaleasta punasta. Jostain syystä Yekaterina muuttui aina entistä ujommaksi, kun halusi jotain oikein paljon mutta ei ollut varma uskalsiko pyytää sitä.
"Kyllä" hän vastasi hiljaa.
"No olkoon" Elizabeta huokaisi. Oli perjantai-ilta eikä hänellä ollut sille mitään suunnitelmia, yhtä hyvin hän voisi katsoa elokuvan kämpillä. "Jos saan paahtaa ison kulhon popcorneja ja nurista kommentteja pieneen ääneen."
"Sopii!" Erika pomppasi ylös sohvalta valmiina paahtamaan popcorneja vaikka heti. "Aikaa on puoli tuntia, joten mene äkkiä käymään suihkussa. Minä kasaan leffaeväät ja muut sillä välin."
"Minä menen etsimään nenäliinapaketin valmiiksi" Yekaterina tuumasi ääneen ja lähti kulkemaan kohti omaa huonettaan.
Lause huolestutti Elizabetaa. Yekaterina oli herkkä ja tunteellinen ja saattoi itkeä muutaman kyyneleen siksi, että näki mainoksessa suloisen koiran. Jos hän haki nenäliinapaketin erikseen, elokuvan täytyi olla joko erittäin surullinen tai erittäin imelän romanttinen. Ellei se sitten ollut molempia.
Päätetty mikä päätetty, Elizabeta ajatteli kävellessään kylpyhuoneen luo. Hänen kämppiksensä olivat selvinneet Sweeney Toddista, joten popcornien voimalla hänkin katsoisi yhden huonomman elokuvan läpi.
"Minä jätän oven raolleen" Elizabeta huikkasi yleisesti asunnolle päin ja odotti siihen asti, että kuuli "Selvä!"-vastauksen ennen kuin astui sisälle kylpyhuoneeseen. Erika ja Yekaterina olivat käyneet suihkussa aiemmin illalla eikä ensimmäisestä päivästä lähtien kiero ja hankala ovi edes menisi kiinni enää, koska kosteus turvotti sitä, mutta hihkaisuista oli muodostunut tapa Erikan jäätyä huoneen vangiksi kokonaiseksi päiväksi heidän kimppakämppäelämänsä alussa. Oli parempi ilmoittaa olinpaikkansa varmuuden vuoksi kuin jättää ilmoittamatta ja jäädä loukkuun. Elizabeta irrotti ainoan, tähdenmuotoisen korvakorunsa suojatakseen sitä vedeltä, laittoi sen omalle paikalleen kahden vanulapun väliin peilikaappiin, riisui vaatteensa ja astui suihkuun.
.
Elokuva sai pyöriä harvinaisen pitkään ennen kuin ensimmäinen tauko tuli ja läväytti äänekkäät mainokset ruutuun. Erika ähkäisi harmissaan polvet vaaleanpunaisen pitkähelmaisen röyhelöyöpaidan sisällä. Elizabeta venytteli käsivarsiaan ja nousi ylös käydäkseen vessassa korjaten takaa huonosti menneitä alushousujaan ja veti harmaan t-paitansa helmaa alemmas kävellessään.
Hän kuuli huudahduksen olohuoneesta juuri kun veti vessanpöntön ja sen vesi alkoi kohista.
"Mitä tapahtuu? Joko se jatkuu?" hän huusi vastaan. Jo oli maailman lyhyin mainoskatko! Yleensä ne kestivät melkein puoli tuntia tai siltä se ainakin tuntui. Pestyään kätensä pikavauhtia Elizabeta juoksi olohuoneeseen.
Elokuva ei jatkunut. Televisioruudussa näkyi tyytyväinen kissa kiehnäämässä ylellisessä asunnossa mallin askelin astelevan, kultaiseen satiinitakkiin pukeutuneen omistajansa paljaita ajeltuja sääriä vasten, mistä se sai palkinnoksi valkoisella lautasella gourmet-tason kissanruokaa.
Erika osoitti tv:tä ja oli alkamassa selostaa jotain, mutta Yekaterina esti häntä. "Odota. Se voi tulla seuraavalla katkolla uudelleen."
"Mikä?" Elizabeta kysyi, mutta ei saanut vastausta. Pöhistyään turhautuneena hän kävi hakemassa keittiöstä lisää juomista ja istui paikalleen sohvaan.
Kun toinen mainoskatko tuli, Yekaterina laski kätensä Elizabetan käsivarrelle saadakseen hänet jäämään paikalleen Erikan puristaessa kaukosäädintä lujasti hyppysissään aivan kuin olisi pelännyt Elizabetan vievän sen häneltä.
"Mikä ihmeen mainos muka voi olla noin hyvä?" Elizabeta kummasteli. "Oliko se joku uusi jäätelömaku?"
Erika ja Yekaterina pudistelivat päätään.
"Katso telkkariin!" Erika käski, kun Elizabeta käänsi niskaansa nähdäkseen seinällä olevasta kellosta paljonko se oli.
Elizabeta huokaisi ja totteli. Valkaisevan hammastahnan mainos, jota seurasi limsamainos. Viikonlopun tarjoukset halpamarketissa. Silmälaseja. Suklaata. Automainos, jota ei arvannut automainokseksi ennen kuin vasta aivan mainoksen lopussa. Kissanruokamainos uudelleen. Ja sitten – suihkusaippuamainos.
"Tämä se on!" Erika henkäisi.
"Tämä?" Elizabeta kysyi epäuskoisena, mutta piti silmänsä televisiossa miettien mielessään Meikit, deodorantit, shampoot, karvanpoistovälineet. Kaikkia niitä mainostettiin samalla kaavalla ja täydellisen kauniilla ihmisillä, niin että katsojalle varmasti jäisi olo, ettei ole täydellinen ja kaunis ennen kuin käyttäisi mainostettuja tuotteita itsekin. Miten tämä muka eroaisi joukosta?
Sitten hän huomasi sen.
"Kainalokarvat!"
"Niinpä!" Erika huusi yhtä riemuitsevasti.
"Huh huh! Näitkö?" Elizabeta ällisteli ja katsoi silmät suurina Yekaterinaan, joka hymyili ja nyökkäsi koskettaen omaa kaulallaan olevaa tähtikorua.
"Niinpä!" Erika toisti.
"Tämä on historiallinen hetki. Oikeasti. Onko naisten kainalokarvoja muka ikinä näkynyt telkkarissa? Minä en ainakaan muista. Minä menen merkitsemään tämän kalenteriin!" Elizabeta ilmoitti ja loikkasi ylös sohvalta.
"Elokuva jatkuu ihan kohta" Yekaterina muistutti hänen peräänsä sohvan selkänojan yli.
"Minä tulen ihan juuri takaisin. Selostakaa ääneen mitä tapahtuu, jos en ehdi. Kainalokarvaaat!"
Oli perjantai-ilta ja kovin myöhä ja ehkä he olivat vähän levottomia, mutta tuo pieni asia tuntui suurelta ja merkittävältä juuri tuolloin ja "Kainalokarvaaat!"-huudahduksesta tuli yksi heidän sisäpiirivitseistään.
.
.
.
.
Kirjoittajan kommentti 2:
Hieno ja ylevä kirjoitusaihe käytetty noin pieneen asiaan, mutta näkyykö naisten kainalokarvoja ikinä mainoksissa tai elokuvissa? Ei näy. Ei ellei naista sitten haluta esittää rumana ja kamalana. Joten, joo, tuo mainos teki mielestäni historiaa (siitäkin huolimatta, ettei se ole ihka ensimmäinen mainos, jossa naisten kainalokarvat ovat näkyneet; löysin uutisia mainosten kainalokarvoista vuosilta 2018 ja 2019) ja niin ollen tämä ficci täyttää otsikkonsa.