Heipä hei! Tässä on Azure Redi-fanfictionini uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
"Ahhh! Ainoa asia, en halua tehdä, on partioida taidegalleriaa yöllä", Yövartija sanoi säikähdettyään demonin näköistä patsasta. Hän piti taskulamppua toisessa kädessään, sillä teidegalleriassa oli nyt pimeää.
Hänellä oli yllään sinimusta vartijan asu. Hän oli pitkä, ja urheilullinen.
"Et koskaan ole hyvä vartija, jos olet tuollainen", Toinen yövartija sanoi. Hänellä oli yllään samanlaiset vaatteet, kuin hänen kollegallaan.
Kattoikkunasta näkyi puolikuu, ja pilvinen, synkkä yötaivas.
Klak! Vartijat pysähtyivät kuultuaan meteliä takanaan olevasta galleriasta.
"Kuulitko juuri jotain?" Äsken puhunut vartija kysyi katsoen taaksepäin.
"Ä-Älä pelottele minua tuolla tavalla", Ensin puhunut vartija sanoi.
"Se-se tuli tästä huoneesta", Toinen vartija sanoi avaten gallerian oven.
"K-Kuka siellä?!" Toinen vartija kysyi valaisten galleriaa taskulampulla. "Onko täällä joku?"
Klak! Klak! Gallerian varjoista käveli esiin haarniska, joka piti miekkaan oikeassa kädessään. Haarniska pysähtyi, ja sen silmät näyttivät hohtavan punaisina.
"Aaaaaaa!" Vartijat huusivat peloissaan.
(Seuraavana päivänä)
"Huh? Keskiaikainen haarniska liikkui itsestään?" Shizuka kysyi. Hän istui Kogorōn työhuoneen sohvalla, ja luki Yokai-kirjaansa.
Shizukalla oli yllään violetti pusero, ja jaloissaan mustat housut, ja valkoiset sukat.
"Kaksi vartijaa sanoivat nähneensä sen", Ran sanoi. "Se on aika kuuluisa huhu ympäri lähiseutua".
Ranilla oli yllään punainen takki, jonka alla oli musta pusero. Hänellä oli lantiollaan keltainen minihame, ja jaloissaan harmaat ylipolvisukat, sekä punavalkoiset tennarit.
"Sinähän luet yokaista kertovaa kirjaa, joten eikö tämä kiinnosta sinua edes jonkin verran, Irene-chan?" Ran kysyi.
"Aaveilla, ja yokailla on hiuksenhieno ero. Aaveet ovat läpikuultavia, ja yokait ovat purppuroita", Shizuka sanoi.
"Olen itsekin kuullut aaveiden olevan läpikuultavia", Ran sanoi. "Se haarniska-tapaus kuulostaa kuitenkin hauskalta, joten mennään katsomaan sitä heti".
"Olivatko yövartijat poissa tolaltaan nähtyään sen haarniskan liikkuvan itsestään?" Shizuka kysyi.
"Olivat", Ran sanoi.
"Mistä sinä oikein kuulit tuon huhun?" Shizuka kysyi.
"Sonokolta", Ran sanoi.
"Hah hah hah!" Kogorō nauroi istuen työpöytänsä takana olevalla tuolilla lukemassa sanomalehteä. "Niinpä tietysti! Se on varmaan vain joku teinityttöjen huhu! Tai sitten se on luultavasti tarina, jonka taidegallerian väki on keksinyt vain saadakseen lisää asiakkaita".
"Joo. Se on varmaan niin, Ran-san. Se on tarkoitettu lasten huijaamiseen. Tai ehkä taidegalleria on vain joutunut pilan kohteeksi", Shizuka sanoi. "Ehkä jotkut löivät vain vetoa siitä, että miten hyvin he pystyvät pelottelemaan muita pukeutumalla haarniskaan, joka muka liikkuu itsekseen yöllä taidegalleriassa".
"Luuletteko, että keksin tämän jutun?" Ran ajatteli.
"Ok, takaisin töihin", Kogorō laittoi sanomalehden pöydälle.
"Menen tekemään läksyjäni", Shizuka sanoi. "Ran-san, tee sinäkin läksysi, ettet vain jää muista oppilaista jälkeen opiskelussa".
"Odottakaa hetki!" Ran iski vasemman nyrkkinsä isänsä työpöytään aiheuttaen siihen ison lommon. "Työt, ja läksyt voivat odottaa jonkin aikaa. Menemme katsomaan sitä haarniskaa, okei?"
Kogorō katsoi Rania hieman pelokkaana:
"Kyllä".
"Jos kerran haluat", Shizuka sanoi.
"Äh! Ran tekee aina noin silloin, kun asiat eivät mene hänen haluamallaan tavalla", Shizuka sanoi.
"Minun ei olisi pitänyt antaa hänen oppia karatea", Kogorō sanoi.
(Myöhemmin taidegalleriassa)
Shizuka meni Mōrin perheen kanssa museoon, ja he katselivat siellä esillä olevia maalauksia, ja taide-esineitä.
Taidegallerian sisäseinät olivat tummankeltaisia, ja lattia oli harmaa. Seinissä oli valkoisia pylväitä, ja ikkunoita.
"Vau! Kadonneita, kauniita taideteoksia!" Ran sanoi katsoen yhtä taulua. "Oletteko iloisia siitä, että tulimme tänne? Katsokaa tätä! Tosi kauniit värit!"
"No onhan tämä ainakin parempaa katseltavaa, kuin Kogorōn olut-tölkkikasojen katseleminen", Shizuka mietti. Shizuka oli katsellut kyseistä asiaa tosi usein, sillä Kogorō jätti joskus olut-tölkkinsä lojumaan kotinsa lattialle.
Sitten Shizuka näki kaksi maalausta gallearian vasemmalla puolella olevassa seinässä, jotka kiinnittivät hänen huomionsa. Hän käveli kyseisten maalausten eteen.
Ensimmäisessä maalauksessa oli isot vaunut, joiden keskellä istui kaunis nainen. kyseisten vaunujen ympärillä oli muitakin naisia, ja heidän alapuolellaan oli valkoinen pilvi. Taivaalla oli kalpea täysikuu, joka näytti hohtavan kirkkaasti. Maassa oli kartano, jonka terassilla itki vanha mies, ja vanha nainen. Maalauksen otsikko oli Kaguya hime ga tsukinikaeru.
Toisessa maalauksessa seisoi Azure Redi, jonka takana oli kalpeana hohtava täysikuu. Azure Redi seisoi jonkin rakennuksen katolla, ja näytti salaperäiseltä. Maalauksen otsikko oli Fushigina Azure Redi.
"Pidätkö siitä, nuori nainen?" Vanha, parrakas mies sano kävellen Shizukan viereen.
Miehellä oli yllään harmaa puku.
"Häh? Ai kyllä. Äitini kertoi minulle Prinsessa Kaguyan tarun joskus silloin, kun olin pieni", Shizuka sanoi.
"Se onkin kiehtova tarina, ja yksi japanin vanhimpia kansan taruja. Pidän myös tästä maalauksesta paljon", Mies sanoi."En vain sitä. Rakastan kaikkia täällä olevia maalauksia ikään kuin ne olisivat omia lapsiani".
"Uh, ja te olette? Oletteko taiteentuntija?" Shizuka kysyi.
"Tavallaan", Mies sanoi. "Oh! Anteeksi, etten esittäytynyt, mutta olen täällä johtaja. Nimeni on Ochiai".
"Oh, johtaja. Ei ihme, että pidätte näsitä maalauksista", Ran sanoi tultuaan paikalle Kogorōn kanssa. He olivat kuulleet äskeisen keskustelun.
"Voisitteko kertoa minulle sen, että mitä tiedätte Azure Redin historiasta?" Shizuka pyysi.
"En tiedä hänestä kovinkaan paljoa, mutta hän taistelee yokaita vastaan suojellen meitä muita ihmisiä. Yokait nimittäin tykkäävät leikitellä ihmisten kustannuksilla ottamalla heidät hallintaansa heille tärkeiden esineiden kautta. Huhujen mukaan jokainen Azure Redi siirtää jossain vaiheessa oman tehtävänsä omalle tyttärelleen, joka sitten jatkaa äitinsä tehtävää vangita yokaita", Ochiai sanoi.
"Olen nähnyt uuden Azure Redin pari kerran", Shizuka sanoi. Sitten hän katsoi taulun valmistusvuotta:
"Oho! Tämä taulu on maalattu silloin, kun olen ollut 3-vuotias. Onko täällä lisää maalauksia Azure Redistä, tai yokaista? Vanhat tarinat kiinnostavat minua hieman", Shizuka sanoi. "Onkohan tuossa maalauksessa oleva Azure Redi äitini silloin, kun hän toimi Azure Redinä?"
"Kyllä, mutta tämä maalaus on oma suosikkini", Ochiai sanoi. "Se kuvastaa hyvin hänen salaperäisyyttään. Kuulemieni huhujen perusteella nykyinen Azure Redi on nyt sinun ikäisesi".
"Kun tietäisitkin vain koko totuuden", Shizuka ajatteli.
"No, ota aikaa ja nauti", Yllättäen Ochiai katsoi vasemmalle nähdäkseen yhden miehen koskettavan taulua. Taidegallerian johtaja näytti yllättäen hermostuneelta. "Kubota! Mitä sinä teet?! Käskin sinua aina käyttämää käsineitä, kun kosketat maalauksia!"
"Ah! Anteeksi", Kubota sanoi näyttäen ensin säikähtäneeltä.
"Olet tehnyt tuollaista jo tarpeeksi täällä", Gallerian johtaja sanoi Kubotalle kävellen Kubotan eteen. Sitten hän katsoi toista miestä, jonka käsissä oli käsineet. "Uh, Ijima-kun, huolehdi tästä".
"Toki", Ijima sanoi.
Kubota käveli pois näyttäen hieman vihaiselta.
"Hm. Aika vahva reaktio! Toisaalta on käytännön mukaista koskettaa teide-esineitä hansikkailla" Shizuka mietti.
"Hmph. Tämä on varmasti yksinäinen paikka", Sanoi taidegalleriaan tullut, ruskeaviiksinen mies. Hänellä oli ruskeat hiukset, vaalea iho, ja mustat silmät. Hänellä oli yllään vaaleanruskea takki, jonka alla oli sininen paita, ja hänellä oli kaulassaan punainen solmio. Hänellä oli jaloissaan vaaleanruskeat housut, ja mustat kengät. Hän oli hieman pyöreä, ja yli 30-vuotias. Hän pysähtyi gallerian johtajan taakse erään toisen miehen kanssa.
"Omistaja Manaka", Gallerian johtaja sanoi.
"Tämä paikka suljetaan noin 10 päivän kuluttua", Manaka sanoi katsellen ympärilleen. "Siihen asti pidä huolta tästä romusta, jossa kasvaa hometta".
Eräät gallaerian työntekijät mulkoilivat Manakaa vihaisina.
"Ok. Mennään katsomaan piirustuksia", Manaka sanoi seurassaan olevalle miehelle.
"Kyllä, sir", Manakan seurassa oleva mies sanoo kantaen oikeassa kädessä kirjekuorta, joka oli vaaleanruskea.
Miehet kävelivät pois paikalta.
"Tämä taidegalleria suljetaan?" Ran kysyi gallerian johtajalta.
"Kyllä. Edellisen omistajan yritys meni konkurssiin, joten hän myi tämän paikan Manakalle", Gallerian johtaja sanoi.
"Edellinen omistaja myi hänelle tämän paikan sopimuksella, jonka mukaan Manaka jatkaa tämän paikan ylläpitämistä. Mutta toisen tapaamisen aikana, kun Manaka osti tämän paikan, hän sanoi muuttavansa tämän paikan hotelliksi", Ijima sanoi.
Kaikki katsoivat Manakaa.
"Monet eivät taida pitää tuosta Manakasta, sillä hän näyttää tosi ahneelta. Tämän gallerian sulkeminen, ja uuden hotellin rakentaminen tämän gallerian paikalle saattaisi merkitä potkuja eräille tämän gallerian työntekijöille. Siksi monet, tämän gallerian työntekijä eivät taidakaan pitää Manakasta", Shizuka mietti ymmärrettyään tilanteen.
Klak! Haarniskan kypärä putosi yllättäen lattialle, ja Ijimi, ja johtaja näyttivät yllättyneiltä.
Kyseisessä kypärässä oli punainen sulka kyseisen kypärän päälaen kohdalla.
Kubota poimi pudonneen kypärän, ja laittoi sen vasemmalla puolellaan olevaan kottikärryyn, jonka päällä oli iso, violetti liina. Kyseisen liinan alla oli haarniskan osia.
"Tuo kaveri kohtelee taideteosta jälleen väkivaltaisesti", Shizuka mietti.
"Sinun nimesi on Kubota eikö?" Manaka kysyi. "Olen kuullut sinusta. Sinun on parasta mennä hankkimaan rahaa aikaisin! Heh heh!"
Manaka käveli avustajansa kanssa pois paikalta.
"Kirottu!" Kubota heitti kypärän kottikärryihin. Klak!
"Ah! Jälleen", Shizuka ajatteli.
"No niin kaikki, olkaa hyvät, ja nautikaa", Johtaja ja Iijima johdattivat muut tosieen galleriaan.
"Hän suuttui niin kovasti viime kerralla", Shizuka mietti uteliaana.
Myöhemmin.
Ryhmä oli Earth Room-nimisessä galleriassa.
Seinillä oli maalauksia, ja lasivitriineissä oli kruunuja, ja muitakin arvo-esineitä.
Eräillä pöydillä oli ruukkujakin.
Myöhemmin.
Ryhmä oli Sky Room-nimisessä galleriassa.
Siellä oli patsaita, ja katossa oli iso, hieman lintua muistuttava lasimaalaus.
Myöhemmin ryhmä oli Ocean Room-nimisessä galleriassa.
Sielläkin oli maalauksia, ja patsaita.
Siellä oli jopa laivan pienoismalleja.
Myöhemmin ryhmä käveli käytävällä.
"Mitä?" Ran sano pysähtyessä käytävälle. Hän katsoi eteenpäin nähdäkseen lattialla kyltin jossa luki:
"Pääsy kielletty".
"Se on outoa. Tuolla pitäisi olla yksi huone suoraan eteenpäin", Ran sanoi katsoen kädessään pitämäänsä opaslehteä.
"Unohda se. Haluan vain lopettaa tällaisen vaeltelun", Kogorō sanoi palaten lähtösuuntaan.
"Mōri-san, miksihän Ran-san halusi meidänkin tulevan tänne?" Shizuka kysyi.
"Usko tai älä, mutta hän pelkää aaveita. Kun Ran ja Sonoko yöpöyvät kerran Shizukan kotona, niin Ran vaati monesti ystäviään kurkistamaan sängyn alle ja vaatekaappiin, ennen kuin Ran uskalsi nukahtaa", Kogorō sanoi.
"Niinhän se olikin", Shizuka mietti. "Sitä ei kuitenkaan uskoisi helposti todeksi Ranin karate-harrastuksen takia".
Lopulta Ran seurasi muita.
"Olen väsynyt. Mennään kotiin, Ran-san", Shizuka sanoi istuen Kogorōn kanssa penkille.
"Olen nälkäinen", Kogorō sanoi.
"Sinä olet niin heikko...väsyt pelkästään täs-Häh?" Ran katsoi vasemmalle nähdäen aiemmin tuijottamansa käytävän. "Ei pääsy kielletty-kylttiä. Hei! Nyt kun olemme täällä, niin haluan vain tarkistaa tuon huoneen".
"Mitä?!" Shizuka, ja Kogorō kysyivät uskomatta korviaan.
"Voitte mennä kotiin, jos haluatte, mutta teette illallisen itse. Heh heh!" Ran nauroi kävellen kohti äsken tuijottamaansa käytävää.
"Tuo on halpamaista", Shizuka ja Kogorō sanoivat ärtyneinä seuraten Rania.
"Onpa hän utelias", Shizuka sanoi.
"Tietäisitpä vain sen, että miten utelias hän oikein on. Jos sinulla on päiväkirja, niin suosittelen sinua piilottamaan sen päiväkirjan, ettei Ran voi lukea sitä omin luvin", Kogorō sanoi.
"Kiitos neuvosta. Hän taitaa olla sitä tyyppiä, joka syöksyy suoraan toimintaan miettimättä seurauksia", Shizuka sanoi.
"Lievästi sanottuna. Ja suuttuessaan hän ei kuuntele ketään. Hän on ihan liian helposti jännittyvä. Hän komentelee, määräilee, ja hänen pitää aina olla oikeassa. Se on joskus tosi turhauttavaa", Kogorō sanoi.
"Miten siis kestät häntä?!" Shizuka ajatteli. "Ran on ystäväni, joten en saisi ajatella hänestä noin".
Lopulta joukkio saapui Hell Room-galleriaan.
Galleriassa oli pimeää, ja siellä täällä oli haarniskoja, ja patsaita.
"Miten pimeä huone", Ran sanoi.
"No, tämä ON helvetin huone", Shizuka sanoi.
Joukkio ei huomannut huoneessa olevaa varjoa. Lopulta he näkivät ison maalauksen, jossa jonkun miehen kurkkuun oli pistetty miekka.
"Vau! Niin iso maalaus!" Ran sanoi.
"Tämä on todella helvetin maalaus", Kogorō sanoi.
"Katsotaanpa...Tätä kutsutaan jumalalliseksi rangaistukseksi", Ran sanoi katsoen maalauksen nimelappua. "Siinä sanotaan, että tämä maalaus kertoo sankaritarista, joka kesytti paholaisen".
Tip!
"Hän?" Ran katsoi muiden tavoin oikealle, josta hän kuuli pisaroiden kaltaisen äänen osuvan lattiaan.
Manaka oli kiinnitetty huoneen seinään miekalla, joka oli isketty hänen kurkkuunsa. Hänen takanaan oleva seinä, ja hänen alapuolellaan oleva lattia olivat veritahrojen peitossa. Miehen vaatteissakin oli verta.
"Iiiiiiik!" Ran huusi säikähtäneen.
"Omistaja Manaka!" Shizuka huusi shokissa.
(Myöhemmin)
Poliisit olivat galleriassa tutkimassa rikosta.
"Sinä taas?" Megure kysyi Kogorōlta.
"Kyllä, Keibu-dono. Tietenkään en ole antanut kenenkään koskea ruumiiseen", Kogorō sanoi.
"Hmph", Megure tuhahti kävellen vasemmalle, ja pysähtyi sitten gallerian henkilökunnan eteen. "Joten? Onko kukaan nähnyt rikollista?"
"Olen puhunut kaikkien kanssa, eikä kukaan ole nähnyt rikollista", Gallerian johtaja sanoi.
"V-Voi kyllä, ja rikollinen on saattanut tallentua tuolle kameralle", Ijima osoitti oikean nurkan edessä olevassa pylväässä olevaa valvontakameraa.
Kaikki katsoivat kyseistä kameraa.
(Valvontakamera-huone)
"Se on? Se on haarniska", Megure sanoi katsoen valvontakameran videota muiden kanssa.
"Miten tyhmä rikollinen. Ei edes tiedä, että hänen tekonsa nauhoitettiin valvontakameralle", Kogorō sanoi istuessaan tietokonepöydän edessä olevalla tuolilla.
Manaka käveli videolla haarniskan eteen, ja katseli sitä. Sitten hän katsoi oikeassa kädessään olevaa rannekelloa.
"Se on omistaja. Täältä tulee rikollinen", Kogorō sanoi. "Minä katson sinua..."
Yllättäen kaikki näkivät sen, että miten haarniska ilmestyi omistajan taakse pitäen miekkaa oikeassa kädessään. Se haavoitti Manakaa ensin selkään miekkansa avulla.
Manaka näytti säikähtäneeltä, ja kaatui sitten istumaan lattialle.
Sitten haarniska käveli kameran eteen. Sitten haarniska kääntyi ympäri, ja iski miekkansa uudelleen Manakan vasempaan olkapäähän. Sitten haarniska tarttui vasemmalla kädellään Manakan kaulaan, ja iski sitten oikeassa kädessään pitämänsä miekan Manakan kurkkuun, ja samalla haarniska iski miekkansa Manakan takana olevaan seinään. Haarniskankin päälle roiskui verta. Sitten haarniska näytti kävelevän kohti kameraa.
Megure pysäytti valvontakameran tallenteen painamalla yhtä tietokonepöydän painiketta.
"Odota hetki", Kogorō sanoi nousten hieman seisomaan.
"Missä olen nähnyt tämän kohtauksen aiemmin?" Shizuka kysyi.
"Ai niin. Näin sen tuossa galleriassa olevassa maalauksessa", Shizuka sanoi muistettuaan kyseisen asian. "Se on aivan kuin se maalaus!"
"Se maalaus?" Megure kysyi.
"Se oli tuolla galleriassa esillä oleva maalaus. Otsikko on jumalallinen rangaistus", Kogorō sanoi. "Todennäköisesti Manaka tapettiin jäljittelemään sitä maalausta".
"Mutta miten rohkea rikollinen", Megure sanoi. "Mitä jos hänet nähtiin?"
"Murhaaja taisi käyttää haarniskaa valeasuna, jottei häntä nähtäisi, kun hän murhasi Manakan. Jos olen oikeassa, niin murhaajan täytyi teon jälkeen pyyhkiä haarniskan päälle roiskuneet veri-tahrat jollain liinalla, jottei kyseistä haarniskaa löydettäisi. Mutta sen haarniskan päällä ollut veri voisi reagoida yhä luminoliin, vaikka se olisikin pyyhitty pois päältäpäin katsoen. Murhaajan täytyy olla tosi hyväkuntoinen voidakseen liikkua hyvin haarniskassa haarniskan painon takia, sillä haarniska on metallia ja taitaa siksi painaa tosi paljon. Mutta kukaan ei nähnyt murhaajaa. Ai niin. Tuon gallearian oviaukon edessä oli aiemmin pääsy kielletty-merkki. Ymmärrän. Murhaajan täytyi surittaa tekonsa silloin, kun pääsy kielletty-kyltti oli paikallaan. Murhaaja tarvitsi ilmeisesti sopivan verran aikaa suorittaakseen rikoksen. Se selittäisi myös sen, että miksi se kyltti oli tuon gallerian oviaukon edessä niin kauan. Ja Manaka katseli kelloaan, ennen kuin hänet murhattiin. Jos olen oikeassa, niin tapahtumien kulku oli tällainen. Murhaaja houkutteli Manakan tuohon galleriaan sovittuaan ensin tapaamisen hänen kanssaan tuossa galleriassa. Sitten kun Manaka oli mennyt tuohon galleriaan odottamaan murhaajaa, niin murhaaja laittoi pääsy kielletty-kyltin gallerian oviaukon eteen, puki haarniskan ylleen, ja murhasi sitten Manakan ottaen mallia tuosta maalauksesta. Sitten murhaaja piiloutui jonnekin, riisui haarniskan yltään, ja pyyhki siinä olevan veren laittaen haarniskan paikalleen, tai piiloon. Emme nähneet kenenkään tulevan pois tuosta galleriasta mennessämme sinne. Jos tuossa galleriassa on jokin taka-ovi, niin tekijä saattoi paeta sitä kautta laitettuaan ensin pyyhkimänsä haarniskan takaisin paikalleen. Sitten hän otti pääsy kielletty-kyltin pois tuon gallerian oviaukon edestä ennen kuin tulimme tuon gallerian lähelle. Tekijä taitaa tuntea tämän rakennuksen hyvin voidakseen suunnitella tämän rikoksen niin hyvin. Toisin sanoen, murhaajan täytyy olla joku tämän taidegallerian työntekijöistä, jolla on tämän rakennuksen avaimet, ja joka ei pitänyt Manakasta. Johtuiko murha siitä, että Manaka suunnitteli rakentavansa hotellin tämän gallerian paikalle? Tarvitsisin todisteita, mutta ainoa todiste, eli se haarniska on nyt piilotettu jonnekkin. Ai niin! Kubotahan kuljetti aiemmin haarniskaa kärryillä. Olisikohan se etsimäni haarniska?" Shizuka mietti.
"Nyt kun ajattelen sitä, niin tuon huoneen käytävällä oli aiemmin "pääsy kielletty"-merkki", Ran sanoi.
"Mitä?" Megure kysyi.
"Ran, kello oli silloin noin neljä. Olenko oikeassa?" Kogorō kysyi.
"Joo, mutta kun palasimme sinne noin yli viiden aikaan, se kyltti oli poissa", Ran sanoi.
Megure näytti yllättyneeltä, ja katsoi sitten tietokonepöydän kuvaruuduissa olevissa ruuduissa olevia kellon aikoja:
"Rikos tapahtui noin kello 4.30. Ei ole epäilystäkään siitä, että rikollinen laittoi "pääsy kielletty"-merkin sinne".
"Se, miten hän oli toiminut viittaa siihen, että hän pukeutui kyseisen haarniskaan siinä huoneessa", Kogorō sanoi.
"Sitten hän tappoi omistajan, jonka hänen piti tavata", Megure sanoi.
"Tämän täytyy tarkoittaa sitä, että rikollisen on tunnettava taidegalleria", Kogorō sanoi.
"Lyhyesti sanottuna rikollinen on yksi teistä!" Megure sanoi katsoen taidegallerian henkilökuntaa.
"Hei katso! Omistaja on tekemässä jotain", Shizuka sanoi huomattuaan kyseisen asian käynnistettyään valvontakameroiden tallenteen.
"Häh?" Megure kysyi.
"K-kelaat nauhaa takaisin kyselemättä?" Kogorō sanoi.
"Katso. Rikollinen otti ensin vauhtia, ja sitten hän katsoi eteenpäin, ja omistaja tekee silloin jotain", Shizuka sanoi.
"Mitä?" Megure kysyi.
Kaikki näkivät, miten Manaka otti läheiseltä seinältä irti erään taulun nimipaperin, ja oikealla puolellaan olevalta pöydältä kuulakärkikynän, ja kirjoitti sitten jotain äsken irrottamalleen nimipaperille.
"Kyllä. Hän huomasi jotain, ja otti taulun nimipaperin", Kogorō sanoi.
"Ja nyt kynän, joka oli pöydällä", Megure sanoi.
Sitten Manaka heitti kynän lattialle, ja rypisti nimipaperin oikean nyrkkinsä sisälle.
"Hän kirjoittaa jotain. Hän heitti kynän pois. Entä nimipaperi?" Megure sanoi.
"Hän rypisti sen käsillään", Kogorō sanoi.
Haarniska katsoi Manakaa, ja tarttui sitten Manakan kaulaan vasemmalla kädellään, otti miekkansa oikealla kädellään, ja pisti miekkansa Manakan kurkkuun.
"Entä tuo nimipaperi", Kogorō sanoi.
"Se on edelleen hänen käsissään?" Megure kysyi.
"Hän oli näemmä oikeakätinen. Murhaajakin käytti oikeaa kättään suorittaessaan rikoksen", Shizuka sanoi.
"Hyvin huomattu. Olet selvästi oppinut jotain tarkkailemalla etsivä-toimiani", Kogorō sanoi tyytyväisenä.
"Irene-chan, sinulla on tarkat silmät, kuten Shizukallakin!" Ran ajatteli huomattuaan kyseisen asian.
Kaikki menivät rikospaikalle.
"Uhrin käsissä on nimipaperi", Yksi poliisi sanoen ottaen paperin uhrin oikeasta kädestä. Sitten hän antoi paperin Megurelle.
Megure avasi nimipaperin:
"Hmm. Tä-Tämä on! K-Kubota!"
"Mitä?! Miksi nimeni on kirjoitettu siihen nimipaperiin?!" Kubota kysyi.
"Vaikuttaa siltä, että käytit panssareita piilottaaksesi itsesi kameralta, mutta uhri tiesi kuka se oli", Kogorō sanoi.
"Ei ei! Se en ollut minä!" Kubota huusi.
"En usko sen olleen hän. Hänen ilmeensä on hermostunut, mutta ei samalla tavalla kuin nurkkaan ajetun rikollisen. Hän näyttää pelokkaalta. Murhaaja on joku muu, joka vain lavasti Kubotan syylliseksi poistaakseen oman nimensä epäiltyjen listalta. Käskikö oikea murhaaja kenties Manakan kirjoittaa tuohon lappuun Kubotan nimen vierittääkseen syyn Kubotan niskoille?" Shizuka mietti.
"Kuulemmeko sitten alibisi kello 4.30 ajalle?" Megure kysyi.
"Minä...olin yksin toimistossa tekemässä työtä, jonka johtaja pyysi minua tekemään", Kubota sanoi.
"Kysyin sitä häneltä varmasti", Johtaja sanoi.
"Silloin sen täytyy tarkoittaa sittä, ettei kukaan nähnyt sinua tuolloin", Megure sanoi.
"Odota hetki! Minulla ei ole edes syytä tappaa omistajaa!" Kubota sanoi perääntyen vähän.
"Valehtelusta ei tule mitään hyvää, Kubota-san", Iijima sanoi. "Myit täällä olevia taideteoksia salaa, ja omistaja pakotti sinua maksamaan menetyäksesi, eikö?!"
"T-tuota", Kubota sanoi.
"Onko se totta?" Komissario Megure kysyi.
"Mutta, mutta", Kubota perääntyi lisää. "Sillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa! En tappanut hänet!"
"Se on ok. Kun mieheni löytävät panssarin, niin totuus paljastetaan", Megure sanoi.
"Anteeksi, mutta kuinka paljon haarniska painaa, sillä sehän on valmistettu metallista?" Shizuka kysyi taidegallerian johtajalta.
"Keskiaikainen rengashaarniska painoi 13 kilogrammaa ja italialainen 1400-luvun levyhaarniska painoi 26–32 kilogrammaa. Keskiaikainen levyhaarniska oli joustava, ja kohtalaisen kevyt kantaa. Haarniskan paino jakautui tasaisesti ympäri kehon, ja sen käyttäjät olivat harjoitelleet jo pojasta asti. Haarniskoitu soturi pystyikin nousemaan helposti hevosen selkään ilman apua. Haarniskan suurin ongelma oli sen vaarallinen kuumeneminen taistelun aikana, mikä saattoi aiheuttaa kuolemia. Turnajaisissa käytetyt haarniskat olivat paksumpia, ja kömpelömpiä kuin sodassa käytetyt haarniskat. Japanilainen 700-luvun haarniska tanko tehtiin rautalevyistä. Sen korvasi mantereelta omaksuttu lamellaarihaarniska keiko, jota käyttivät ratsusotilaat. Heian-kauden lopulla vuonna 1185 käytössä oli lamellihaarniska o yoroi, joka koostui useasta osasta. Yksinkertaisempaa do-maru-haarniskaa käyttivät jalkamiehet. Hienoimmat haarniskat olivat samuraiden käytössä. Kun portugalilaiset toivat Japaniin tuliaseet 1540-luvulla, joistain haarniskoista alettiin tehdä paksumpia. Haarniskoista luovuttiin Japanissa 1800-luvulla kun länsimaiset sotilasunivormut korvasivat ne(Otettu wikistä)", Oichi sanoi.
"Kiitos", Shizuka sanoi.
"Ole hyvä", Johtaja sanoi.
Shizuka käveli haarniskojen edessä, kunnes hän näki huoneen lattialla kullan värisen kuulakärkikynän:
"Tuo taitaa olla se kynä, jota Manaka käytti ennen murhaansa".
Shizuka otti taskustaan nenäliinan, jolla hän poimi kynän lattialta. Sitten hän käveli komissarion eteen:
"Anteeksi, Megure Keibu, mutta löysin äsken uhrin käyttämän kynän noiden haarniskojen läheltä".
"Mitä?" Megure kysyi.
Shizuka antoi kynän Megurelle.
"Hienoa työtä, Irene-kun", Megure sanoi katsoen kynää. "Ahh. Tämä on mukava kynä".
Kynässä oli jopa mustia kanjimerkkejä, ja se kiilsi hieman.
"Tuo kynä tehtiin Beika Art Gallery 50-vuotisjuhlaan. Kaikilla työntekijöillä on sellainen", Johtaja sanoi nähtyään Shizukan äsken löytämän kynän.
"Joten joku jätti tämän taakseen?" Megure kysyi. Hän kiepautti kynää ympäri, ja terä työntyi ulos kynästä. Sitten hän piirsi vähän muistivihkoonsa. Sitten hän vertasi uhrin kirjoittamaa viestiä kynän jälkeen. "Väri ja paksuus ovat samat. Uhri todennäköisesti käytti tätä".
"Se on outoa. Kubota-sanin pitäisi tietää kamerasta. Miksi hän käytti juuri tätä huonetta, kun hänen piti piilottaa henkilöllisyytensä panssarin avulla? Voidakseen matkia sitä maalauksen tilannetta? Ei. Hänellä ei tunnu olevan kiinnostusta taiteeseen. Se tukee teoriaani siitä, ettei hän ole tekijä", Shizuka mietti muistettuaan sen, miten Kubota oli aiemmin heittänyt haarniskan kypärän kottikärryihin. "Miksi hän tekisi sellaista?"
Shizuka otti huomaamattomasti taskustaan esiin unipommin, ja käveli huoneen oviaukolle, jossa hän kumartui alemmas esittäen kutittavansa polveaan, kun hän vieritti galleriaan unipommin. Shah! Pommi räjähti levittäen savua huoneeseen, minkä seurauksean kaikki huoneessa olijat nukahtivat kaatuen samalla lattialle.
"Vilkaisen valvontakameroiden nauhoituksia uudestaan ihan vain varmuuden vuoksi", Shizuka mietti kävellen valvomoon.
Kaksi poliisia katsoi nauhoitusta rikoksesta:
"Vau, miten hullua!"
"Se on kuin hurja elokuva".
"Mitä teette?" Shizuka kysyi.
"Hei tyttö! Et voi tulla tänne!" Toinen poliisi sanoi.
"Megure Keibu pyysi minua välittämään teille erään viestin. Hän haluaa teidän menevän auttamaan muita tämän tapauksen ratkaisemisessa", Shizuka sanoi. "Hän, ja muut nukahtivat yllättäen, joten tulin tänne puhumaan siitä teille".
"Häh?" Toinen poliisi kysyi.
"O-Onkohan hän huomaannut sen, että meistä oli hauskaa katsella valvontakameran videota?" Toinen poliisi kysyi.
"S-siinä tapauksessa, mennään", Toinen poliisi sanoi.
"Joo", Toinen poliisi sanoi.
"Hän haluaisi teidän selvittävän, että onko täällä taka-ovia, ja kertovan sen minulle", Shizuka sanoi. "Hän, ja Mōri-san halusivat teidän jopa etsivän sen haarniskan, jota murhaaja käytti murhatessaan omistaja Manakan. Murhaaja on todennäköisesti pyyhkinyt siitä veri-tahrat pois jollain liinalla, mutta se voisi silti reagoida yhä luminoliin".
"Tarkistetaan asia", Toinen poliisi lähti kollegansa kanssa huoneesta sulkien oven.
Shizuka istui tuolille, ja kelasi videon takaisin alkuun.
"Se on täältä", Shizuka sanoi. Hän pysäytti videon koko muuta. "Mitä missä etsimäni johtolanka on?"
Manaka näytti hermostuneelta katsoessaan lappua, johon hän kirjoitti myöhemmin.
"Miksi hän on niin yllättynyt tarkastellessaan nimilappua?" Shizuka mutisi. Hän kelasi taas videota, ja pysäytti sen. "Miksi hän heitti kynän sivuun lopetettuaan kirjoittamisen? Rikollinen solisi saattanut huomata sen. Odota! Kunne löysin sen kynän, niin sen terän oli sisällä! Se on outoa. Miksi joku tapettavassa asemassa oleva laittaisi kuulakärkikynän terän takaisin kynän sisälle? Ehkä johtaja onkin syyllinen".
"Jos olen oikeassa, niin Nemuri no Kogorōn on taas aika loistaa parrasvaloissa ratkaistakseni tämän tapauksen, mutta minun pitäisi varmistaa se, ettei minun nähdä käyttävän äänenmuunnintani. Minun pitää näemmä opetella matkimaan jopa miesten ääniä siltä varalta, jos olen vaikka kadottanut äänenmuuntimeni. Voisinpa olla kahdessa paikassa samaan aikaa", Shizuka sanoi ärtyneenä.
Yllättäen hänen korunsa alkoi hohtaa, ja hänen eteensä ilmestyi hänen identtinen kopionsa:
"Voin toteuttaa toiveesi, Shizuka-sama. Minä esitän sinua sillä välin, kun sinä hoidat Mōri-sanin puhe-osuuden".
"Kiitos", Shizuka sanoi hieman yllättyneenä muuttuen näkymättömäksi, ja lähtien kopionsa kanssa huoneesta.
Lopulta heitä vastaan tuli heidän aiemmin näkemänsä poliisit.
"Löysimme aiemmin mainitsemasi taka-oven. Se on rikospaikkana olevassa galleriassa. Sitä ei oltu lukittu", Poliisi sanoi.
"Kiitos. Mainitsen sen Megure Keibulle", Shizukan kopio sanoi lähtien oikean Shizukan kanssa takaisin galleriaan.
"Sitten, pitäkää siitä huolta", Megure sanoo alaisilleen.
"OK", Yksi poliisi sanoi katsoen vasemmassa kädessään pitämäänsä, pientä muovipussia, jossa uhrin aiemmin kirjoittama lappu oli.
Megure käveli oikealle.
"Nyt", Yksi poliisi sanoi.
"Täällä on jälkiä! Joten niin se tehtiin", Näkymättömäksi muuttunut Shizuka ajatteli katsoen uhrin aiemmin kirjoitettamaa paperia. Kyseisessä paperissa oli jopa valkoisia viivoja. "Jos vain tajuaisin sen, että miten johtaja teki rikoksen".
"Missä olit?" Kogorō kysyi Shizukan kopiolta.
"Kellostani on loppunut patterit, joten kävin katsomassa toisen huoneen kelloa, sillä täällä on aika pimeää", Kopio sanoi.
"Kieltämättä täällä on pimeää", Kogorō sanoi kävellen lohikäärmeen näköisen patsaan eteen.
Näkymätön Shizuka painoi rannekelloaan, ja ampui tainnutusnuolen Kogorōn leukaan.
"Öh", Kogorō äänteli, ja kaatui sitten lattialle takamukselleen.
"Mitä nyt, Mōri-kun?" Megure kysyi.
"Keibu, Mōri-san, löysimme sen", Shizukan aiemmin tapaamat poliisit sanoivat tullessaan huoneeseen. Hän kantoivat käsissään harmaata kangasta. "Murhaajan aiemmin käyttämä haarniska oli Kubotan kaappissa".
"Löysitte sen?" Megure kysyi.
Shizuka käynnisti äänenmuuntimensa:
"Aivan, keibu-dono. Minä lähetin Irenen välittämään erään viestin haarniskan äsken löytäneille poliiseille keksittyäni erään asian".
"Millaisen viestin?" Megure kysyi samalla, kun poliisit laskivat kantamansa kankaan lattialle, ja kankaan sisältä paljastui veri-tahrojen peittämä haarniska.
"Keksin sen, että mitä kautta tekijä pakeni teon jälkeen. Ja senkin, että hän oli mahdollisesti piilottanut rikoksen aikana käyttämänsä haarniskan. Ajattelin aluksi niin, että tekijä olisi pyyhkinyt haarniskassa olevat veri-tahrat pois jollain liinalla, mutta se voisi silti reagoida luminoliin. Mutta emme näemmä tarvitsekaan luminolia, sillä haarniska on yhä yltä päältä veri-tahrojen peitossa. Suoritettuaan tekonsa tekijä pakeni varmaan tämän gallerian taka-oven kautta riisuttuaan haarniskansa. Sitten hän laittoi sen haarniskan tuon kankaan sisälle, ja toi sen sillä tavalla takaisin tänne gallerian sisälle. Kubota-kun, miten arvelette haarniskan päätyneen kaappiinne?" Shizuka kysyi.
"S-Se on mahdotonta! En tiedä siitä mitään!" Kubota huusi.
"Täällä on kaksi vastustamatonta todistetta", Megure sanoi. "Verinen panssari, ja kuolinviesti, jonka uhri jätti!"
"Ei. Se ei ole kuolinviesti", Shizuka sanoi. "Se on vain temppu, jonka rikollinen jätti syyttääkseen Kubotaa oikean rikollisen tekemästä murhasta".
"Lavastus?!" Megure kysyi. "Kuka tekijä sitten on?!"
"Eräs toinen tämän gallerian työntekijä. Aloitetaan kertaamalla tapahtumien kulku", Shizuka sanoi.
"Kun tulimme tänne, niin näimme erilaisia taideteoksia. Näimme samalla omistaja Manakan. Kuulimme, että edellisen omistajan yritys oli mennyt konkurssiin, ja hän oli myynyt tämän gallerian Manakalle, joka oli sanonut jatkavansa tätä. Mutta myöhemmin Manaka olikin päättänyt muuttaa tämän gallerian hotelliksi. Sen takia jotkut täällä työskentelevät olisivat saattaneet menettää työnsä. Siksi monet, täällä työskentelevät eivät ilmeisesti pitäneet Manakasta, olenko oikeassa, Ijimi-kun?" Shizuka kysyi.
"Kyllä", Ijimi sanoi.
"No palatakseni tähän aiheeseen. Kun olimme 4 aikaan menossa tähän galleriaan, niin tämän gallerian oviaukon edessä oli silloin pääsy kielletty-merkki. Mutta kun palasimme tänne 5 aikaan, niin kyseinen merkki oli kadonnut. Se johtui siitä, että murhaaja laittoi sen merkin tämän gallerian edessä olevalle käytävälle pitääkseen muut kaukana tästä galleriasta. Hän oli nimittäin sopinut aiemmin tapaamisen omistaja Manakan kanssa juuri tässä galleriassa. Mehän huomasimme valvontakameran videolta sen, että miten Manaka-san katsoi rannekelloaan ennen kuin hänet murhattiin. Hän siis odotti jonkun tulevan tänne. Oletan että murhaaja pukeutui haarniskaan piilottaakseen oikean henkilöllisyytensä. Sitten hän murhasi Manaka-sanin videolla näkemällänne tavalla. Ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen Manaka-san kaatui lattialle, ja yritti kirjoittaa kuolinviestin tunnistettuaan murhaajansa ehkä murhaajan äänestä. Siksi Manaka ottikin läheisellä pöydällä olevan kynän, ja paperin, joille hän yritti kirjoittaa murhaajansa nimen, mutta hän huomasikin silloin sen että murhaaja olikin jo kirjoittanut Kubotan nimen kyseiseen paperiin. Siksi hän ei painanutkaan kynän terää ulos kynästä, vaan kirjoitti kynän kirjoituspäällä murhaajan nimen paperiin ilman kynän terää. Todisteena teoriastani ovat tuossa paperissa olevat, valkoiset viivat. Murhaaja näki Manaka-sanin teon, ja hykkäsi uudelleen hänen kimppuunsa videolta aiemmin näkemällänne tavalla. Sitten murhaaja piiloutui jonnekin gallerian pimeään osaan, ja riisui haarniskan yltään, ja laittoi sitten haarniskan tuohon säkkiin, jonka Megure Keibun alaiset toivat äsken tänne. Sitten murhaaja pakeni täältä tässä galleriassa olevan taka-oven kautta. Hän palasi tänne ulko-oven kautta, ja vei sitten tuon säkin Kubota-kunin kaappiin lavastaakseen Kubota-kunin syylliseksi Kubotan täällä tekemien pikku-rikosten takia. Sitten murhaaja poisti pääsy kielletty-kyltin tämän gallerian edessä olevalta käytävältä 5 aikaan. Hän oli nimittäin tarvinnut paljon aikaa suorittaakseen tekonsa", Shizuka sanoi.
"Isä, kuka sitten on oikea tekijä?" Ran kysyi. "Hän pilasi taideteoksen".
"Ei, ei, sillä se on vain kopio-koriste", Ijimi sanoi. "Se on todennäköisesti se, jota Kubota-san kantoi aiemmin".
"Ymmärrän. Se oli kopio. Joten siksi johtaja ei sanonut mitään siitä, kun Kubota-kun heitti sen haarniskan kypärän aiemmin kottikärryihin", Shizuka sanoi. "Johtaja kuitenkin huomautti Kubota-kunille siitä, kun Kubota-kun käsitteli maalausta ilman käsineitä, muistanko oikein?"
"Kyllä. Taideteoksia pitää käsitellä varoen, ja siihen tarvitaan hansikkaita", Johtaja sanoi.
"Niin. Kubota-kun ei vaikuta kuitenkaan olevan kiinnostunut taiteesta, joten ehkä hän unohti hansikkaiden käyttämisen siksi, ettei ole kiinnostunut taiteesta", Shizuka sanoi.
"Meillä oli onnea, että murhassa käytetty panssari oli vain kopio. Näyttää siltä, että myös muut taideteokset on pelastettu", Ijimi sanoi.
"Siinäpä se. Murhaaja ei välittänyt gallerian kopioista, toisin kuin aidoista taideteoksista. Myöhemmin kun ajattelin sitä kunnolla niin...seinällä, jonka kohdalla murha tapahtui oli taulun nimi-paperi, mutta sillä seinällä ei ollut maalauksia. Rikollinen otti ne maalaukset pois paikaltaan ennen murhaa pelastaakseen maalauksia joutumasta kosketuksiin veren kanssa. Rikollisen on siis oltava joku tämän taidegallerian työntekijä, joka arvostaa täällä olevia, aluperäisiä taideteoksia enemmän kun kaikki muut tämän gallerian työntekijät. Mutta odottakaa hetki. Tämä on temppu, jossa se ei olisi mitään järkeä, ellei Kubota-sanin alibia ole todistettu millään tavalla. Tämän täytyy tarkoittaa sitä, että ainoa henkilö, joka olisi voinut tehdä täällä omistaja Manakan murhan, on johtaja!" Shizuka sanoi.
Johtaja näytti hieman hermostuneelta.
"O-oliko se todella hän?!" Ijimi kysyi.
"Kyllä. Hän sanoi aiemmin, että kaikki maalaukset täällä ovat hänelle kuin omia lapsia", Shizuka sanoi. "Hän ei todennäköisesti pitänyt siitä, että Manaka suunnitteli muuttavansa tämän paikan hotelliksi. Hän päätti siis murhata Manaka-sanin estääkseen tätä hankkiutumasta eroon gallerian taideteoksista, ja lavasti samalla Kubota-kunin syylliseksi siksi, että Kubota-kun kohteli joitain taideteoksia huolimattomasti".
"Jos minun päättelyni on oikea, niin silloin hänellä on se vieläkin", Shizuka sanoi.
"Se?" Megure kysyi.
"Antakaa hänelle paperia, jotta hän voisi piirtää jotain", Shizuka sanoi.
"Selvä", Megure antoi muistivihkonsa gallerian johtajalle.
Johtaja otti kynänsä takkinsa sisätaskusta oikealla kädellään, ja pyöritti kynänsä terän ulos kynästä, ja valmistautui piirtämään, kunnes hän hermostui enemmän. Sitten hänen kätensä alkoi täristä.
"Mikä on vikana, Ojima-san? Miksi et kirjoita siihen muistivihkoon? Voi taidan ymmärtää! Se on totta! Tiesitte jo ennen kuin edes aloititte kirjoittamisen, että kynänne ei toimi. Mutta se on outoa. Miksi teillä on kynä, jonka tiedätte olevan toimintakunnoton?" Shizuka kysyi.
"Kynä, joka on toimintakunnoton? Onko tämä kuolinviesti siis huijausta?" Megure kysyi.
"Ainakin puoliksi. Katsokaa sitä uudelleen. Eikö siinä ole mitään outoa merkkiä? Siinä on merkki, joka näyttää siltä, että se on tehty kynällä, joka ei toiminut. Puhun niistä aiemmin mainitsemistani, valkoisista viivoista. Tarkemmin katsottuna se osoittautuu pyörrettä muistuttavaksi kuvioksi, jollaisen Megure Keibu piirsi tuohon muistivihkoonsa aiemmin. Entä jos tämä merkki tehtiin kynällä, joka ei toimi, jotta näyttäisi aivan siltä, mitä siellä oli alun perin?" Shizuka sanoi.
"Ymmärrän sen! Tätä ei kirjoittanut Manaka-san. Sen kirjoitti rikollinen alusta alkaen!" Megure sanoi. "Mutta mitä hän aikoi kirjoittaessaan tämän? Miksi omistaja sitten ottaisi nimipaperin?"
"Se on oikeastaa aika helppoa. Rikollinen käski Manaka-sanin kirjoittaa hänen takanaan olevalla nimipaperille. Siksi murhaaja käänsi vähäksi aikaa selkänsä uhrille. Rikollisen nimi oli siinä nimipaperissa, mutta nimipaperissa lukikin Kubota oikean rikollisen nimen sijaan. Yllättynyt Manaka yritti poistaa sen nimen kynällä, ja kirjoittaa todellisen rikollisen nimen paperille. Mutta hän ei voinut. Miksihän? Koska sinne asetettu kynä ei toiminut. Oletan, että murhaaja jätti sinne aiemmin tahallaan kynän, joka ei toiminut kirjoitettuaan ensin Kubotan nimen nimipaperiin kasatakseen todistus-aineistoa Kubotaa vastaan", Shizuka sanoi.
"Siksi omistaja siis heitti käyttämänsä kynän sivuun, ja yritti murskata paperin käsissään", Megure sanoi
"Aivan, ja sitten murhaaja tappoi hänet. Rikoksen teon jälkeen murhaaja otti toimimattoman kynän mukaansa, ja laittoi sen tilalle kynän, jonka Irene löysi aiemmin. Johtajahan sanoi, että kaikilla tämän gallerian työntekijöillä on sellaiset kynät, ja hän tuntee jopa kaikki tämän gallerian taideteokset, joten hän osaisi helposti koota haarniskan osat yhteen olenko oikeassa?" Shizuka kysyi. "Nyt, kuulkaamme mikä on teidän alibinne kello 4:30 ajalle".
"J-johtaja", Ijimi sanoi.
"Tuolloin odotin. Odotin sitä pahaa miestä piiloutumalla siihen panssariin", Johtaja sanoi.
"Mitä?!" Gallerian työntekijät kysyivät.
"Se oli juuri niin kuin sanoit. Asetuin seisomaan kameran eteen, jotta näyttäisi ihan siltä, että annoin omistajalle jonkin aikaa, nimipaperin laittamiselle oikealle paikalle, kynän laittamista oikealle paikalle. Se kaikki oli tehty suunnitelmieni mukaan, koska harjoittelin sitä täällä monta kertaa", Johtaja sanoi.
"Eli te pukeuduitte yöllä haarniskaan, ja kuljitte täälä pukeutuneena kyseiseen haarniskaan tottuaksenne liikkuman siinä", Shizuka sanoi sammuttaen äänenmuuntimen.
"Kyllä. Luulin että se oli typerää, mutta tein sen kaiken päästäkseni eroon omistaja Manakasta, paholaisesta, joka yritti viedä taidegallerian jota ajattelin omana lapsenani hänen itsekkäiden syidensä takia. Ja halusin myös rangaista Kubota-kunia, joka myi taideteoksia selkämme takana", Johtaja sanoi katsoen Kubotaa.
Kubota näytti hermostuneelta.
"Ochiai-san, toisin kuin maalaus näyttää siltä, että tekin saitte jumalallisen rangaistuksen", Shizukan kopio sanoi.
"Ei, se on aivan kuin se kuva. Paholainen tuhoutui sankarillisen ritarin toimesta, mutta ritari, joka peittyi paholaisen vereen muuttui lopulta itsekin pahaksi. Ei ole väliä mikä oli syyni, sillä olen murhaaja. Olen myös muuttunut erilaiseksi. Todisteena siitä on se, etten kyennyt pettämään pienintäkään silmää oikeudenmukaisuudelta", Ochiai sanoi. "Heh heh!"
(Myöhemmin)
Näkymätön Shizuka käveli klooninsa, Ranin, ja Kogorōn kanssa kohti kotia.
"Päätelmänne oli nerokas, Mōri-san?" Shizukan kopio sanoi.
"Tiedän", Kogoro sanoi. "En tosin muista sitä".
Kogoro käveli eteen päin samalla, kun Shizuka pysähtyi kopionsa tavoin katsomaan erään kirjakaupan näyteikkunan hyllyllä olevia Azure Redin-kirjoja.
"Voisikoha Irene-san olla Shizuka? Kysyn sitä", Ran mietti.
"Irene-san, kuulitko jo sen, että liikunnan opettajamme, Kishida-sensei menee naimisiin?" Ran kysyi.
"Se gorillako?" Shizukan kopio mutisi.
"Sanoitko häntä äsken gorillaksi? Erikoinen yhteensattuma, sillä Shizukakin sanoo Kishida-senseitä gorillaksi", Ran sanoi.
Shizuka, ja hänen kopionsa katsoivat Rania hermostuneina:
"Epäileekö hän Irenen, ja Shizukan olevan sama henkilö?! Hoksasiko hän sen siitä, kun esitin päätelmän murhaajan oikeakätisyydestä?! Että minun pitikin mainita hänelle joskus pienten yksityiskohtien huomioimisen hyödyllisyys!"
"Mōri-san, muistin juuri sen, että maito on loppunut! Käyn ostamassa sitä lisää", Shizuka sanoi.
"Sopii", Kogorō sanoi.
Shizuka käveli kopionsa kanssa läheiselle sivukujalle, ja muuttui näkyväksi kopionsa kadotessa. Hän kurkisti kujalta nähdäkseen Ranin, ja Mōri Kogorōn palaavan kotiinsa. Hän otti kännykän taskustaan, ja soitti Professori Agasalle:
"Akasa Hakase, voisitko auttaa minua hieman?"
"Millä tavalla, Shizuka-kun?" Agasa kysyi.
"Ran taitaa epäillä oikeaa henkilöllisyyttäni. Palaan hänen kotiinsa 10 minuutin kuluttua, joten voisitko soittaa hänelle silloin, ja käyttää vaikka toista äänenmuunninta matkiaksesi ääntäni? Niin käännämme hänen epäilyksensä pois minusta", Shizuka sanoi.
"Toki. Minulla on sitä paitsi uuden äänenmuuntimen prototyyppi kehitteillä. Kokeilen sitä soittaessani Ran-kunille", Agasa sanoi.
"Kiitos", Shizuka sanoi sammuttaen puhelimensa, ja laittaen sen taskuunsa. Sitten hän meni läheiseen kauppaan.
(Myöhemmin)
"Tulin jo", Shizuka jätti kengät aulaan, ja meni Kogorōn toimistoon, jossa Ran istui sohvalla pitäen käsiään puuskassa.
"Maito oli tarjouksessa", Shizuka sanoi katsoen oikeassa kädessään pitämäänsä muovikassia.
"Vai niin?" Ran kysyi.
"Missä isäsi on?" Shizuka kysyi.
"Suihkussa", Ran sanoi.
Pring pring!
Ran nousi seisomaan, ja otti puhelimen oikealla kädellään painaen sen näppäintä käynnistäen puhelun:
"Mōri Tantei Jimusho".
"Pitkästä aikaa, Ran", Agasa sanoi Shizukan äänellä.
"Shizuka? Mutta miten voit soittaa minulle juuri nyt?" Ran kysyi katsoen Shizukaa yllättyneenä.
"Mitä?! Oletko jo unohtanut minut?! Miten voit olla noin ilkeä lapsuuden ystävällesi?!" Agasa kysyi.
"Mikä sinulla on? Kuulostat ihan isoisältäni", Ran sanoi. "Näyttää siltä, että olin väärässä Irene-chania koskevien epäilysteni suhteen".
"Hienoa, Akasa Hakase", Shizuka ajatteli tyytyväisenä.