Heipä hei! Tässä on Azure Redi-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Hain tähän lukuun, ja seuraavaan lukuun inspiraatiota Sailor Moonin ensimmäisestä animesta, ja Sailor Moon Crystalista. Nähdään seuraavassa luvussa.
Shizuka istui Kafe Powaron asiakkaan pöydän edessä olevalla tuolilla, ja joi teetä.
Hän laittoi taakupin pöydälle, ja katsoi ulos ikkunasta.
Saa oli aurinkoinen, ja tuuli kevyesti.
Shizukalla oli yllään violetti toppi, ja jaloissaan mustat housut, ja mustat sandaalit, seikä valkoiset sukat.
"Anteeksi, mutta onko tämä paikka varattu?" Joku kysyi Shizukan edestä, ja Shizuka näki Kuroba Kaiton.
Kaitolla oli yllään punainen pusero. Hänellä oli jaloissaan mustat housut, ja mustat tennarit.
"Nyt on, Kuroba-kun", Shizuka sanoi.
"Kiitos, Miyamizu-chan", Kaito sanoi istuen Shizukaa vastapäätä olevalle istuimelle.
"No, emme olekaan nähneet vähään aikaan", Shizuka sanoi punastuen hieman.
"Niin. Viime kerrasta on aikaa", Kaito sanoi.
"Hei, Kuroba-kun, ollaanko kavereita?" Shizuka kysyi.
"Sopii", Kaito hymyili.
"Onpa on kohtelias tytöille. Siinä tapauksessa Ran vie Kaito-kunin varmasti, jos Ran tapaa Kaito-kunin joskus", Shizuka mietti. "En saa ajatella ystävästäni noin".
"Missähän Irene-chan on?" Ran mutisi.
"Hänhän sanoi menevänsä Kafe Powarotiin joksikin aikaa", Kogorō sanoi juodsen olutta olut tölkistä. Hän heitti tölkin lattialle.
"Älä sotke!" Ran huusi isälleen.
"Kuroba-kun, opettiko isäsi Toichi sinulle joitain temppuja?" Shizuka kysyi kävellen Kaiton kanssa jalkakäytävällä.
"Opettipa hyvinkin", Kaito sanoi. "Ja sano minua vain Kaitoksi".
"Vain, jos sinä sanot minua Ireneksi", Shizuka sanoi.
"Sovittu", Kaito sanoi.
Yllättäen Shizuka pysähtyi, sillä hän näki oikealla puolellaan kaupan, jonka näyteikkunan taka olevalla korokkeella oli mallinukkeja, joilla oli yllään erilaisia morshiuspukuja.
"Tosi kaunis", Shizuka sanoi nähdessään valkoisen morsiuspuvun, jonka helmassa oli vaaleansinisiä ruusujen kuvioita. Siinä oli pitkät, valkoiset hihat, joiden hihansuut olivat siniset. Sillä oli korvissaan siniset ruusukorvakorut, ja sillä oli päässään valkoinen huntu, jonka päällä oli hopean värinen tiara. Se piti käsissään valkoisista ruusuista tehtyä morsiuskimppua.
"Hm, totta", Kaito sanoi. Hän katsoi kauppaa hieman huolissaan.
"Onko jokin vialla?" Shizuka kysyi.
"Olen kuullut huhuja tästä kaupasta. Huhut ovat sellaisia, että tämä kauppa on kirottu, ja että kummitusmorsian on olemassa, ja että yksi tämän kaupan mallinukkeista herää töllä eloon ja kävelee ympäri kaupunkia viettelemässä yksinäisiä miehiä. Ehkä se on vain kaupunkilekenda", Kaito sanoi.
"Ehkä", Shizuka sanoi, ja katsoi sitten kaupan ulko-ovien yläpuolella olevaa nimikylttiä:
Buraidaru shoppu.
"Lekendan mukaan tällä paikalla käymisen jälkeen äsken mainitsemani sulhaset ovat kadonneet ilman minkäänlaista jälkeäkään", Kaito sanoi. "Sitä aavetta sanotaan kuulemani perusteella Yūrei Hanayomeksi".
"Yūrei Hanayome?" Shizuka mietti.
"Siinähän sinä olet, Kaito", Sanoi paikalle kävellyt pitkä, laiha nainen. Naisellä oli vaalea iho. Hän oli suunnilleen Yukikon ikäinen. Naisen hiukset olivat lyhyet, ja ruskeat. Hänellä oli siniset silmät. Hänellä oli huulissaan vaaleanpunaista huulipunaa. Hänellä oli yllään valkoinen takki, jonka alla oli sininen paita. Hänellä oli jaloissaan peiget housut, ja mustat kengät.
"Äiti, mitä sinä teet täällä?" Kaito kysyi naiselta.
"Olen menossa ostoksille. Etkö esittelisi minua ystävällesi?" Nainen sanoi.
"Toki. Tässä on äitini, Kuroba Chikage, ja tässä on Miyamizu Irene", Kaito esitteli.
"Hauska tavata", Shizuka sanoi kumartaen pienesti.
"Samoin. Jos alatte tapailla, niin kerron yhden varoituksen. Poikani pelkää kalaa", Chikage sanoi.
"Todellako?" Shizuka kysyi uskomatta korviaan.
"Kyllä", Chikage sanoi.
"Kiitos varoituksesta", Shizuka sanoi.
"Äiti, et nyt viitsisi", Kaito sanoi, ja käveli äitinsä kanssa kohti ostosaluetta. "Nähdään, Irene".
"Nähdään, Kaito-kun", Shizuka sanoi. Sitten hän jatkoi morsiuspuku-kaupan katsomsita.
"Nätti tyttö, Kaito", Chikage sanoi.
"Äiti", Kaito sanoi vaivaantuneena.
Chikage otti puhelimen taskustaan, ja paineli näppäimiä:
"Hei. Olit oikeassa, Yukiko".
"Irene-chan myöhästyy lounaalta. Tule", Ran tarttui isänsä käteen, ja lähti isänsä kanssa etsimään Shizukaa.
Lopulta he näkivät Shizukan katsovan morsiuspuku-liikettä.
"Täälläkö sinä olitkin?" Ran kysyi Shizukalta.
"Anteeksi. Olin ajatuksissani, enkä huomannut ajan kulua", Shizuka sanoi.
"Sinä olet vielä liian nuori edes ajattelemaan naimisiin menemistä", Kogorō sanoi nähtyään sen, mitä Shizuka katsoi parhaillaan.
"Tiedän, mutta katselin vain. Ystäväni kertoi minulle äskettäin kuulleensa huhuja tästa kaupasta. Ne huhut olivat tällaisia:
"Tämä kauppa on kirottu, ja että kummitusmorsian on olemassa, ja että yksi tämän kaupan mallinukkeista herää yöllä eloon ja kävelee ympäri kaupunkia viettelemässä yksinäisiä miehiä. Lekendan mukaan tällä paikalla käymisen jälkeen äsken mainitsemani sulhaset ovat kadonneet ilman minkäänlaista jälkeäkään. Sitä aavetta sanotaan kuulemani perusteella Yūrei Hanayomeksi", Shizuka sanoi.
"Häh?" Kogorō kysyi.
Ran vapisi hieman.
"Kuulitko jo sen, että tämän kaupan lähellä käynyt sulhanen katosi viime viikolla?" Eräs nainen kysyi ystävältään.
"Kyllä. Hänen morsiamensa osti hääpuvun juuri tästä liikkeestä", Toinen nainen sanoi. "Heidän häidensä pitäisi olla ensi kuussa".
"Voisikohan se olla yokain tekosia?" Shizuka mietti.
(Myöhemmin illalla)
"Ran olisi voinut lähettää minut aiemmin ostoksille", Kogorō mutisi kävellessään jalkakäytävällä. Hän kantoi vasemmassa kädessään valkoista muovikassia.
Aurinko oli jo laskenut, ja katulyhdyt syttyivät.
Kogorō kulki Shizukan aiemmin katsoman morsiuspuku-liikkeen ohi.
Yllättäen yksi nukeista alkoi liikkua, ja sen silmät hohtivat punaisina. Sitten liikkeen näyteikkunan lasi katosi paikaltaan, ja mallinukke hyppäsi jalkakäytävälle kaupan näyteikkunan lasin ilmestyessä takaisin paikalleen.
"On jo aika myöhä", Kogorō sanoi oikeassa kädessään rannekelloaan.
Klak! Kuultuaan askelten ääniä takaansa Kogorōn selässä alkoi liikkua kylmiä väreitä, ja hän kääntyi ympäri nähdäkseen takanaan kävelevän mallinuken, jonka silmät hohtivat punaisina:
"Y-Yūrei Hanayome! Aaaaaa!"
(Seuraavana aamuna)
"Huomenta, Ran-san", Shizuka sanoi tullessaan keittiöön. Hänellä oli yllään vaaleanpunainen pusero, ja jaloissaan mustat housut, ja valkoiset sukat.
"Huomenta", Ran sanoi. Hänellä oli yllään vaaleanvihreä pusero, ja jaloissaan peiget housut, ja valkoiset sukat.
"Missä isäsi on?" Shizuka kysyi huomattuaan, ettei Kogorō ollut keittiössä.
"En tiedä. Hän ei palannut kotiin lähdettyään ostoksille eilen illalla", Ran sanoi kuulostaen huolestuneelta.
"Ehkä hän jäi yöksi jonkun ystävänsä kotiin", Shizuka ehdotti ryhtyen syömään.
"Olen harkinnut sitä. Soitan kohta hänen ystävilleen. Tänään ei ole koulua, joten mitä aiot tehdä tänään?" Ran kysyi.
"Käyn tapaamassa enoani, sillä hän haluaa esitellä minulle jotain uutta keksintöään", Shizuka sanoi. "Kiitos ruuasta".
"Ole hyvä", Ran sanoi.
Shizuka nousi seisomaan, ja lähti kävelemään kohti aulaa. Hän laittoi kengät jalkoihinsa, ja avasi ulko-oven sulkien sen perässään. Hän lähti kävelemään kohti Agasan taloa.
Sää oli aurinkoinen, ja tuuli kevyesti.
"Näin viime yönä Yūrei Hanayomen palatessani töistä kotiin. Se kantoi jotain tummahiuksista, viiksekästä miestä kulkiessaan kadulla, ja katosi sitten yllättäen", Shizuka kuuli jonkun ohi kävelevän naisen sanovan tosielle naiselle.
"Joutuiko Kogorō viime yönä Yūrei Hanayomen sieppaamaksi?!" Shizuka mietti huolissaan.
Saavuttuaan Agasan talolle Shizuka soitti ovikelloa.
"Huomenta, Shizuka-kun", Agasa sanoi avattuaan ulko-oven.
"Huomenta", Shizuka sanoi kävellen sisälle. Hän jätti kengät aulaan, ja meni sisälle istuen olohuoneen sohvalle. "Meidän pitäisi keskustella".
"Epäileekö Ran-kun taas oikeaa henkilöllisyyttäsi?" Agasa kysyi.
"Ei onneksi, mutta hänen isänsä on kadonnut", Shizuka sanoi.
"Miten niin kadonnut?" Agasa kysyi.
"Hän ei tullut kotiinsa viime yönä, ja kuulin äskettäin joidenkin naisten puhuvan siitä, että miten toinen heistä oli viime yönä töistä kotiin palatessaan nähnyt Yūrei Hanayomen kantavan jotain tummahiuksista ja viiksekästä miestä ja sitten katoavan", Shizuka sanoi.
"Niinkö? Se Yūrei Hanayomea koskeva huhu ei siis olekaan pelkkä kaupunkilegenda. Mitä arvelet tapahtuneen?" Agasa kysyi.
"Ehkä Kogoro kohtasi sieppaajansa palatessaan joko kaupasta, tai ollessaan menossa kauppaan. En kysellyt niiltä naisiltä, että näkivätkö he kunnolla Yūrei Hanayomen viime yönä sieppaaman miehen kasvoja kunnolla, vaan arvelin sen olleen Kogorō siksi, ettei hän ollut eilen palannut kotiin. Kun Ran mainitsi, ettei hänen isänsä ollut palannut kotiin, niin ehdotin Kogorōn yöpyneen kenties ystävänsä kodissa. Ran sanoi soittavansa isänsä ystäville myöhemmin. Kogorōn vaatteissa ei ole jäjitintä, joten en tiedä hänen nykyistä sijaintiaan. Tällä hetkellä ainoat johtolankani ovat ne naisten puheet, ja sitä morsiuspuku-liikettä koskevat huhut. Kun kuulin niistä huhuista pari päivää sitten arvelin sitä, että voisikohan koko Yūrei Hanayome-tapaus olla jonkin yokain aiheuttama. Azure Redille saattaa siis tulla uusi yokai-jahti, jos epäilykseni osuvat oikeaan", Shizuka sanoi.
"Siitä morsiuspuku-liikkeestä minun pitikin puhua sinulle jotain, Shizuka-kun. Sen liikkeen omistaja osallistuu huomenna morsiuspuku-kilpailuun", Agasa sanoi.
"Mistä sinä oikein kuulit sellaisesta kilpailusta?" Shizuka kysyi.
"Siitä puhuttiin kaupungilla käydessäni pari tuntia sitten ostoksilla, ja siitä luki sanomalehdessäkin tänä aamuna. Liikkeen omistaja, Akiyama Kasumi antoi siitä haastattelun. Hän aikoo käyttää liikkeensä hienointa silkkiä tehdäkseen siinä kilpailussa käyttämänsä hääpuvun. Artikkelissa luki jopa se, että hän on käyttäytynyt viime aikoina tosi tylysti kaikkia kohtaan. Yleensä hän on kuulemma tosi ystävällinen. Siihen kilpailuun osallistuneiden pitää itse valmistaa hääpukunsa. Ja kilpailu käydään Beika Hallissa lähellä Tokion elokuva-teatteria", Agasa sanoi. "Kilpailun palkkio on 400 000 yeniä".
"Siinä se. Osallistun siihen kilpailuun tutkiakseni sitä tapausta kunnolla", Shizuka sanoi.
"Eikö Ran-kun tunnista sinua, vaikka pukeutuisitkin kyseiseen itse tekemääsi hääpukuun, jos hän siis tulee edes katsomaan sitä kilpailua?"Agasa kysyi.
"Ei huolta. Osaan nimittäin tehdä itsestäni kopion, ja muuttaa itseni näkymättömäksi. Tämän kaulakorun voimat ovat melkoiset", Shizuka sanoi.
"En usko, että äsken mainitsemissasi voimissa on kyse juuri tuon korun voimista. Ehkä se, että ryhdyit Azure Rediksi on antanut sinulle äsken mainitsemasi voimat?" Agasa arveli.
"Eli olenko minä nyt siis maaginen?" Shizuka kysyi.
"En ole ihan varma siitä, mutta ehkä Azure Redinä toimiminen on muuttanut energiaasi hieman vahvemmaksi, ja erilaiseksi", Agasa ehdotti. "Äidilläsikin on erityisiä voimia, mutta sinun pitäisi kysyä sitä häneltä".
"Hyvä on, mutta nyt lähden ostamaan sopivaa materiaalia hääpukuuni", Shizuka sanoi lähtien Agasan kodista.
(Ran)
"Isä ei ole yhdenkään tuttavansa kotona. Hyvällä tuurilla hän on jossain hämärässä baarissa", Ran sanoi.
Ran oli äsken soittanut isänsä kaikille ystäville kysyen isänsä sijaintia, mutta hän oli saanut kielteisen vastauksen kaikilta Kogorōn ystäviltä.
"Pitäisiköhän minun puhua tästä äidille?" Ran mutisi.
(Shizuka)
Shizuka istui äitinsä pukuhuoneessa, ja katsoi äsken ompelemaansa hääpukua, jonka hän oli laittanut mallinuken päälle.
Hääpuku oli valkosininen, ja siinä ei ollut hihoja. Se oli tehty silkistä. Siinä oli valkosiniset, lyhyet hansikkaat. Hunnussa oli valkoisia silkkiruusuja, ja huntu yletti hänen silmiensä eteen, ja oli läpinäkyvä. Hääpuvun edessä oli valkosiniset korkokengät.
"Omepelussa kesti pari tuntia, mutta se kanatti. Ei hassumpaa, vaikka itse sanonkin", Shizuka sanoi tyytyväisenä. "Mitähän Kaito-kun sanoisi nähtyään minut tuossa hääpuvussa?"
"Nyt ei ole hyvä aika miettiä sellaista, sillä nyt on suunnitelmani toisen vaiheen vuoro", Shizuka mietti, ja hänen klooninsa ilmestyi hänen eteensä. "Palaa Ranin kotiin. Älä kerro hänelle mitään puuhistani, vaan kysele häneltä hänen isänsä sijaintia".
"Kyllä, Shizuka-sama", Klooni lähti kohti Ranin kotia.
Shizuka meni äitinsä pukuhuoneeseen, ja kosketti yhtä pokaalia, jonka seurauksen eräs iso muotokuva siirtyi sivuun paljastaen takaansa salakäytävän. Shizuka meni kyseiseen käytävään, ja katsoi huoneessa olevaa tuolia, jonka edessä oli pöytä, jossa oli erilaisia valepuku-tarvikkeita. Hän otti ruskean kangaskassin, ja käveli ulos huoneesta sulkien salhuoneen oviaukon liukuoven.
Pring! Shizuka otti puhelimensa taskustaan, ja painoi sen näppäimestä puhelimen päälle jäljitellen omaa ääntään:
"Huomenta. Kudo Shizuka puhelimessa".
"Shizuka, osaisitko selvittää sen, että missä isäni on?" Ran kysyi.
"En ole varma. Onko hänellä ollut jälleen peli-ilta hänen juoppojen ystäviensä kanssa?" Shizuka kysyi.
"Ei, vaan hän on kadonnut", Ran sanoi kuulostaen huolestuneelta.
"No, ilmoitan sinulle, jos näen hänet. Kuulin että Tokiossa on huomenna hääpuku-kilpailu. Aiotko käydä katsomassa sitä?" Shizuka kysyi.
"Kyllä", Ran sanoi. "Miksi kysyit?"
"Koska se antaisi sinulle muuta ajateltavaa siihen asti, kunnes isäsi löytyy", Shizuka sanoi.
"Toivottavasti olet oikeassa", Ran sanoi. Sitten hän sammutti puhelimen.