Heipä hei! Tässä on Azure Redi-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan toista lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
"Tänään Ranin, Sonokon, ja minun yläasteen opettaja, jonka nimi on Matsumoto Sayuri, on menossa naimisiin, joten tulimme katsomaan Matsumoto-senseitä. Mutta en todellakaan ole täällä Matsumoto-sensein vuoksi. Halusin vain nähdä sen miehen, joka menee naimisiin Matsumoto-sensein kanssa", Shizuka ajatteli.
Shizuka seisoi kirkon pihalla Ranin, ja Sonokon kanssa monien entisten luokkatoveriensa tavoin auringon paistaessa.
Tyttöjen yläaste-aikainen musiikin opettaja, Matsumoto Sayuri menisi tänään naimisiin, ja oli kutsunut entisiä oppilaitaan häihinsä.
"Paljon tuttuja kasvoja. Tuntuu ihan joltain luokkatoverien jälleennäkemiseltä", Shizuka ajatteli katsellen ympärilleen.
"Sonoko-san, Ran-san, millainen Matsumoto Sayuri on?" Shizuka kysyi muistaen sen, ettei hän saisi antaa muiden ymmärtää sitä, että Shizuka tunsi Matsumoto Sayurin, jottei kukaan tajuaisi Miyamizu Irenen, ja Kudō Shizukan olevan sama henkilö, jottei Shizukan jäljittämä rikollis-organisaatio saisi tietää Shizukan olevan yhä elossa ja sitäkin, että organisaation jäsenten Shizukalle syöttämä myrkky oli vain muuttanut Shizukan äitinsä näköiseksi.
"Matsumoto-sensei osaa olla tarvittaessa ankara, mutta on Matsumoto-senseillä ystävällinenkin puoli. Matsumoto-sensei..en ole nähnyt Matsumoto-senseitä sen jälkeen kun valmistuimme yläasteelta!" Ran sanoi.
Shizuka nyökkäsi.
Tytöillä oli yllään koulupuvut muiden häihin saapuvien ikätoveriensa tavoin, ja Shizuka yritti vaikuttaa mahdollisimman rauhalliselta ja sellaiselta, ettei hän edes ollut koskaan tavannut Matsumoto Sayuriä. Ajatuskin Matsumoto Sayuristä pukeutuneena häämekkoon tuntui Shizukan mielestä hieman vaikeasti kuviteltavalta.
"Ehkä kun näen Matsumoto-sensein häämekossaan niin pystyn sitten uskomaan sen tosi asian, että Matsumoto-sensei on todellakin menossa tänään naimisiin, kun ottaa huomioon Matsumoto-sensein ankaruuden. Matsumoto-sensei olisi varmasti voittanut ankaran opettajan mestaruuden 3 vuotena peräkkäin, jos sellainen palkinto olisi edes olemassa", Shizuka ajatteli. "Se surkea nainen ei tehnyt oppituntiensa aikana muuta kuin läksytti huonosti soittavia oppilaita 3 vuoden ajan! Kerran kun minulla oli yläaste-aikoina kurkku kipeänä, niin Matsumoto-sensei käski minun laulaa koko luokan edessä, ennen kuin ehdin edes kertoa Matsumoto-senseille kipeästä kurkustani, ja menetin sen seurauksena ääneni joksikin aikaa".
"Ehkä saamme kuulla Matsumoto-sensein upean äänen häävastaanotossa!" Sonoko sanoi. Sitten hän katseli ympärilleen. "Missä Kudō on?"
"Soitin Shizukalle eilen, mutta hän sanoi, ettei hän pääse tulemaan. Irene-chan tarjoitui kuitenkin tulemaan Shizukan sijaiseksi, sillä Irene-chan halusi tavata Matsumoto-sensein", Ran sanoi.
"Haluan lähinnä tietää, että kuka ottaa sen dominan vaimokseen. Kyseinen mies ei tiedä sitä, että millaiseen soppaan hän työntää lusikkansa. Matsumoto-sensei suhtautui työhönsä tosi vakavasti, ja yhdestäkin, väärin soitetusta nuotista tuli moitteita. Normaalisti Matsumoto-sensei oli kyllä tosi ymmärtäväinen", Shizuka mietti.
Shizuka, ja Ran menivät Sonokon kanssa kirkkoon, ja siellä olevaan, Matsumoton perheelle varattuun huoneeseen, ja näkivät Sayurin, jolle puettiin parhaillaan häämekkoa. Kyseisen huoneen oveen oli laitettu Odotushuone-ilmoitus.
Häämekko oli valkoinen, ja sen osittain läpinäkyvässä hunnussa oli keltaisia kukkia, ja yksi sellainen kukka oli jopa hänen mekkonsa kaula-aukon etupuolella. Hänen huulissaan oli huulipunaa. Hänen pitkät, ruskeat hiuksensa oli kammattu nutturalle takaraivon kohdalle. Hänen silmänsä olivat siniset, ja hänen ihonsa oli vaalea. Hänen huulissaan oli vaaleanpunaista huulipunaa. Hänen korvissaan oli vaaleankeltaiset helmi-korvakorut. Hänen jaloissaan oli valkoiset korkokengät. Hänen käsissään oli valkoiset hansikkaat. Hän oli pitkä, ja laiha, ja 28-vuotias.
"Kuin eri ihminen!" Shizuka ajatteli uskomatta silmiään
"Oh! Mōri-san, ja Suzuki-san!" Sayuri sanoi hymyillen ystävällisesti.
Shizuka, ja muut tytöt tuijottivat Sayuriä punastuen hieman yllättyneinä.
"No? Näyttääkö tämä mekko hyvältä minun päälläni?" Sayuri kysyi.
"N-näytätte kauniilta!" Ran, ja Sonoko sanoivat.
"Totta. Matsumoto-sensein olisi pitänyt hymyillä paljon enemmän, niin monet luokkatoverimme eivät olisi ehkä edes pelänneet Matsumoto-senseitä", Shizuka ajatteli katsoen Sayurin ystävällistä hymyä vaikuttuneena.
"Olemme nyt valmiit", Sayurin pukemisessa auttaneet naiset sanoivat lähtien huoneesta.
"Kiitos", Sayuri sanoi Sonokon sulkiessa oven.
"Ole hyvä", Naiset lähtivät huoneesta sulkien oven perässään.
"Missä Kudō on?" Sayuri kysyi.
"Shizuka ei päässyt tulemaan häihinne", Ran sanoi.
"Voi eikö Kudō-san päässyt tulemaan? Kuinka halusinkaan esitellä tätä mekkoa tuon viulun soitosta pitävän tytön edessä! Ja minä halusin, että se viulun soitosta pitävä tyttö yllättyisi nähdessään minut tässä häämekossa", Sayuri sanoi napsauttaen sormiaan.
"Hän on todellakin Matsumoto-sensei. Hän ei ole muuttunut lainkaan sisäisesti", Shizuka ajatteli:
"Minä tuuraan Shizuka-sania".
"Todellako?! Kuka sinä olet?" Sayuri kysyi kävellen Shizukan eteen.
"Hän on Miyamizu Irene, isäni avustaja, ja ystäväpiirini uusin jäsen", Ran sanoi.
"Tulin tänne opiskelemaan lukiossa, ja muutin tänne sen takia. Entinen kotini oli maalla olevassa kylässä. Se oli niin pieni kylä, että kaikki siellä tunsivat toisensa. Siellä ei ollut lukioita, joten muutin tänne opiskellakseni täkälaisessa Teitan Koko-lukiossa. Enoni asuu täällä. Hän on Shizukan naapurissa asuva Professori Agasa", Shizuka sanoi.
"Niinkö? Hienoa, että olet saanut ystäviä muutettuasi tänne", Sayuri sanoi.
Shizuka nyökkäsi.
"Irene-chan, ja hänen kolme muuta ystäväänsä perustivat jokin aika sitten oman etsivä-kerhonkin", Ran sanoi.
"Taidatte pitää jännityksestäkin", Sayuri sanoi, ja Shizuka nyökkäsi.
"Olemmeko tavanneet aiemmin?" Sayuri kysyi Shizukalta.
"En usko", Shizuka sanoi.
"Okei! Katsokaa tähän suuntaan, te kaksi!" Ran sanoi kuvaten Shizukaa, ja Sayuriä videokamerallaan. "Olemme vastuussa tämän päivän videosta!"
"Varmistakaa, että suudelmakohtaus on todella upea!" Sonoko sanoi.
"Jätä se minulle!" Sayuri sanoi.
Yllättäen huoneen ovi avattiin, ja huoneeseen käveli 27-vuotias nainen, joka kantoi oikeassa kädessään valkoista muovikassia. Kyseinen nainen oli pitkä, ja vaalea ihoinen, ja hieman laiha. Hänen hiuksensa olivat pitkät, ja ruskeat, hänen silmänsä olivat siniset, ja kulmakarvat olivat pienet, tämän lisäksi hänellä oli useita pisamia kasvoillaan, ja hänellä oli yllään violetti hame, ja violetti takki. Hän käytti punaista huulipunaa. Hänen jaloissaan oli violetit korkokengät. Hänen korvissaan oli punakultaiset korvakorut:
"Ostin sinulle lämmintä sitruunateetä, Sayuri!"
"Kiitos!" Sayuri käveli tyttöjen ohi, ja otti yhden teetölkin kassista.
"Ajattele sitä, että Matsumoto-sensei joi aina sitruunateetä", Shizuka ajatteli. "Matsumoto-sensei joi sitruunateetä jopa oppituntien aikana".
Sayuri avasi teetölkin.
"Odota! Huulipunasi sotkeentuu, jos juot sen noin", Vieras nainen sanoi. Hän otti muovikassista valkoisen pillin, jonka hän laittoi Sayurin äsken avaamaan tölkkiin. "Ole hyvä!"
"Kiitos", Sayuri sanoi juoden teetään.
"Kazumi...Olen pahoillani. Olen pahoillani siitä, mitä sinulle ja Toshihiko-sanille tapahtui", Sayuri sanoi juotuaan sitruunateetä.
"Mistä sinä puhut tällaisena aikana?" Nainen sanoi lyöden Sayuriä selkään. "Sinun on parempi olla valmis! Kerron häävastaanotossa kaikille sen, että uusi miehesi oli ennen poikaystäväni!"
"Kazumi", Sayuri sanoi hermostuneena.
"Kiusoittelen vain!" Kazumi alkaen huoneesta sulkien oven perässään. "Nähdään hetken päästä!"
"Kazumi ei koskaan lakkaa kiusoittelemasta minua", Sayuri sanoi pitäen Kazumin äsken antamaa muovikassia vasemmassa kädessään.
"Kuka tuo oli?" Sonoko kysyi.
"Takenaka Kazumi, pitkäaikainen ystäväni yliopistosta lähtien. Minulla on näemmä toinenkin tölkki, joten haluaisiko joku teistä sen?" Sayuri kysyi.
"Otan sen!" Sonoko sanoi ottaen toisen tölkin kassista.
Yllättäen huoneeseen tuli urheilullinen mies. Hän oli 54-vuotias. Hänen ihonsa oli ruskettunut. Hänellä oli arpi vasemman silmänsä päällä. Hänen silmänsä olivat mustat. Mies oli erittäin pitkä. Hänellä oli lyhyet, mustat hiukset, ja mustat viikset. Hänellä oli yllään musta smokki, ja mustat kengät. Hän pysähtyi Sayurin eteen. Mies oli pelottava.
Ran juoksi Sayurin eteen:
"Mitä luulet tekeväsi?!"
"Ran! Päihitä tämä gorilla-aivo!" Sonoko huusi juosten Ranin viereen osoittaen pelottavaa meistä.
"Voi? Sehän on Ran-kun!" Mustaan smokkiin pukeutunut Komissario Megure kysyi tullessaan parin muun poliisin kanssa huoneeseen.
"Megure Keibu! Mitä te teette täällä?" Ran kysyi.
"Kuka tervejärkinen ei tulisi mielellään pomonsa tyttären häihin?" Megure kysyi.
"Pomon?" Ran kysyi katsoen Meguren edessä seisovaa, pelottavaa miestä.
"Se on oikein. Hän on Matsumoto-kanrikan, eli Matsumoto Kiyonaga, ja isäni!" Sayuri sanoi katsoen pelottavaa miestä.
"Öhöm!" Matsumoto-kanrikan yski hieman kiinnittäen tyttöjen huomion itseensä.
"Isänne?" Sonoko kysyi.
"Voitte mennä nyt", Kiyonaga sanoi alaisilleen.
"Kyllä herra!" Poliisit kävelivät ulos huoneesta.
"Olemme pahoillamme!" Ran, ja Sonoko kumarsivat kanrikalle.
"Hän on siis Matsumoto-kanrikan! Isä onkin maininnut Matsumoto-kanrikanin pari kertaa, mutta en olisi ikinä uskonut sitä, että Matsumoto-kanrikan onkin yläaste-aikaisen musiikin opettajani isä!" Shizuka ajatteli yllättyneenä.
"Mōri-san, Suzuki-san! Älkää välittäkö siitä! Se on isäni syytä, että hän näyttää niin pelottavalta!" Sayuri laittoi teetölkkinsä vasemmalla puolellaan olevalle pöydälle.
"Mōri? Oletko sinä kenties kaikkien ylistämän mestarietsivän, Mōri Kogorōn tytär?" Kanrikan kysyi Ranilta.
"Kyllä", Ran sanoi.
"Heh! Aina kun isäsi ratkaisee jonkin tapauksen huomaan poliisi-taitojeni mitättömyyden. Esimieheni kyselevät minulta toistamiseen, miten olen voinut päästää isäsi laisensa neron livahtamaan poliisivoimista", Kanrikan sanoi.
"Lopeta, sillä punastun!" Shizuka ajatteli punastuen vähän imarreltuna.
"Miksi Irene punastui äsken?" Sonoko mietti nähtyään Shizukan punastuksen.
"Joka tapauksessa, Sayuri, oletko todella varma, että haluat mennä naimisiin hänen kanssaan?" Kanrikan kysyi tyttäreltään, ja tarttui tyttärensä olkapäähin yllättäen Sayurin. "Minulla on nuoria miehiä, joilla on runsas selkäranka".
"Isä! Mitä sinä sanot tällaisena aikana?!" Sayuri kysyi.
"Oikein hyvin", Kanrikan sanoi irrottaen otteensa tyttärensä olkapäistä.
"Todella nyt! Sinun täytyy aina kohdella minua kuin lasta, eikö niin?!" Sayuri kysyi.
"Olet lapsi. Juot vieläkin tätä sokerista roskaa", Kanrikan otti sitruunateetölkin pöydältä.
Sayuri otti tölkin omaan käteensä:
"Mitä sitten?! Pidän siitä! Joka tapauksessa, mitä jos sanoisit jotain?! Kuten vaikka, että miltä tyttäresi näyttää häämekkoon pukeutuneena!"
Kanrikan punastui hieman, ja lähti huoneesta:
"Olet kaunis. Vaikka et läheskään yhtä kaunis kuin kuollut äitisi".
"Etkö voi koskaan antaa normaalia kohteliaisuutta?!" Sayuri kysyi, ja joi teetä Sonokon katsoessa huoneen seinällä olevaa seinäkelloa.
"Aika erikoinen isä ja tytär-suhde", Shizuka mietti.
Lopulta huoneeseen tuli 18-vuotias poika. Hän piti käsissään kukkakimppua, joka oli tehty vaaleanpunaisista ruusuista. Ruusujen varsien ympärillä oli valkoinen paperi, jonka alapuolelle oli sidottu punainen nauha. Hän ei ollut kovin pitkä, mutta hän oli laiha. Hänellä oli pitkät, ruskeat hiukset, ja vaalea iho, sekä siniset silmät, ja silmälasit. Hänellä oli yllään sininen puku, sekä valkoinen paita. Hänen jaloissaan oli siniset housut, ja mustat kengät, ja hän antoi kimpun Sayurille.
"Tiestysti Umemiya Atsushikin tuli tänne!" Shizuka mietti tunnistettuaan silmälaseja käyttävän pojan.
"Miten kauniita ruusuja! Kiitos, Umemiya-kun", Sayuri sanoi.
"Kuka hän on?" Ran kysyi katsoen Umemiyaa.
"Etkö muista? Hän on Umemiya Atsushi-san, joka on meitä vuoden vanhempi. Umemiya-san oli jopa yläasteen musiikki-kerhon edustaja, ja luokan puheenjohtaja", Sonoko sanoi Ranille.
"Nyt muistan! Eikö Umemiya-kun ollut syvästi rakastunut Matsumoto-senseihin?" Ran kysyi.
"Kyllä oli! Umemiya-san soitti jopa kitaralla serenadin Matsumoto-senseille yläasteen valmistujais-juhlissamme", Sonoko sanoi.
"Sen Umemiya todellakin teki!" Shizuka mietti.
"Sitruunatee sopii hyvin teille, Matsumoto-sensei", Umemiya sanoi ottaen pöydällä olevan sitruunateetölkin, ja koristeli teetölkissä olevan pillin laittamalla siihen vaaleanpunaisen rusetin.
"Kiitos!" Sayuri sanoi laittaen kimpun pöydälle.
"Tänään on se päivä, jolloin huomaan kokevani todellisen pettymyksen. Ajattelin nimittäin niin, että vain minä voisin tehdä teidät onnelliseksi", Umemiya sanoi antaen teetölkin Sayurille.
"Umemiya-kun", Sayuri sanoi.
"Nähdään", Umemiya sanoi lähtien huoneesta.
"Umemiyakin on ennallaan", Shizuka ajatteli huomattuaan kyseisen asian. "Mikä omahyväinen ääliö".
"Voi ei! Akku on melkein lopussa!" Ran huusi samalla, kun Sayuri otti Umemiyan tekemän koristeen pois pillistään, ja sitten Sayuri katsoi Rania uteliaana.
"Voi ei!" Sonoko huusi.
"Eikö täällä ollut elektroniikkaliikettä?" Ran kysyi laittaen videokameran läheiselle jakkaralle.
"Palaan pian!" Ran juoksi ulos huoneesta sulkien samalla oven.
"Odota minua!" Sonoko seurasi Rania, ja sulki samalla huoneen oven. "Unohdin syödä tänään aanimaisen, joten ostetaan samalla ruokaa läheisestä ruokakaupasta!"
"Tytöt, se ainakin kannattaisi tarkistaa ennen kotoa lähtöä", Shizuka ajatteli.
Yllättäen Sayuri laittoi kätensä Shizukan olkapäälle:
"Hiustesi väriä lukuun ottamatta näytät täsmälleen Kudō Shizukalta. Pelkästään kasvojasi katsoessani minun tekee mieli nipistää sinua! Kudō-sanin rohkeat silmät näyttivät kuitenkin aivan samalta kuin ensimmäisen poikaystäväni rohkeat silmät".
"Todellako? Millainen ensimmäinen poikaystävänne oli?" Shizuka kysyi yllättyneenä.
"Kun olin lapsi, ensimmäisen poikaystäväni perhe piti naapuruston karkkikauppaa, ja aina kun jotkut muut lapset kiusasivat minua, niin hän tuli aina auttamaan minua! Hän varasti aina salaa suosikkijuomaani omasta kaupastaan, ja antoi minulle lämmintä sitruunateetä!" Sayuri otti teetölkin pöydältä punastuen vähän. "En voi unohtaa niitä muistoja, vaan juon sitä edelleen koko ajan. Se on kuin se antaisi minulle rohkeutta".
"Joten Matsumoto-sensein ensimmäinen poikaystävä oli syy siihen, että miksi minua, ja muita oppilaita neuvottiin soittamaan moitteettomasti 3 pitkää vuotta?" Shizuka pohti:
"Asuuko ensimmäinen poikaystävänne siis vielä naapurustossanne?"
"Ei. Eräänä päivänä hän yhtäkkiä muutti pois, enkä ole nähnyt häntä sen jälkeen", Sayuri sanoi jutaan teetä. "Mutta tässä tarinassa on muutakin..."
Yllättäen huoneen ovet avattiin, ja lattialle kaadettiin valkoiseen smokkiin pukeutunut, tummahiuksinen mies. Hänellä oli jaloissaan valkoiset kengät. Miehen iho oli vaalea. Hänen silmänsä olivat siniset. Hän oli pitkä, ja urheilullinen. Hän oli 28-vuotias.
"Hei, miksi sinä olet niin ujo? Sinä olet sulhanen!" Sulhasen ystävä sanoi sulkien oven toisen mieshen tavoin.
"Toshihiko-san!" Sayuri sanoi.
"Tuo mies on siis Matsumoto-sensein sulhanen, Takasugi Toshihiko, Takasugin perheen yrityksen tuleva johtaja", Shizuka ajatteli. Hän oli kuullut Sonokolta kyseisestä miehestä. "Sonoko vaikutti yllättyneeltä kertoessaan minulle eilen siitä, että juuri Takasugi Toshihiko on Matsumoto-sensein sulhanen. Sonokon kertoman perusteella tuo mies on tosi ailahtelevainen, ja aika monet uskovat niin, että Takasugien yrityksellä tulee menemään huonosti sitten, kun Toshihikosta tulee perheensä yrityksen seuraava johtaja. Mitenköhän Toshihiko, ja Matsumoto-sensei oikein tapasivat toisensa?"
"Näytät upealta, Sayuri!" Toshihiko sanoi nousten seisomaan punastuen samalla.
"Irene-san, tämä on vain pieni salaisuus, okei?" Sayuri kysyi.
"Hyvä on", Shizuka sanoi.
"Onko hänkin entinen oppilaasi, Sayuri?" Toshihiko kysyi nähtyään Shizukan.
"Ei, mutta hän on ystävystynyt entisten oppilaideni kanssa", Sayuri sanoi. "Hän on Miyamizu Irene, ja hänen silmänsä muistuttavat entisen oppilaani, Kudō Shizukan, ja erään toisen kauan sitten tuntemani rohkeita silmiä".
"Hän?" Toshihiko kysyi. Sitten hän otti Sayurin kädessä olevan teetölkin käsiinsä, ja katsoi sitä mietteliäänä:
"Juotko vielä tätä halpaa saastaa?"
"K-kyllä, sillä se tuo mieleeni iloisia muistoja", Sayuri sanoi näyttäen hieman surulliselta.
"Iloisia muistoja?" Toshihiko kysyi.
"Kyllä. Sitruunatee tuo mieleeni muistoja eräästä, joka antoi sitä minulle, ja joka puolusti minua aina, kun eräät muut lapset kiusasivat minua ollessani lapsi", Sayuri sanoi.
"Kiusattiinko sinua joskus?" Toshihiko kysyi.
Sayuri nyökkäsi.
Yllättäen huoneen ovi avattiin, ja Ran, ja Sonoko tulivat huoneeseen.
"Olet Takasugi Groupin seuraava johtaja!" Sonoko huusi osoittaen Toshihikoa pitäen samalla toisessa kädessään ruokakassia.
"Oi! Sinä olet yksi niistä Suzuki Finanssi-yhtiön johtajan kahdestä tyttärestä", Toshihiko sanoi Sonokolle.
"Tunnet hänet?" Ran kysyi Sonokolta.
"Sitä tapaa kaikenlaisia eri tilaisuuksissa, joten näen hänetkin juhlissa koko ajan", Sonoko sanoi. "Olen silti yllättynyt siitä, että hän on Matsumoto-sensein sulhanen".
"Onko se muka huono asia?" Ran kysyi.
"On se. Tuo mies on tosi ailahtelevainen. Aika monet uskovat niin, että Takasugin yhtiöllä tulee menemään huonosti sitten, kun Toshihikosta tulee perheensä yhtiön johtaja", Sonoko kuiskasi Ranille. "Toshihiko on päättämätön, ja epäluotettava, ja ihmiset sanovat niin, että Takasugin perhe tulee loppumaan hänen kanssaan".
Tytöt yllättyivät, kun Sayuri halasi Toshihikoa, ja suuteli sitten Toshihikoa.
"Miksi teit noin niin yhtäkkiä?" Toshihiko kysyi suudelman loputtua punastuen samalal tyttöjen perusteella.
"Mutta kun Matsumoto-sensei on Takasugi-sanin kanssa, niin uskon Matsumoto-sensein tekevän sulhasestaan vastuullisen miehen", Ran sanoi.
Halauksen loputtua joku mies tuli huoneenseen:
"Anteeksi keskeytys, mutta pian on seremonian aika".
"Okei!" Toshihiko sanoi.
"Mene jo edeltä alttarille, Toshihiko-san", Sayuri sanoi ottaen teetölkin Toshihikon käsistä.
Toshihiko yllättyi.
"Älä huoli, sillä minä tulen pian!" Sayuri sanoi.
"Voi, okei", Toshihiko sanoi lähtien muiden kanssa huoneesta, ja sulki oven.
"No, miten morsian voi?" Toshihikon ystävä kysyi.
Toshihiko hymyili, ja lähti paikalta ystäviensä kanssa.
"Hyvää matkaa avioliittoosi!" Joku Toshihikon ystävä sanoi.
Shizuka, Ran, ja Sonokin olivat lähdössä huoneeseen, jossa seremonia oli tarkoitus pitää.
Klak!
"Mikä se ääni oli?!" Shizuka kysyi kuultuaan morsiamen huoneesta putoamisen kaltaisen äänen.
"Se tuli Matsumoto-sensein huoneesta!" Ran juoksi muiden kuten Sayurin huoneen oven eteen, ja koputti kyseiseen oveen. "Matsumoto-sensei! Matsumoto-sensei!"
Sitten Ran avasi uuni, ja tytöt näkivät Sayurin kaatuneen huoneen lattialle. Sayurin suusta valui verta, ja hänen häämekossaan, ja kasvoissakin oli veri-tahroja.
"Iiiiiik!" Tytöt huusivat shokissa.
"Sonoko, soita ambulanssi, ja hae poliisit tänne!" Shizuka huusi juosten huoneeseen.
"Kyllä!" Sonoko sanoi ottaen kännykän taskustaan, ja juoksi ulos huoneesta laitettuaan kauppakassinsa läheiselle jakkaralle.
"Onko hänet myrkytetty?! Minun on huudeltava hänen suunsa myrkystä myrkyn neutralloimiseksi, mutta en käytä siinä sitruunateetä, sillä myrkky taisi olla juuri sitruunateessä! Tarvitsen jotain valkaisuainepitoista!" Shizuka mietti kumartuen Sayurin viereen, ja katseli ympärilleen, kunnes näki Sonokon kassista pilkistävän maitolitran.
"Ran-san, avaa tuo maitolitra, ja anna se minulle!" Shizuka huusi.
"Selvä, mutta miksi?!" Ran kysyi ottaen maitolitran Sonokon kassista, ja avaten kyseisen maitolitran yläkulman.
"Huuhtelen hänen suunsa myrkystä antaen hänelle samalla ensiapua neutralloiden samalla myrkyn!" Shizuka otti maitolitran Ranilta, ja valutti sitten maitoa Sayurin suuhun ja sitten ulos tarttumalla toisella kädellään Sayrin hiuksiin kallistaen Sayrin päätä ylös ja alas valuttaen maitoa ulos Sayurin suusta.
Pian ambulanssi tuli paikalle, ja Sayuri vietiin sairaalaan.
Shizuka pesi kätensä vessassa poliisin tarkkaillessa häntä, ja poliisi antoi Shizukalle poliisin taskusssa olevan nenäliinan, johon Shizuka pyyhki kätensä, ja palasi sitten morsiamen huoneeseen, jota tutkittiin parhaillaan.
"Kiitos, että autoit tytärtäni", Kanrikan sanoi Shizukalle.
"Olkaa hyvä. Tein sen, minkä kuka tahansa muukin olisi tehnyt. Jos joku on pulassa, niin häntä pitää auttaa. Se on jokaisen kansalaisvelvollisuus", Shizuka sanoi.
"Niinhän se on", Kanrikan sanoi näyttäen hieman katuvalta.
"Miksi Kanrikan näyttää noin katuvalta?" Shizuka mietti:
"Sanoinko jotain sopimatonta?"
"Et. Muistin vain äsken erään tapauksen, jossa epäonnistuin noin 20 vuotta sitten", Kanrikan sanoi. "Kuulin siitä tapauksesta vasta myöhemmin".
"Kuulemani perusteella se auto-onnettomuus peitettiin, mutta en tiedä tarkalleen, että oliko Kanrikan vastuussa peittelystä, vai tekikö joku hänen esimiehensä sen Kanrikanin vuoksi", Upusēri Tome sanoi.
"Millainenkohan se auto-onnettomuus oikein oli?" Shizuka mietti. "Voisikohan se auto-onnettomuus olla jollain tavalla syy Kanrikanin tyttären myrkyttämiseen? Onko tässä kyse siis kostosta?"
"Näyttää siltä, että sitruunateehen oli sekoitettu natriumhydroksidia", Upusēri Tome sanoi katsoen lattialla olevaa veri-tahraa. Hän oli 40-50-vuotias. Hän oli näennäisesti vanhempi mies, joka käytti silmälaseja, ja hänellä on mustat silmät, ja tummat hiukset, jotka oli peitetty sinisellä hatulla. Hän käytti sinistä, oikeuslääketieteellistä univormua, ja käytti käsineitä tutkimuksissaan.
"Joten morsian joi sen, ja sitten hän kaatui lattialle", Megure sanoi.
"Kanrikan, Umemiya Atsushi, Kazumi-san, tai sitten Takasugi Toshihiko laittoi ilmeisesti myrkyn teehen!" Shizuka mietti katsoen kyseisiä ihmisiä, jotka seisoivat huoneen ikkunan edessä.
"Häh? Sitruunateetessä kelluu jotain", Shizuka sanoi nähdessään valkoisen, haljenneen kapselin kelluvan verilammikossa.
"Se on kapseli!" Tome sanoi poimien kapselin toisen puolen pinseteillä.
"Mitä?!" Megure kysyi, ja käveli lähemmäs katsomaan kapselia. "Ymmärrän. Tekijä täytti tämän kapselin natriumhydroksidilla ja sujautti sen sitruunateehen. Jos näin on, niin kesti jonkin aikaa ennen kuin myrkky vapautui kapselin sulatessa kapselin ollessa teen seassa, mikä tekee mahdottomaksi määrittää se, että milloin rikos tehtiin".
Megure katsoi epäiltyjä:
"Toisin sanoen kuka tahansa teistä kuudesta, joka tuli hänen huoneeseensa, olisi voinut myrkyttää teen!"
"Et voi olla tosissasi! Tekeekö se minustakin epäilyksen?!" Toshihiko kysyi.
"Tietenkin. On kapseleita, jotka liukenevat kuumaan veteen vain muutamassa minuutissa. Okei! Analysoikaa kapseli heti!" Megure sanoi.
"Sanokaa, että miksi ette laske häntäkin epäiltyjen listalle? Olen melko varma, että hänkin tuli morsiamen huoneeseen ennen myrkytys-tapausta?" Shizuka kysyi katsoen Kanrikania.
"Hetkinen nyt. Kanrikan ei koskaan myrkyttäisi omaa tytärtään", Megure sanoi.
"Ei, sillä tyttö on oikeassa. Olen yhtä epäilty kuin muutkin", Kanrikan sanoi.
"T-teillä on pointti", Megure sanoi.
"Ajatelkaa sitä, että kuvasimme aiemmin morsianta videokameralla!" Ran sanoi, ja kaikki katsoivat Rania uteliaina.
"Mitä?!" Megure kysyi, ja näki sitten jakkaralla olevan, Ranin aiemmin kyttämän videokameran.
"Olet oikeassa! Jätimmekö sen päälle lähtiessämme aiemmin kauppaan ostamaan ruokaa, ja pattereita kameraan?!" Sonoko kysyi.
"Rikos olisi siis saattanut jäädä tämän kameran filmille!" Megure sanoi poimien videokameran.
Myöhemmin poliisit, ja muut katsoivat huoneeseen tuodun television avulla videokameran nauhoitusta. Kaikki epäillyt olivat koskettaneet teetölkkiä, mutta yhdessä vaiheessa kameran kuvaama kohtaus oli sivuttain, mikä johtui varmaan siitä, että kamera oli ollut jakkaralla yhdessä vaiheessa.
"Näyttää siltä, että varsinainen myrkytys ei jäänyt nauhalle", Kanrikan sanoi.
"Vaikka video näyttää meille sen, että melkein jokainen kosketti tölkkiä ainakin kerran", Megure sanoi.
"Se tarkoittaa sitä, että kaikilla oli mahdollisuus myrkyttää juoma", Kanrikan sanoi katsoen muita epäiltyjä.
Aika kului, ja aurinko alkoi jo laskea.
"He katsovat sitä edelleen", Shizuka ajatteli.
"Ihmettelen, onko Matsumoto-sensein leikkaus jo ohi", Ran sanoi.
"Myrkyttää hänen suosikki sitruunateetänsä... kuinka kamalaa!" Sonoko sanoi itkien.
"Sitruunatee, häh?" Toshihiko mutisi.
"Sanoitteko jotain?" Shizuka kysyi Toshihikolta.
"Joka kerta kun Sayuri juo sitruunateetä, niin mieleeni tulee pieni tyttö, josta pidin kauan sitten tosi paljon. Hän joi hänelle tuomaani sitruunateetä aina niin onnellisena, mutta en koskaan tiennyt hänen nimeään. Häntä myös kiusattiin pienenä, ja yritin aina puolustaa häntä kiusaajilta", Toshihiko sanoi hymyillen vähän.
"Onko Takasugi Toshihiko se poika, josta Matsumoto-sensei kertoi minulle tänään?!" Shizuka ajatteli yllättyneenä.
Kazumi katsoi Toshihikoa vihaisena.
Sitten yksi poliisi tuli huoneeseen pitäen toisessa kädessään harmaata kirjoitusalustaa:
"Keibu, analyysin tulokset ovat tulleet takaisin. Ensinnäkin, jos oletetaan, että kapseli lisättiin sitruunateehen, sen liukeneminen vie ilmeisesti 15-16 minuuttia".
"15-16 minuuttia. Eli myrkkyä lisättiin vähintään 15 minuuttia ennen kuin morsian kaatui lattialle", Megure otti muistikirjansa taskustaan, ja luki sitä. "Sonoko-kun soitti ambulanssin, ja haki meidät, poliisit rikospaikalle kellon ollessa 1.46. Olettaen, että morsian kaatui lattialle minuuttia aikaisemmin, se tarkoittaa, että myrkkyä lisättiin ennen kello 1:30".
"Kello oli täsmälleen 1:30 silloin, kun Kanrikan lähti tästä huoneesta", Sonoko sanoi muistaen kyseisen asian.
"Mitä?!" Megure kysyi katsoen Kanrikanin tavoin Sonokoa.
"Se sulkee sekä sulhasen, että minut pois epäiltyjen listalta", Umemiya sanoi. "Tulimme tapaamaan Matsumoto-senseitä hänen isänsä käytyä täällä".
"Meidän mielestämme teetölkissä, johon aiemmin löytämämme kapseli oli laitettu oli jotain outoa", Tome sanoi, ja näytti muovipussissa olevaa teetölkkiä huoneessa oleville. "Kanrikanin sormenjälkiä ei ole missään päin tätä teetölkkiä!"
"Miten se on mahdollista, sillä näin miten Kanrikan piteli teetölkkiä käsissään käydessään tässä huoneessa?!" Shizuka mietti yllättyneenä.
"Sinä typerys, mistä sinä puhut?" Kanrikan huusi. Sitten hän kelasi nauhoitusta taaksepäin kädessään pitämällään kaukosäätimellä, kunnes oikea kohta löytyi nauhalta. "Kuten näet selvästi, minulla oli tölkki kädessäni!"
"Teitkö perusteellisen tarkastuksen?" Megure kysyi.
"Kyllä", Tome sanoi.
Shizuka käveli television eteen, ja katsoi nauhoitusta tarkemmin, sitten hän kelasi sitä pois eteenpäin, jossa Sayuri rusetin teetölkissään olevasta pillistä:
"Se on outoa".
Sonokokin näkyi videolla, ja piti omaa teetölkkiään käsissään. Sitten kameran kuvakulma kääntyi sivuttain, mikä johtui siitä, että kamera laitettiin jakkaralle Ranin ja Sonokon lähtiessä kauppaan.
Sitten kuva muuttui toiseksi kuvaksi, jossa Sayuri puhui Shizukalle, ja jossa Sayuri otta pöydältä sitruunateetölkin, jonka etiketti oli toisin päin kuin sen takana olevan sitruunateetölkin etiketti.
"Todella outoa", Shizuka ajatteli. "Hetkinen! Kun Sonoko lähti, hänellä ei ollut teetölkkiään mukanaan! Minne Sonoko laittoi oman teetölkkinsä? Mitä?! Voisiko olla niin, että Matsumoto-sensei joi myöhemmin teetä Sonokon teetölkistä, joka oli Matsumoto-sensein oman teetölkin edessä? Se selittäisi sen, että miksi Kanrikanin sormenjälkiä ei löytynyt tuosta teetölkistä, jossa kapseli oli!"
"Anteeksi, Tome-san. Puuttuivatko vain Kanrikanin sormenjäljet tuosta teetölkistä?" Shizuka kysyi.
"Ei, sillä Kazumi-sanin, ja Umemiyan sormenjälkiäkään ei myöskään ollut tässä teetölkissä", Tome sanoi.
"Arvasin sen!" Shizuka ajatteli. "Kuka sitten laittoi kapselin teetölkkiin? Siinä se! Olen ymmärtänyt syyllisen tarkoituksen! Tiedän totuuden kapselin takana! Myrkyttäjä on Takasugi Toshihiko!"
"Keibu, löysin tämän käytävän roskakorista", Eräs poliisi toi nenäliinalla huoneeseen lasipurkin, jonka sisällä oli pienen pieni pussi.
"Lasipurkki", Megure sanoi pullon käsiinsä. "Näyttää siltä, että tämän purkin sisällä on natriumhydroksidia".
"Natriumhydroksidia?!" Shizuka ajatteli.
"Tämä saattaa olla säiliö, jota tekijä käytti myrkyttäessään teetä!" Megure sanoi.
"Siitä ei ole epäilystäkään", Shizuka ajatteli. "Natriumhydroksidi on vaarallinen kemikaali, joka imee ilmasta vettä ja muuttuu nesteeksi muutamassa minuutissa!"
"Okei. Lähetä tämäkin analysoitavaksi", Megure antoi nenäliinan, ja lasipurkin takaisin poliisille.
"Olen keksinyt sen!" Shizuka ajatteli. "Se oli se paskiainen, joka siveli Matsumoto-sensein mekon verellä!"
"Megure Keibu!" Ran sanoi. "Haluamme mennä heti sairaalaan nähdäksemme, että onko Matsumoto-sensei jo kunnossa!"
"Odota hetki! Emme ole vielä saaneet tutkimuksiamme valmiiksi!" Megure sanoi.
"Kogorō ei ole nyt täällä, joten minun on ratkaistava tämä murhayritys erään toisen avulla!" Shizuka käveli Sonokon taakse, ja otti lamautin-parfyyminsä esiin hameensa taskusta, ja suihkutti sitä Sonokoa kohti, jonka seurauksena Sonoko nukahti, ja istui läheisen sermin edessä olevalle tuolille Shizukan piiloutuessa kyseisen sermin taakse.
"Mitä nyt, Sonoko?" Ran kysyi.
"Tajusin, kuka myrkytti Matsumoto-sensein sitruunateen", Shizuka sanoi matkien Sonokon ääntä.
"Oletko tosissasi, Sonoko-kun?!" Megure kysyi.
"Kyllä. Sanoitte aiemmin niin, että murhaaja laittoi myrkkykapselin teehen 15 minuuttia ennen kuin Matsumoto-sensei kaatui tämän huoneen lattialle, eikö niin?" Shizuka kysyi.
"Kyllä, koska kapselin liukeneminen kestäisi 15-16 minuuttia", Megure sanoi.
"Tämä mukaan lukien olettaen se, että myrkky oli todella tuossa kapselissa", Shizuka sanoi. "Olemme varmoja vain siitä, että kapseli kellui myrkytetyssä sitruunateessä".
"Sinä siis sanot, että syyllinen...?" Megure kysyi.
"Kyllä. Myrkky ja kapseli lisättiin erikseen, jotta ei uskoisi, että myrkky oli lisätty vähintään 15 minuuttia ennen", Shizuka sanoi.
"Jos se on totta, niin te kaksi olisitte myös voineet tehdä sen", Megure katsoi Umemiyaa, ja Toshihikoa.
"Odota. Kaikki, mitä hän sanoo, on puhdasta olettamusta", Umemiya sanoi. "Se saattoi todellakin olla myrkkykapseli".
"Ei", Shizuka sanoi laittaen videon uudelleen käyntiin kaukosäätimellä. "On todisteita! Nimittäin Ranin aiemmin nauhoittamassa videossa, jota olemme katsoneet jo jonkin aikaa".
Kaikki katsoivat televisiota yllättyneitä.
"Keibu-san, katsokaa tarkkaan sitruunateetölkkejä, jotka nyt näkyvät television ruudulla", Shizuka sanoin sanon videon jossa Sayuri otti rusetin pois pillistään.
Megure käveli lähemmäs televisiota, ja näki Sonokon kädessään pitämän teetölkin. Megure kallisti päätään hieman enemmän kameran tehdessä samoin, ja näki sitten televisiossa näkyvien teetölkkien etikettien asennot.
"Hän?! Teetölkkien etiketit osoittavat eri suuntiin!" Megure huusi yllättyneenä.
"Ran, muistatko minne laitoin sitruunateeni lähtiessämme ostoksille?" Shizuka kysyi.
"Joo. Sinulla oli kiire, joten laitoit sen pöydälle", Ran sanoi. "Se ei voinut olla! Oliko se sinun sitruunateetölkkisi, josta Matsumoto-sensei joi myrkkyä juuri ennen kaatumistaan?!"
"Niin on", Shizuka sanoi. "Kun lähdimme aiemmin ostoksille, niin laitoin oman teetölkkini ihan Matsumoto-sensein teetölkin eteen. Siksi syy näyttää siltä, että tölkkejä on vain yksi, johtuu siitä, että ne kaksi tölkkiä olivat täydellisesti rivissä minun teetölkkini ollessa ihan Matsumoto-sensein teetölkin edessä! Matsumoto-sensei otti tölkkini, joka sattui olemaan hänen teetölkkinsä edessä! Kuten todisteet voivat osoittaa, niin tässä myrkytetyssä tölkissä ei ollut Kanrikanin sormenjälkiä. Joten uskon niin, että siitä ei myöskään löydy ensimmäisenä morsiamen huoneessa käyneen Kazumi-sanin, ja Umemiya-sanin sormenjälkiä, vaikka he olivat selvästi aiemmin pitäneet käsissään Matsumoto-sensein omaa teetölkkiä. Lyön vetoa, että sormenjäljeni ovat kuitenkin siinä teetölkissä, josta Matsumoto-sensei joi myrkkyä ennen kaatumistaan. Kanrikanin, Kazumi-sanin, Umemiya-sanin, Irene-chanin, ja Ranin nimet voi siis ainakin poistaa epäiltyjen listalta, sillä heidän sormenjälkiään ei ole siinä tölkissä, josta Matsumoto-sensei joi myrkkyä ennen kaatumistaan, sillä heidän sormenjälkensä eivät ole kyseisessä tölkissä äsken mainitsemieni syiden takia".
"Hän on aivan oikeassa!" Tome sanoi.
"Mikä tarkoittaa sitä", Megure sanoi.
"Että jos tyttäreni otti väärän tölkin ja romahti, niin joku laittoi myrkyn ja kapselin erikseen teehen", Ylikomissario sanoi.
"Joo. Ja ainoat hänen kanssaan tuolloin olivat Irene-chan, ja Takasugi-san, minusta ja Ranista puhumattakaan. Irene-chania lukuun ottamatta, kun Ran ja minä palasimme ostamasta paristoja ja ruokaa, niin Takasugi-san piti silloin tölkkiä kädessään, ja sitten Matsumoto-sensei otti sen Takasugi-sanilta, joten minun tai Ranin ei olisi ollut mahdollista myrkyttää sitä", Shizuka sanoi.
"Joten hän on ainoa jäljellä?!" Megure kysyi katsoi Toshihikoa.
"Ei. Siellä on yksi toinen henkilö. Matsumoto-seinsei itse!" Shizuka sanoi.
"Itsemurha?!" Megure kysyi.
"Mutta jos hän sekoitti myrkkyä teehen tappaakseen itsensä, niin hän olisi lisännyt sen vähän ennen kuin romahti lattialle. Ja tehdäkseen sen hän tarvitsisi kaksi asiaa", Shizuka sanoi.
"Ilmatiivis säiliö ja kuivausaine!" Megure sanoi ymmärrettyään tilanteen.
"Kestää vain muutaman minuutin, että natriumhydroksidi muuttuu nesteeksi altistuessaan ilmalle. Matsumoto-sensei oli tässä huoneessa koko ajan, joten hän olisi tarvinnut säiliön säilyttääkseen sen turvallisesti", Shizuka sanoi.
"Mutta pullo löytyi", Megure sanoi.
"Roskakoritsa käytävältä", Shizuka sanoi. "Mikä on todiste siitä, että joku muu kuin Matsumoto-sensei toi myrkyn tähän huoneeseen. Toisin sanoen, ainoa, joka olisi voinut sujauttaa myrkkyä sitruunateehen, olit sinä, Takasugi-san!"
Kaikki katsoivat Toshihikoa, joka näytti nyt suuttuvan.
"Toshihiko! Kuinka saatoit?!" Kazumi kysyi.
"Miksi? Miksi teit sen tyttärelleni?!" Kanrikan kysyi tarttuen Toshihikon takkiin kuulostaen vihaiselta.
Kaikkien yllätykseksi Toshihiko hymyili, ja työnsi Kanrikan kauemmas itsestään.
"Halusin sinunkin kärsivän! Halusin sinunkin kärsivän samalla tavalla, jolla minä sain kärsiä 20 vuotta sitten!" Toshihiko huusi.
"20 vuotta sitten?!" Megure kysyi.
"Mutta senhän sinä olit varmaan jo unohtanut, vai mitä?! Sitähän pidettiin vain auto-onnettomuutena!" Toshihiko huusi Kanrikanille.
"Tarkoittaako hän sitä tapausta, jossa jäljitin sarjamurhaajaa?!" Kanrikan mietti.
"Anna minun hieman virkistää muistiasi. Kun takaa-ajamasi rikollinen ajoi autollaan päin muuria, niin äitini jäi silloin kyseisen rikollisen auton alle. Äitini oli pahoin loukkaantunut, mutta sentään eli vielä. Hänet olisi voitu pelastaa, jos olisit vienyt hänen sairaalaan partioautollasi. Mutta sinä sanoit minulle vain:
"Sinä olet tiellä! Lähde pois täältä!" kun yritin pyytää sinulta apua äitini pelastamiseen. Sitten jatkoit takaa-ajamasi rikollisen jahtaamista hänen juostessaan pois auto-onnettomuus-paikalta. Noin puoli tuntia myöhemmin äitini kuoli kadulle siinä auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihinsa. Siitä lähtien en ole saanut sinua mielestäni. Sinua ja sydämetöntä ilmettäsi!" Toshihiko huusi.
"Onko tämä totta, Kanrikan?!" Megure kysyi uskomatta korviaan.
"On. En nähnyt silloin ketään, sillä silloin jäljittämäni sarjamurhaajan auto oli edessäni. Kun myöhemmin sain kuulla kyseisestä auto-onnettomuudesta, niin yritin käydä pojan luona pyytäkseni häneltä anteeksi, mutta hän oli jo muuttanut", Kanrikan sanoi.
"Sitä Kanrikan siis tarkoitti aiemmilla sanoillaan", Shizuka ajatteli.
"Hah! Äitini oli ainoa sukulaiseni. Takasugit adoptoivat minut, koska eivät voineet saada omia lapsia. Menetin kaiken, ja elin kuin sumussa. Ennen kuin huomasinkaan olin jo käynyt lukion, ja pääsin yliopistoon. Yliopistossa tutustuin sattumalta Sayuriin, sillä hän oli silloisen tyttöystäväni, Kazumin ystävä. Kun selvisi, että Sayuri oli tyttäresi, mieleni perukoille hautautuneet kosto-ajatukset heräsivät henkiin", Toshihiko sanoi.
"Mutta mikset laittanut myrkkyä juuri minun juomaani sitten häävastaanotossa?!" Kanrikan kysyi.
"Silloin et olisi ikinä saanut tietää, miltä minusta tuntui sinä päivänä, kun jätit äitini oman onnensa nojaan hänen jäätyään auton alle. Minulla oli todellinen onni puolellani, Kazumi. Kuka olisi uskonut, että entisen tyttöystäväni ystävätär oli juuri Matsumoto Sayuri? Mutta hän oli tyhmä. Hän ei tajunnut, että olin kiinnostunut hänestä vain kostomielessä. Hän iloitsi kosinnastanikin kuin pikkulapsi. Mutta todennäköisesti hän havitteli vain Takasugin perintöä", Toshihiko sanoi.
Slap! Kazumi löi Toshihikoa vasemmalle poskelle:
"Ainoa tyhmä tässä olet sinä, Toshihiko!"
"Kazumi?" Toshihiko yllättyi hieroen vasenta poskeaan.
"Sauyri tiesi kaiken! Hän tiesi 20 vuotta sitten tapahtuneesta auto-onnettomuudesta, ja senkin, kuka sinä oikeasti olet!" Kazumi huusi.
Kaikki yllättyivät kuulemastaan.
"En usko sitä! Miksi hän suostui kosintaani, jos hän kerran tiesi totuuden?!" Toshihiko kysyi.
"Et siis ole vieläkään tajunnut, miksi Sayuri rakastaa sitruunateetä?! Sinä olet se Sayurin ensimmäinen poikaystävä, jota hän on ajatellut viimeiset 20 vuotta! Sinä olet hänen ensirakkautensa! Sinä olet se sama, hänen naapurissaan kauan sitten asunut poika, joka toi hänelle aina sitruunateetä, kun olitte pieniä, ja olet jopa se sama poika, joka puolusti häntä aina, kun eräät muut lapset kiusasivat häntä!" Kazumi huusi.
Kaikki yllättyivät kuulemastaan, ja Shizuka käveli esiin piilostaan.
"Takasugi-san, Sayuri-san mainitsi ensimmäisen poikaystävänsä minulle juuri, ennen kuin tulitte tähän huoneeseen ensimmäisen kerran tänään. Sayuri-san sanoi minulle ensimmäisestä poikaystävästää näin:
"Kun olin lapsi, ensimmäisen poikaystäväni perhe piti naapuruston karkkikauppaa, ja aina kun jotkut muut lapset kiusasivat minua, niin hän tuli aina auttamaan minua! Hän varasti aina salaa suosikkijuomaani omasta kaupastaan, ja antoi minulle lämmintä sitruunateetä! En voi unohtaa niitä muistoja, vaan juon sitä edelleen koko ajan. Se on kuin se antaisi minulle rohkeutta". Kysyin Sayuri-sanilta näin:
"Asuuko ensimmäinen poikaystävänne siis vielä naapurustossanne?" Sayuri-san sanoi siihen näin:
"Ei. Eräänä päivänä hän yhtäkkiä muutti pois, enkä ole nähnyt häntä sen jälkeen. Mutta tässä tarinassa on muutakin..." Ehkä hän aikoi kertoa minulle, että te olette se hänen ensimmäinen poikaystävä, joka puolusti häntä kisuaajilta, ja antoi hänelle sitruunateetä. Hän halusi ehkä kertoa sen teille itse, tai toivoi, että muistaisitre kyseisen asian itse, ja tajuaisitre Sayuri-sanin olleen se tyttö, jota puolustitte kiusaajilta, ja jolle annoitte sitruunateeta ollessanne pieniä", Shizuka sanoi.
Toshihiko näytti entistäkin yllättyneemmältä.
"Kyllä vain. Toshihiko, Sayuri puhui jatkuvasti siitä, kuinka paljon näytit hänen ensimmäiseltä poikaystävältään, joten tutkin asiaa, ja sain selville oikean henkilöllisyytesi. Sayuri oli todella huolissaan, vaikka hän olikin hyväksynyt kosintasi. Sayuri ei tiennyt mitä tehdä saadakseen sinut antamaan isälleen anteeksi sen äsken mainitsemasi auto-onnettomuuden. Siitä huolimatta sinä menit ja", Kazumi itki.
"Näkikö Matsumoto-sensei sen, kun Toshihiko laittoi myrkyn teehen?!" Shizuka mietti hermostuneena.
"Tiesikö Sayuri myrkystä, jonka laitoin hänen teehensä, ja joi silti?!" Toshihiko kysyi.
"Ehkä Matsumoto-sensei yritti sillä tavalla saada Toshihikon antamaan sen auto-onnettomuuden anteeksi Matsumoto-sensein isälle!" Shizuka mietti.
"Kanrikan, sairaalasta soitettiin juuri! Tyttärenne selviää!" Eräs poliisi huusi juosten huoneeseen.
"Jeee!" Riemun huudot täyttivät huoneen.
"Onneksi", Shizuka mietti. Sitten hän näki Toshihikon hymyilevän, ja itkevän hieman:
"Hän taisi vihdoin tajuta Matsumoto-sensein tunteiden aitouden!"
(2 kuukautta myöhemmin)
"Kaksi kuukautta myöhemmin Matsumoto-sensei pääsi sairaalasta kotiin", Shizuka ajatteli.
Sää oli aurinkoinen.
Shizuka käveli Sayurin, Sonokon, ja Ranin kanssa Tokion jalkakäytävällä.
"Hienoa, että pääsitte jo kotiin sairaalasta", Ran sanoi.
"Niin. Lääkärien mukaan Irene-chan pelasti henkeni antamalla minulle ensiapua tapahtumapaikalla. Kiitos, Irene-cahn", Sayuri sanoi.
"Olkaa hyvä", Shizuka sanoi. "Kuulin, että Toshihiko sai tosi lievän vankeustuomion, eli noin 3 vuotta".
"Tietysti. Minähän join myrkyn vapaaehtoisesti. Mutta se ei varmaan poistanut hänen kipuaan siitä, mitä hänen äidilleen tapahtui 20 vuotta sitten tapahtuneessa auto-onnettomuudessa. Nyt Toshihiko-san varmaan vihaa minua", Sayuri sanoi pysähtyen.
"Älkää olko niin varma. Hän hymyili, kun kuuli teidän selviävän. Hän itki jopa ilon kyyneliä kuullessaan teidän selviävän", Shizuka sanoi.
Sayuri hymyili kiitollisena.
"Sairaalasta kotiutumisen kunniaksi ostan teille juoman!" Sonoko laittoi kolikoita läheiseen juoma-automaattiin.
"Todella?!" Sayuri kysyi, ja katso juoma-automaatissa katsoa juomia.
"Siinä tapauksessa", Lopulta Sayuri painoi juoma-automaatin painiketta, ja juoma-automaatin koloon ilmestyi sitruunateetölkki. "Se on sitruunatee!"
Tytöt katsoivat Sayuriä yllättyneinä.
"On tärkeää vaalia menneisyyden muistoja!" Sayuri joi teetä.
"Todella nyt! Jos jatkatte tätä, niin ette koskaan mene naimisiin!" Ran sanoi.
("Mutta Matsumoto-sensei meni naimisiin 3 vuotta myöhemmin. Naimisiin sen pojan kanssa, jota hän oli ajatellut 20 pitkää vuotta. Tietysti".)