Heipä hei! Tässä on Azure Redi-fanfictionini uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX

"Mōri-san, onko sinulla sisaruksia?" Shizuka kysyi kävellessään Ranin kanssa Tokion jalkakäytävällä kohti Mōri Tantei Jimushoa.

"Ei. Olen ainoa lapsi", Ran sanoi.

"Sinäkin? Miltähän tuntuisi, jos olisi sisaruksia?" Shizuka kysyi.

"Sitä olisi hauska miettiä", Ran sanoi.

Yllättäen Kogorō juoksi ulos kodistaan:

"Minun pitää mennä!"

Ranin isällä oli yllään sininen takki, jonka alla oli valkoinen pusero, ja hänellä oli kaulassaan musta solmio. Hänellä oli jaloissaan siniset housut, ja mustat kengät.

"Taasko peli-ilta jouppojen ystäviesi kanssa?!" Ran huusi isälleen.

"Ei. Sain toimeksiannon. Eräs mustiin vaatteisiin pukeutunut mies on siepannut pikkutytön!" Kogorō huusi.

"Mustiin vaatteisiin pukeutunut mies?! Voihan se olla niin, ettei tällä tapauksella ole mitään tekemistä niiden tällä hetkellä etsimieni miesten kanssa, mutta parempi tarkistaa asia itse!" Shizuka istui Ranin ja Kogorōn kanssa läheiseen taksiin, jonka kuljettajalle Kogorō antoi ohjeet heidän määränpäästään.

"Kuka tuo tyttö on?" Kogorō kysyi nähtyään Shizukan.

"Hän on Miyamizu Irene. Hän on Agasa-hakasen sisarentytär. Hän tuli tänne opiskellakseen lukiossa", Ran sanoi.

"Niin. Aion ryhtyä etsiväksi, mutta minulla on vielä paljon opittavaa. Saisinko toimia avustajananne oppiakseni sen, että miten oikea etsivä toimii?" Shizuka pyysi.

"Avustajanani? No jos haluat olla avustajani, niin katso tarkkaan mestarietsivän työtä!" Kogorō sanoi.

"Kyllä, Mōri-san", Shizuka sanoi.

Lopulta taksi pysähtyi ison talon eteen.

Kogorō, ja tytöt nousivat pois taksin kyydistä.

Talon edessä seisoi talon isäntä, hovimestari, ja palvelustyttöjä.

Talon isännällä oli yllään ruskea takkia, jonka alla oli valkoinen pusero. Hänellä oli jaloissaan ruskeat hiusut, ja mustat kengät. Hänen ihonsa oli ruskettunut, ja hänen hiuksensa, ja viiksensä olivat mustat. Hänellä oli kaulassaan musta solmio. Hän oli pitkä, ja urheilullinen. Hän näytti yli 30-vuotiaalta.

Palvelustytöillä oli yllään kimonot.

Hovimestarilla oli yllään mustavalkoiset vaatteet, ja hänen hiuksensa, ja viiksensä olivat harmaat. Hänen silmiensä edessä oli silmälasit. hän näytti yli 80-vuotiaalta.

"Iltaa, Tani-san. Olen Mōri Kogorō. Kenet on siepattu?" Kogorō kysyi.

"Tyttäreni Tani Akiko. Hän oli hovimestarin lausunnon perusteella leikkimässä tämän talon etupihalla, kun hänet yllättäen siepattiin. Palvelustyttöjen lausunnon perusteella hovimestari huusi kauhuissaan, ja palvelusväki juoksi paikalle sieppaajan kadottua", Mies sanoi. "Palvelustytöt kertoivat minulle hovimestarin huutaneen kauhuissaan nähdessään sieppaajan".

"Aika iso talo. Tuolla on näemmä jopa vahtikoiria. Onkohan tuo sen siepatun tytön pallo?" Shizuka mietti nähtyään maassa vaaleanpunaisen pallon.

Gauh ghau! Koirat alkoivat haukkua.

"Haukkuvatko nuo koirat aina, kun tänne tulee vieraita ihmisiä?" Shizuka kysyi.

"Tietysti. Koirani ovat vahtikoirien eliittiä", Talon isäntä sanoi.

"Mitä?! Koiria?! Niin tietysti. Kun on näin iso talo, niin tarvitaan ainakin yksi tai kaksi vahtikoiraa", Kogorō sanoi ymmärrettyään tilanteen.

"Jotain epäilyttävää tässä tilanteessa on! Talon isäntä ei maininnut vahtikoirien haukkuneen nähdessään sieppaajan sieppaavan etsimämme tytön, ja hovimestari näyttää yrittävän paeta paikalta. Tietääkö hän jotain sieppauksesta?" Shizuka mietti huomattuaan kyseisen asian.

"Talon isäntä ei maininnut koirien haukkuneen nähdessään sieppaajan sieppaavan tytön, ja palvelustytöt mainitsivat kuulleensa vain teidän huutonne, eikö niin herra hovimestari, vai pitäisikö sanoa herra sieppaaja?" Kogorō kysyi huomattuaan sen että hovimestari yritti paeta paikalta.

"Sinäkö sieppasit tyttäreni? Enkö muka ole maksanut sinulle tarpeeeksi, kun kerran sieppasit tyttäreni?!" Talon isäntä kysyi.

"Ei se niin ole. Tyttärenne on ihan turvassa!" Hovimestari huusi.

"Toivottavasti puhut totta!" Talon isäntä huusi.

"Anteeksi, mutta saimme äsken puhelun, jossa joku sanoo siepanneensa tyttärenne!" Eräs palvelustyttö huusi juosten paikalle.

"Mitä?!" Talon isäntä huusi.

"Hän vaatii lunnaita jossain vaiheessa!" Palvelustyttö huusi.

"Anteeksi, Mōri-san. Koirilla on kuulemani perusteella erinomainen hajuaisti. Voisimme ehkä käyttää sitä hyödyksi pelastaaksemme siepatun tytön", Shizuka ehdotti nähtyään yhden tanskandogin nuuhkivan siepatun tytön palloa.

"Selvä, mutta pärjäätkö koirien kanssa?" Kogorō kysyi.

"Kyllä", Shizuka sanoi. Hän poimi lähelleen vierineen pallon, ja näytti sitä eteensä tuodulle koiralle.

Shizuka tarttui koiran hihnaan, ja lähti koiran kanssa talon pihalta:

"Etsi hänet!"

Koira johdatti Shizukan varastolle, jonka oven Shizuka työnsi auki nähdäkseen tummiin vaatteisiin pukeutuneen miehen pitävän kädessään veistä, ja siepatun tytön istuvan nurkassa. Hänen ympärilleen oli sidottu ruskea köysi.

Tyttö oli suunnilleen 10-vuotias. Tytöllä oli yllään vaaleanpunainen takki, jaloissaan valkoiset shortsit, ja vaaleanpunaiset kengät. Hän oli laiha. Hänen ihonsa oli vaalea, ja hänen silmänsä olivat siniset. Hänen hiuksensa olivat ruskeat, ja ne oli kammattu saparoja muistuttavalle kampaukselle.

Shizuka tarttui maasta löytämäänsä rautatankoon itsepuolustukseksi, ja päästi sitten koiran hyökkäämään miehen kimppuun.

"Jumbo!" Tyttö huusi kuulostaen riemastuneelta.

Gragh! Koira puri miestä.

"Aaaah!" Mies huusi kivusta.

Shizuka löi rautatangolla miehen oikeaa kättä, jossa mies piti veistä pudottaen veitsen maahan. Klak!

"Kuka olet?!" Tyttö kysyi Shizukalta.

"Miyamizu Irene, etsivä!" Shizuka sanoi.

"Kirottu!" Mies valmistautui nousemaan jaloilleen, mutta Ran juoksi paikalle, ja hyökkäsi miehen kimppuun. Lopulta Ran oli mukiloinut miehen niin pahaan kuntoon, että mies kaatui lattialle.

"Hienoa, Mōri-san", Shizuka pudotti rautatangon lattialle, ja irrottu tytön ympärille sidotut köydet pudottaen nekin lattialle.

"Kiitos, mutta sano minua Raniksi", Ran sanoi.

"Selvä. Osaan itsekin karatea opeteltuani televisiossa näkemiäni karate-liikkeitä", Shizuka sanoi.

"Oletko kunnossa, Akiko?" Talon omistaja sanoi tyttärelleen.

"Kyllä", Tyttö sanoi.

"Rikoskumppanisi jäi näemmä kiinni", Talon omistaja sanoi hovimestarille.

"Näytänkö minä muka hänen rikoskumppaniltaan?! Tyttö söi kakkua, ja joi kaakaota hotellissa löytäessäni hänet!" Varas sanoi, kun poliisit veivät hänet pois varastosta.

"Totta, isä! Minä sieppasin itse itseni! Sen jälkeen, kun äiti kuoli olet tuskin huomioinut minua. Pyysin hovimestaria auttamaan minua tämän suunnitelman toteuttamisessa. Ajattelin, että ottamalla jonkin aikaa vapaata töistä sinulla olisi taas aikaa minulle", Tyttö sanoi.

"Selvä. Annan sinulle enemmän aikaa huomisen kokouksen jälkeen, sillä lähdemme sen jälkeen matkalle", Talon isäntä sanoi. Sitten hän katsoi Kogoroa:

"Mōri-san, olette löytäneet hyvän avustajan. Hänen keksintönsä käyttää koiria tyttäreni löytämiseen oli nerokas. Jumbo, ja tyttäreni ovat nimittäin olleet erottamattomat pienestä lähtien".

"Kiitos, mutta Mōri-sanilla on hyvä arvostelukyky, kun hän antoi minulle luvan kokeilla suunnitelmaani", Shizuka sanoi.

"Niin. Kiitos", Kogorō hymyili.

Kaikki lähtivät varastosta.

"Kiitos, etsivä", Tyttö sanoi Shizukalle.

"Etsivä?" Ran kysyi Shzukalta.

"Hän kiitti neroa isääsi, sillä olen tavallaan vasta etsivä-harjoittelija", Shizuka sanoi.

"Niin tietysti", Kogorō sanoi.

"Voisiko Irene-chan asua meillä jonkin aikaa?" Ran kysyi.

"Tyttö tuntuu tuovan onnea, joten sopii", Kogorō sanoi.