Heipä hei! Tässä on Azure Redi-fanfictionini uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
"Mitä?! Epäilet tutkintavankeudessa parhaillaan olevan Miyano Akemin tuntevan aiemmin näkemäsi Ginin, ja Vodkan?!" Agase kysyi olohuoneensa sohvalla istuvalta Shizukalta.
"Niin. En voi sille mitään, mutta aina kun kuulen puhetta epäilyttävän näköisistä, mustiin vaatteisiin pukeutuneista miehistä, niin ajattelen heti Giniä ja Vodkaa. Ehkä se johtuu siitä, että heitä koskevat, epäilyttävän näköisten ihmisten tuntomerkit ovat vain niin sopivat", Shizuka sanoi. "Kävin äsken Tokion pää-poliisiasemalla tapaamassa Akemia, ja hän sanoi uskovansa niin, että myrkky, joka tappoi Akiran, saattoi alun perin olla tarkoitettu Akemille. Okita aikoi tappaa Akemin, ja Akemin rikostoverit alusta alkaen. Kenzo tajusi tämän ennen kuin Akemi, ja Akira tajusivat sen, mikä oli todellinen syy, miksi hän pakeni heidän pankkiryöstö-rahojensa kanssa. Siitäkin huolimatta Akemi saattaa tuntea Ginin, ja Vodkan".
"Mutta saattaisit olla väärässäkin. En siis aliarvioi etsivän-taitojasi, mutta kaikki erehtyvät joskus", Agasa sanoi.
"Miksi Miyano Akemin sukunimi kuulostaa niin tutulta?" Agasa kysyi itseltään.
"Tiedän sen. Palaan nyt väliaikaiseen kotiini", Shizuka sanoi lähtien kävelemään kohti Mōri Tantei Jimushoa.
"Missä olet ollut?" Ran kysyi Shizukan tullessan Kogorōn työhuoneeseen.
"Kävin tapaamassa enoani. Onko Miyani Akemista selvinnyt jotain?" Shizuka kysyi.
"Häntä pidetään yhä tutkintavankeudessa", Ran sanoi.
"Selvä", Shizuka sanoi, ja katsoi sitten ulos Kogorōn työhuoneen ikkunasta:
"Missä isäsi on?"
"Isäni on ostoksilla", Ran sanoi.
Yllättäen huoneen ovi aukesi, ja Kogorō tuli huoneeseen mukanaan mies, jolla oli tummat viikset. Kyseisellä miehellä oli myös musta parta, vaalea iho, ja mustat silmät. Hän oli keskikorkea, hänellä oli musta parta, ja mustat viikset, ja kalju pää, hänellä oli yllään vihreä kimono, ja jaloissaan valkosiet sukat, ja mustat kengät. Hän näytti 51-vuotiaalta.
"Keitän teille kahvia", Shizuka sanoi.
"Hyvä idea", Kogorō sanoi.
Kun kahvi oli valmis, niin Shizuka toi täydet kahvikupit pöydälle.
"Olen Maru Denjiro. Haluan palkata teidät pitämään vaimoani silmällä", Denjiro sanoi laittaen vaimonsa kuvan pöydälle juotuaan kahvia.
"Onko vaimonne vaikeuksissa?" Kogorō kysyi.
"On, jos olen oikeassa vaimoani koskevien epäilysteni suhteen. Epäilen nimittäin sitä, että vaimoni, Maru Ineko pettää minua jonkun toisen miehen kanssa", Denjiro sanoi. "Vaimoni on omien sanojensa mukaan alkanut käydä kaupungilla Koto-oppitunneilla, ja on siksi joskus kauan poissa kotoa".
Kuvassa olevalla naisella oli vaalea iho, ruskeat, nutturalle kammatut hiukset, violetit silmät. Hänellä oli luomi oikean silmänsä alapuolella olevassa poskipäässä. Hän oli pitkä, ja laiha. Hänellä oli yllään vaalea yukata. Hänen huulissaan oli punaista huulipunaa. Hän näytti 34-vuotiaalta.
"Vaimonne siin pettää teitä? Hyvä on. Otan tapauksen tutkittavakseni", Kogorō sanoi juotuaan kahvia. Sitten hän otti muistivihkonsa esiin, ja alkoi kirjoittaa siihen.
"Tavataan huomenna kotonani", Denjiro sanoi laittaen setelinipun pöydälle. Sitten hän lähti Kogorōn työhuoneesta.
"Uusi tehtävä siis", Kogorō sanoi laskien rahoja.
"Isä, kuka tuo mies oli?" Ran kysyi.
"Maru Denjiro, antiikkikeräilijä, ja Maru-konsernin puheenjohtaja. Hän on jopa miekkailun mestari kendossa", Kogorō sanoi.
"Mōri-san, mitä aiotte tehdä?" Shizuka kysyi.
"Pidän hänen vaimoaan silmällä", Kogorō sanoi. "Denjiro-san kertoi minulle jo osoitteensakin tullessamme tänne, joten tiedä, että mistä aloitan hänen vaimonsa vakoilemisen".
"Kuinkahan usein Kogorō on vakoillut pettäviä aviopuolisoita?" Shizuka mietti.
Aurinko oli laskemassa.
(Seuraavana päivänä)
Shizuka, ja Ran istuivat Maru Denjiron kartanon verannalla, ja katsoivat karppia, joka hyppeli pihalla olevassa lammessa.
"Se hyppäsi taas", Ran sanoi.
"Millainen etsivä ottaa lapset mukaansa raportoidakseen asiakkaalleen asiakkaansa vaimon salarakastajan liikkeistä?" Shizuka mietti.
Aurinko oli laskemassa.
"Siitä ei ole epäilystäkään. Vaimonne pettää teitä", Kogorō sanoi Denjirolle tyttöjen takana olevassa huoneessa.
"Tiesin sen!" Denjiro huusi vihaisena.
"Katsokaa tässä valokuvassa olevan naisen oikean silmän alapuolella olevaa luomea. Tämän valokuvan nainen ei ole kukaan muu kuin vaimonne, Maru Ineko-san!" Kogorō sanoi.
"Grrr!" Denjiro murisi vihaisena.
"Kuinka kauan Kogorō antaa meidän odottaa? Kogorō sanoi tänä aamuna niin, että hän veisi meidät ulos syömään, mutta sitten Kogorōn piti ensin pysähtyä tähän paikkaan. Mikä järkevä etsivä toisi lapset mukaansa kertoessaan jollekin asiakkaalleen kyseisen asiakkaan puolison salasuhteista? Kogorō aloitti Denjiro-sanin vaimon vakoilemisen jo eilen vuokraamalla auton, jossa istuessaan Kogorō otti valokuvan Denjiro-sanin vaimosta, joka tuli rakastajansa kanssa ulos Beika Hotellista, ja sitten Kogorō palasi kotiin kertoen meille mitä oli saanut selville", Shizuka mietti. "Kylläpä he puhuvat kovaan ääneen. Eivätkö he pelkää yhtään sitä, että joku saattaisi kuulla heidän keskustelunsa, sillä Denjiro-san asuu näin isossa talossa, jossa on takuulla palvelijoita, jotka voisivat hyvinkin kuulla noin äänekkään keskustelun, mutta toistaiseksi täällä ei ole näkynyt yhtäkään palvelijaa".
Klak klak! Joku käveli kohti kartanon etuovea.
"Tänne taisi tulla vieras", Shizuka sanoi Ranille.
Ran nyökkäsi.
"Kuka tämä aurinkolaseja käyttävä mies on?!" Denjiro kysyi puhuen epäilemättä vaimonsa salarakastajasta.
"En tiedä sitä vielä", Kogorō sanoi.
Pim pom! Vieras soitti ovikelloa.
"Hm? Vieras?" Denjiro kysyi.
Pim pom! Vieras soitti taas ovikealloa.
"Hei! Käykää ulko-ovella! Onko siellä ketään?! Ai niin...Pyysin täällä työskenteleviä taloudenhoitajia kuluttamaan aikaansa kaupungilla, jotta he eivät saisi tietää teidän tulevan tänne", Denjiro sanoi Kogorōlle.
"Tuo selittääkin sen, että miksemme ole nähneet täällä yhtään palvelijaa", Shizuka ajatteli.
"Anteeksi, että joudun nyt puhumaan vieraani kanssa sivurakennuksessa. Palaan pian!" Denjiro avasi huoneen liukuoven, ja sulki sen mennen aulaan tavatakseen vieraan.
"Tietysti", Kogorō sanoi.
"Anteeksi, että jouduit odottamaan. Mennään sivurakennukseen", Denjiro sanoi vieraalleen, ja sitten vieraan kanssa ulos talosta.
Tytöt, ja Kogorō odottivat Denjiron paluuta tosi kauan.
Priing! Huoneen ulkopuolella olevalla käytävällä olevan pöydän päällä oleva lankapuhelin soi.
Kogorō avasi huoneen oven:
"Se on ärsyttävää! Mitä se asiakas oikein tekee?!"
"Hän ei luultavasti kuule puhelimen ääntä, koska hän on sivurakennuksessa!" Ran sanoi.
Kogorō lähestyi puhelinta vastatakseen siihen, mutta sitten puhelin lakkasi soimasta:
"Mitä nyt?!"
Sitten Kogorō palasi huoneeseen, ja sulki oven perässään.
Shizuka katseli ympärilleen.
"Mitä nyt?" Ran kysyi.
"Kuulitko äsken jotain outoa?" Shizuka kysyi. Shizukasta tuntui siltä, että hän oli äsken kuullut jotain.
"Ei, en oikeastaan", Ran sanoi.
Joukkio jatkoi odottamista auringon laskiessa enemmän.
"On kulunut aika kauan siitä, kun Denjiro-san meni puhumaan vieraalleen siihen aiemmin mainitsemaansa sivurakennukseen, eikö olekin?" Shizuka kysyi.
"Kyllä vain. Mistähän he oikein puhuvat?" Ran kysyi.
Priing! Puhelin soi taas, ennen kuin lakkasi soimasta, minkä seurauksena Kogorō avasi huoneen oven.
"Häh? Se lakaksi soimasta?" Kogorō kysyi.
"Se soi aiemmin hieman enemmän", Shizuka mietti.
"Missä ihmeessä Denjiro-san on?! Siitä on nyt kaksi tuntia, kun Denjiro-san meni puhumaan vieraalleen!" Kogorō sanoi katsoen kelloaan.
Priiing! Puhelin soi taas, ennen kuin se lakkasi soimasta.
"Noin kävi jo aiemminkin! Mitä on tekeillä?" Shizuka mietti. Hänestä tuntui siltä, että jokin oli nyt vialla.
"Olen saanut tarpeekseni! Minä menen sivurakennukseen!" Kogorō sanoi kävellen kohti sivurakennusta.
"Mitähän on tekeillä?" Shizuka mietti.
"Iiiiiiik!" Joku huusi yllättäen siitä suunnasta, johon Kogorō oli äsken mennyt, joten tytöt juoksivat sinne nähdäkseen maahan, takamukselleen kaatuneen taloudenhoitajan, ja toisen taloudenhoitajan katsovan Kogorōa hermostuneina.
"Mitä tapahtui?!" Shizuka kysyi.
"Keitä te olette?!" Taloudenhoitaja kysyi katsoen Kogorōa, ja tyttöjä hermostuneena.
"Ei, vaan kuka sinä olet?!" Maahan, takamukselleen äskettäin kaatunut Kogorō kysyi. Hän oli ilmeisesti törmännyt taloudenhoitajaan, ja kaatunut sen vuoksi maahan.
"Me olemme täällä työskentelevät taloudenhoitajat!" Taloudenhoitaja sanoi nousten seisomaan.
"Mitä tämä kaikki meteli on?" Ineko kysyi tullen yllään yllään vaaalean kimono, ja vasemmassa kädessään vaaleanruskea käsilaukku.
"Rouva!" Taloudenhoitajat sanoivat.
"Mitä täällä tapahtuu?" Ineko kysyi.
"Löysin tämän miehen nuuskimassa talon sisällä palatessamme tänne ihan äsken!" Taloudenhoitaja osoitti Kogorōa.
"Varas?!" Ineko kysyi.
"Ei! Olen etsivä...Tämän talon omistaja palkkasi minut!" Kogorō sanoi nousten samalla seisomaan. "Miehenne pyysi täällä työskenteleviä taloudenhoitajia kuluttamaan aikaansa kaupungilla, jotta voisin tulla tänne, ja keskustella miehenne kanssa ilman, että täällä työskentelevät taloudenhoitajat kuulisivat keskustelumme. Miehenne ei nimittäin halunnut täällä työskentelevien taloudenhoitajien saavan tietää siitä, että olen tulossa tänne puhumaan miehenne kanssa siitä syystä, jonka takia miehenne palkkasi minut".
"Etsivä?!" Ineko kysyi. "Miksi mieheni ei voinut keskustella palkkaamansa etsivän kanssa täällä työskentelevien taloudenhoitajien kuullen?!"
"Siksi, että keskustelumme aihe oli hieman arkaluonteinen", Kogorō sanoi näyttäen vaivaantuneelta. "Teidän pitäisi varmaan puhua siitä miehenne kanssa".
"Missä mieheni on nyt?" Ineko kysyi.
"Hän meni pari tuntia sitten sivurakennukseen puhumaan tänne tulleen vieraansa kanssa", Kogorō sanoi. "Heidän keskustelunsa taitaa olla vieläkin kesken".
"Hakekaa mieheni tänne", Ineko sanoi taloudenhoitajille.
"Kyllä, rouva", Taloudenhoitajat kävelivät kohti sivurakennusta, ja sitten Ineko katsoi Kogorōa.
"No kuinka paljon saitte selville salaisuudestani, ja miten paljon mieheni oikein maksoi teille siitä, että vakoilette minua?" Ineko kysyi kävellen Kogorōn eteen. "Olen tehnyt parhaani pitääkseni suhteeni salassa mieheltäni! Maksan teille kaksi kertaa niin paljon kuin mieheni maksoi teille! Pitäkää suhteeni salaisuutena!"
"Rouva", Kogorō sanoi hermostuneena.
"Iaaaaak!" Taloudenhoitajat huusivat sivurakennuksessa säikäyttäen kaikki, minkä seurauksena kaikki juoksivat sivurakennukseen.
"Mitä tapahtui?!" Kogorō kysyi.
Vapiseva taloudenhoitaja osoitti sivurakennuksen sisälle.
Sivurakennuksen seinissä oli naarmuja, tavaroita oli tuhottu, pöytä oli kaadettu, seinävaate oli hieman revennyt, jotkin lattiatyynytkin olivat revenneet, ja Denjiro oli veren peitossa, ja piti katanaa käsissään, ja hänet oli kiinnitetty katanalla rakennuksen takaseinään.
"Mieheni!" Ineko huusi shokissa.
"Ran, soita poliisille!" Kogorō huusi.
"Kyllä!" Ran sanoi.
"Joku ei tainnut pitää Denjiro-sanista! Tekikö se, täällä aiemmin käynyt vieras tämän?!" Shizuka mietti uskomatta silmiään.
Poliisit saapuivat, kun aurinko oli jo laskeunut.
"Uhri on Maru Denjiro, 51-vuotias", Megure sanoi poliisien tutkiessa rikospaikkaa seisoen samalla Inekon vieressä. "Uhri on tämän talon omistaja. Miehenne harjoitti miekkailua, eikö niin?"
"Kyllä. Hän oli 3. asteen miekkailu-mestari", Ineko sanoi katsoen miehensä kehdo-kuvaa, joka oli huoneen oikealla puolelle olevalla seinällä.
"Miehenne on täytynyt olla erittäin taitava", Megure sanoi. "Oliko tämä todella hänen miekkansa?"
"Kyllä. Mieheni piti sitä koristeena alkovissa", Ineko sanoi.
"Tämän huoneen kunnon perusteella näyttää siltä, että miehellänne ja murhaajalla oli melkoinen miekkataistelu. Mikä tarkoittaa, että myös tappajan on täytynyt olla taitava miekkamies", Megure sanoi kävellen lähemmäs Denjiroa. Sitten Megure näki Denjiron jalkojen edessä olevalla lattialla olevan mustan muistikirjan, jonka hän poimi:
"Onko tämä uhrin muistikirja?"
"Se on täynnä tapaamisia", Megure sanoi lukiessaan Denjiron muistikirjaa. "Irene-kun, oletko varma, että näit kyseisen vieraan hänen tullessaan aiemmin tänne, eikö niin?"
"Kyllä. Ran, ja minä olimme pihalla silloin, kun kyseinen vieras saapui tänne, ja kuulimme hänen tulevan tänne. Vieras meni talon ulko-ovelle, ja soitti ovikelloa, ja pian sen jälkeen Denjiro-san meni tapaamaan vierastaan. Denjiro-san ei palannut keskustelemaan Mōri-sanin kanssa, joten arvelin Denjiro-sanin, ja hänen vieraansa keskustelun kestävän kauan", Shizuka sanoi.
"Katsotaanpa tätä. Tänään Denjiro-sanin oli määrä tavata Mōri Kogorō, Suwa Yuji, Hatano Ikuya, and Akutsu Makoto", Megure sanoi lukien muistikirjaa. "Nämä neljä ihmistä".
"Keibu! Löysimme epäilyttävän miehen!" Poliisi huusi ulkona.
"Mitä?!" Megure kysyi juosten muiden kanssa sivurakennuksen verannalle katsomaan poliisien äsken löytämää miestä.
"Tämä mies vaelteli talon edessä!" Poliisi sanoi pitäen otteessaan miestä. Miehen iho oli ruskettunut. Hän oli pitkä, ja laiha. Hänellä oli yllään ruskea puku, mustat kengät. Hänellä oli lyhyet, mustat hiukset, hänellä oli silmälasit, ja sininen solmio. Hän näytti 37-vuotiaalta.
"En ole syyllinen!" Mies huusi hermostuneena.
"Oi! Hatano-sensei!" Ineko sanoi tunnistettuaan miehen.
"Hatano? Onko tuo mies tässä muistikirjassa mainittu Hatano Ikuya-san?" Megure kysyi osoittaen kädessään pitämäänsä Denjiron muistikirjaa.
"Kyllä! Hän on mieheni lääkäri!" Ineko sanoi poliisin irrottaessa otteensa lääkäristä, hieroi oikeaa käsivartta, josta poliisi oli joka pitää kiinni. "Hatano-sensei käy täällä viikoittain tekemässä miehelleni terveystarkastuksia".
"Miehenne lääkäri...", Megure sanoi lukien muistikirjaa.
"Päästäkää irti! Päästäkää irti, minä sanoin!" Joku huusi poliiseille, jotka toivat paikalle miestä. "Onko teillä aavistustakaan kuka minä olen? Olen Akutsu-sensei, suuri kaivertaja!"
Akutsu oli 48-vuotias. Hän oli lyhytkasvuinen, ja hieman lihava. Hänellä oli yllään harmaa takki, vaaleanpunainen paita. Hänen ihonsa oli hieman ruskettunut, hänellä oli lyhyet, mustat hiukset, ja mustat silmät.
"Akutsu? Akutsu Makoto?" Megure kysyi katsoen muistikirjaa. "Joten 3 Denjiro-sanin muistikirjassa mainitusta, 4 henkilöstä on jo täällä".
"Nyt käsitän!" Kogorō sanoi. "Tappaja on henkilö, joka on jo käynyt täällä! Ja se henkilö on viimeinen, joka ilmestyy tänne, eli Suwa Yuji-san!"
"Miksi tämä koskee nyt minua?" Eräs mies kysyi säikäyttäen Kogorōn hieman. "Minä olen Suwa Yuji. Mistä tässä kaikessa hälinässä oikein on kysymys?"
Mies oli 46-vuotias. Suwa Yujillä oli ruskettunut ihi. Hän oli laiha, ja pitkä. Hänellä oli hieman viirumaiset silmät silmät, ja viikset, jotka oli jaettu kahtia. Hänellä oli yllään musta puku.
"Täällä on tapahtunut jotain yllättävää, mutta oletteko te kendomiekkailija?" Shizuka kysyi nähdessään arven Suwan vasemman käden peulakon, ja etusormen välissä.
Suwa, Kogorō, ja Megure yllättyivät kuulemastaan.
"Mistä tiesit sen, nuori neiti?" Suwa kysyi.
"Vasemmasta kädestänne", Shizuka kysyi.
"Vasemmasta kädesetäni?" Suwa kysyi.
"Näettekö tuon pienen arven peukalonne, ja etusormenne välissä? Olen kuullut, että miekkailua harrastavat ihmiset aiheuttavat vahingossa itselleen usein miekallaan haavoja vasemman kätensä juuri tuohon kohtaan laittaessaan miekan takaisin huotraan, sillä miekan terä koskettaa joskus vahingossa silloin miekkailijan toisen käden juuri tuota kohtaa, sillä miekkailija pitää silloin huotraa paikallaan toisella kädellään huotran suu-aukon lähellä! Siksi ajattelinkin, että olette miekkailija", Shizuka sanoi.
"Onko hän oikeassa?" Megure kysyi.
"Kyllä, vaikka sainkin tämän arven silloin, kun olin vielä kokematon miekkailija", Suwa sanoi. "Nyt minulla on oma dojo, jossa opetan nuoria miekkailijoita".
"Te siis olette todella syyllinen!" Kogorō sanoi Suwalle.
"Syyllinen?! Mistä te puhutte?" Suwa kysyi.
"Ehkä heidän kaikkien pitäisi nähdä tilanne omin silmin, jotta he ymmärtävät, että mistä on kyse", Shizuka ehdotti.
"Hyvä ajatus, sillä niin ainakin säästymme selityksen vaivalta", Kogorō sanoi palaten muiden kanssa sivurakennukseen, ja epäillyt näkivät, mitä Denjirolle oli tapahtunut, ja he näyttivät tosi hermostuneilta.
"K-Kuinka tämä tapahtui?!" Hatano kysyi.
"Tämän takia täällä on siis nyt poliiseja, ja tarkoitatteko, että minä tein tämän?!" Suwa kysyi.
"Se on selvää, kun katsoo tätä paikkaa!" Kogorō sanoi. "Tappaja oli selvästi taitava miekkamies! Toisin sanoen te!"
"Olette ymmärtänyt kaiken väärin!" Suwa sanoi. "Olen täällä vain maksaakseni takaisin Maru-sanille ne 5 miljoonaa jeniä, jotka hän lainasi minulle!"
"Lainasiko Suwa-san rahaa Denjiro-sanilta?" Shizuka mietti.
"Oletteko täällä maksamassa velkaa?" Kogorō kysyi.
"Tässä on rahat, kuten näette", Suwa otti setelinipun takkinsa sisätaskusta.
Kogorō näytti yllättyneeltä, mutta sitten Megure työnsi Kogorōn sivuun, ja sitten Megure alkoi puhua:
"Murha tapahtui kello 3 ja 5 välillä. Missä te olitte sinä aikana?"
"Uskon, että meditoin yksin dojossani", Suwa sanoi.
"Onko joku, joka voi varmistaa tämän?" Megure kysyi.
"E-Ei", Suwa sanoi.
"Epäilyttävää", Kogorō sanoi.
"Hei, tuo miekka ei ole oikein!" Ran sanoi isälleen.
"Ei oikein?" Kogorō kysyi.
"Tapa, jolla hän pitää miekkaansa...se on väärässä asennossa!" Ran sanoi osoittaen Denjiron käsissä olevaa miekkaa muidenkin katsoessa kyseistä miekkaa.
"Niin, ja kuvassa se on toisella tavalla", Shizuka sanoi katsoen Denjiron miekkailukuvaa. "Ruumiin kädet pitelevät tuota miekkaa väärin! Entä jos murhaaja laittoikin miekan noin Denjiro-sanin käsiin?"
"Tarkoittaako se siis sitä, että joku todella laittoi miekan hänen käsiinsä jälkeenpäin?" Megure kysyi.
"Miksi ihmeessä murhaaja sotki huoneen näin perusteellisesti? Piilottaakseen uhrin tähän huoneeseen jättämän, mahdollisen kuolinviestin, vai johtolangan? Asiaa pitäisi tutkia tarkemmin, mutta uskon Suwa-sanin olevan murhaaja hänen kendo-taustansa takia, vaikka en tiedäkään hänen motiiviaan", Shizuka mietti istuen erään seinän eteen.
"Ah! Joten tappaja yritti lavastaa Suwa-sanin syylliseksi tuhoamalla miekalla kaiken tässä huoneessa olevan?" Megure kysyi. "Mutta tappaja teki virheen sotkemalla ruumiin miekka-otteen! Akutsu-san! Entä te?"
"Lainasin myös rahaa Maru-sanilta...10 miljoonaa jeniä", Akutsu sanoi.
"Tulitteko myös maksamaan velkanne hänelle takaisin?" Megure kysyi.
"Ei, sillä tarvitsin enemmän maksu-aikaa, joten tulin pyytämään velkani maksu-ajan pidennystä", Akutsu sanoi.
"Missä olitte klo 3.00-5.00?" Megure kysyi.
"Olin yksin studiossani", Akutsu sanoi.
"Joten teilläkään ei ole alibia, eihän?" Kogorō kysyi.
"Mitä varten te tulitte tänne?" Megure kysyi Kogorōlta.
"Kuka, minä?" Kogorō kysyi osoittaen itseään yllättyneenä.
"Tietenkin. Uhri suunnitteli näkevänsä myös teidät tänään", Megure sanoi.
"Ette voi olla tosissanne!" Kogorō huusi hieroen käsiään toisiaan vasten. "Tulin tänne raportoimaan jostain uhrille, sillä uhri palkkasi minut tutkimaan erästä asiaa. Katsokaas, Denjiro-san palkkasi minut selvittämään sen, että pettääkö Rouva Maru aviomiestään vai ei".
"Huh!" Ineko huusi hermostuneena.
"Rouva Maru pettää miestään?!" Taloudenhoitaja kysyi hämmästyneenä kaikkien katsoessa rouvaa uskomatta korviaan.
Nyt Kogorō näytti hermostuneelta.
"Etsivien ei kuulu kertoa ihmisille etsivien tutkimista tapauksista!" Shizuka ajatteli katsoen Kogorōa.
"Missä olitte, kun murha tapahtui?" Megure kysyi Hatanolta.
"Antakaa kun mietin", Hatano sanoi. "Katsoin elokuvaa Ginzassa kello 3:00. Katson siellä usein elokuvia".
"Häh? Hatano-sensei tuoksuu erilaiselta. Se on naisen hajuvesi", Shizuka ajatteli huomattuaan kyseisen asian. "Minä olen haistanut tämän hajuveden jossain aiemminkin".
Shizuka nousi seisomaan, ja käveli huoneessa olevien naisten ohi nuuhkien heitä huomaamattomasti, kunnes hän haistoi Rouva Marun käyttämän parfyymin, joka tuoksui samalta, kuin Hatano-senseissä oleva parfyymi:
"Se on Rouva Marun hajuvesi! Tarkoittaako kyseinen asia sitä, että Hatano-sensei on se mies, jonka kanssa Rouva Maru on pettänyt Denjiro-sania?!"
"Rouva Maru, kun miehenne palkkasi Mōri-sanin eilen, niin miehenne sanoi teidän alkaneen käymään kaupungilla Koto-oppitunneilla. Tapasitteko Hatano-sensein käydessänne aiemmin tänään kaupungilla Koto-oppitunnilla, sillä Hatano-sensein vaatteissa on nyt samaa parfyymiä, jota tekin käytätte?" Shizuka kysyi.
"Öh?!" Rouva Maru yllättyi.
"Äää", Hatano-sensei mutisi hermostuneena samalla, kun Kogorō nuuhki Hatano-sensein vasenta olkapäätä.
"Irene on oikeassa. Se on sama hajuvesi. Käyttekö naisten hajuvettä?" Kogorō kysyi Hatanolta.
"Ei", Hatano sanoi.
"Tiedän! Oletteko te se mies, jonka kanssa Rouva Maru on pettänyt aviomiestään?!" Kogorō kysyi hämmästyneenä.
"Se on totta! Myönnän nyt, että sen salaamisessa on järkeä, mutta olen tapaillut Hatano-senseitä salaa!" Ineko huusi.
"Mitä?!" Megure, ja Ran kysyivät.
Ineko tarttui Hatanon oikeaan käteen:
"Mutta me olemme syyttömiä! Olimme molemmat tänään Beika Hotellissa iltapäivästä iltaan asti!"
"Oletteko varma, ettette ole sopineet kertovanne poliisille samaa tarinaa?!" Kogorō kysyi.
"Mitä?!" Ineko kysyi.
"Aiheesta riippumatta, Kogorōa lukuun ottamatta, yhdelläkään kolmesta, täällä olevasta vierailijasta ei ole alibista!" Shizuka ajatuksia. "Siitä huolimatta epäilen Yuji-sanin olevan rikollinen, jonka murhasi Denjiro-sanin!"
"Anteeksi, mutta tuo puhelin voisi ehkä auttaa tutkimusten edistymisessä, sillä siihen on näemmä tullut puheluita jossain vaiheessa", Shizuka sanoi nähtyään lattialla olevan puhelimen yhden näppäimen vilkkuvan vihreänä. "Denjiro-san sai aiemminkin puheluita, joiden soittaja sammutti tosin puhelimen jossain vaiheessa, eikö niin, Mōri-san?"
"Niinhän se olikin", Kogorō sanoi.
"Katsotaan sitten puhelutiedot", Megure sanoi painaen puhelimen vihreää näppäintä kuunnellen vastaajaan tulleen puhelut:
"Tämä on Hatano. Oletteko siellä, Maru-san? No niin. Joka tapauksessa, olen siellä klo 5.00, kuten sovimme". Piip! "Puhelu soitettu 4:38". "Tämä on Suwa. Ajattelin olla paikalla klo 6.00, mutta luulen, että voin saapua aikaisemmin. Olen tehnyt järjestelyt ensi kuun tasokokeita varten. Kerron sen yksityiskohdat teille myöhemmin". "Puhelu otettu klo. 4:41".
Kaikki katsoivat puhelinta kuultuaan vastaajaan aiemmin tallennetut viestit.
"Ymmärrän. Hatano-sensein oli määrä tulla tänne klo 5.00", Megure sanoi katsoen epäiltyjä. "Suwa-sanin kanssa sovittu tapaaminen oli sovittu kello 6.00, mutta Suwa-san soitti uhrille etukäteen ja saapui klo 5.00, eikö niin?"
"Kyllä", Suwa sanoi.
"Jätin myös viestin vastaajaan!" Makoto sanoi kävellen hieman kohti Megurea.
"Oletteko varma?" Megure kysyi.
"En valehtele!" Makoto huusi. "Sanoin, että tulen vähän myöhässä, mutta maksan velkani takaisin hänelle! Sanoin myös, että tapan hänet, jos hän myy sen!"
"Tappaisitte hänet?!" Megure kysyi.
"No, kyllä, sillä hän uhkasi minua", Makoto sanoi. "Hän sanoi myyvänsä veistokseni, jonka lainasin hänelle, jos en maksaisi velkaani takaisin hänelle!"
"Millainen se veistos on?" Megure kysyi.
"Tuo lohikäärme", Makoto osoitti huoneen oikealla puolella olevan seinän edessä olevan lipaston päällä olevaa lohikäärme-veistosta, joka oli pieni, ja ruskea. Kyseistä veistosta lukuun ottamatta muut lipaston päällä olevat esineet olivat tuhoutuneet.
"Tuossa kaapissa olevissa naarmuissa on jotain outoa!" Shizuka ajatteli. "Tuo lohikäärme on ainoa, ehjänä säilynyt veistos! Jättikö Suwa-san tuon veistoksen ehjäksi lavastaakseen Akutsu-sanin syylliseksi?! Ja onko uhrin mahdollisesti jättämä kuolinviesti myös tuossa lipastossa, ja se on siksi vaurioitettu noin pahasti?! Voisiko olla niin, että Denjiro-san uhkasi myydä jotain Suwa-sanillekin kuuluvaa, jos Suwa-san ei maksaisi lainaamiaan rahoja takaisin Denjiro-sanille, ja että Denjiro-san myi todellakin jotain Suwa-sanille kuuluvaa?! Se voisi hyvinkin olla motiivi, jonka takia Suwa-san murhasi Denjiro-sanin!"
Makoto käveli lipaston eteen katsoen veistostaan:
"Hienoa! Et vaurioitunut yhtään!"
"Hyvä teille, Akutsu-san! Olette niin onnekas!" Shizuka sanoi Akutsulle. "Ihme, että veistoksenne oli ainoa vahingoittumaton esine tässä huoneessa! Se taitaa olla teille tosi tärkeä".
Akutsu katsoi Shizukaa yllättyneenä.
"Ahaa. Sain sen nyt selville", Kogorō sanoi. "Akutsu-san, te olette tappaja!"
"Mitä?!" Akutsu kysyi.
"Tapoitte Maru-sanin, ja yrititte lavastaa Suwa-sanin syylliseksi", Kogorō sanoi. "Mutta teitte pari virhettä. Ensinnäkin, laitoitte ruumiin pitämään miekkaa väärin. Toiseksi ette voinut vahingoittaa lohikäärme-veistostanne. Näyttää siltä, että ette välittänyt jonkun tappamisesta, mutta ette kestänyt aiheuttaa vahinkoa arvokkaalle veistoksellenne!"
"Tämä on vain sattumaa!" Akutsu sanoi.
"Miksi sitten valehtelitte jättäneenne viestin ihrin puhelinvastaajaan?!" Megure ehdotti.
"En valehdellut! Jätin todella viestin Denjiro-sanille!" Akutsu sanoi.
"Nyt kun ajattelen sitä, niin puhelin soi tänään aiemmin kolme kertaa!" Shizuka mietti. "Toisella ja kolmannella kerralla se lakkasi soimasta heti, mutta ensimmäisellä kerralla se soi yhä uudelleen ja uudelleen!"
"Sanokaahan, Akutsu-san! Näyttikö jokin oudolta kun soititte uhrille aiemin tänään?" Shizuka kysyi. "Kuten ehkä siltä, että kukaan ei ottaisi puheluanne vastaan tai jotain sellaista? Ran ja minä olimme aiemmin tänään sen huoneen ulkopuolella, jossa Mōri-san puhui uhrin kanssa ennen rikosta. Sitten uhri meni tapaamaan tänne tullutta vierastaan. Sen jälkeen Mōri-sanin, ja uhrin keskustelussa käyttämän huoneen ulkopuolella olevalla käytävällä olevan pöydän päällä oleva puhelin soi tänään aiemmin kolme kertaa! Toisella ja kolmannella kerralla se puhelin lakkasi soimasta heti, mutta ensimmäisellä kerralla se soi yhä uudelleen ja uudelleen. Eikö niin, Mōri-san?"
"Niinhän se oli. Olin aikeissa vastata ensimmäiseen puheluun, kun puhelin lakkasi yllättäen soimasta. Mistähän se johtui?" Kogorō kysyi.
"Nyt kun mainitsitte sen, niin jouduin soittamaan hänelle pitkän aikaa", Akutsu sanoi näyttäen mietteliäältä. "Juuri kun luulin, että hän aikoisi vihdoinkin vastata puheluuni, puheluni ohjattiin hänen puhelinvastaajansa".
"Meidän puhelinvastaajamme on asetettu ottamaan viestejä vastaan 10 soiton jälkeen", Ineko sanoi.
"Näettekö? Mitä minä sanoin teille?" Akutsu kysyi Megurelta.
"Mihin aikaan soititte uhrille?" Megure kysyi.
"Se oli vähän ennen tapaamistamme, joten se oli ennen 4:00", Akutsu sanoi.
"Kuulitte luultavasti puhelimen soivan silloin, kun tapoitte Maru-sanin!" Kogorō sanoi. "Joten siksi kerrotte nyt meille tätä hölynpölyä!"
"Ei! Jätin hänelle todella viestin!" Akutsu huusi.
"Kuinka outoa!" Shizuka mietti. "Jos Akutsu-san olisi todella murhaaja, niin miksi hän keksisi valheen, jonka läpi ihmiset näkisivät heti? Mutta Akutsu-sanin mainitsemaa viestiä ei ole puhelinvastaajassa. Ahaa! Nyt kun ajattelen sitä, niin joku jätti oudon viestin! Sellaisen, jota kukaan ei normaalisti lähettäisi. Jos se on niin, niin sittenhän tappaja on todellakin Suwa-san, kuten arvelinkin".
"Rouva Maru, onko täällä jotain arvokasta?" Megure kysyi.
"Kyllä, ja yhdessä laatikossa on turva-avain!" Ineko sanoi avaten yhden lipaston laatikon nähdäkseen jotain yllättävää:
"Se on poissa! Turva-avain on poissa!"
"Mitä?!" Megure kysyi.
"Se olitte siis te!" Kogorō huusi tarttuen molemmilla käsillään Akutsun takin kaulukseen.
Ineko avasi lipaston toisen laatikon, ja yllättyi taas ottain avaimen kyseisestä lipaston laatikosta:
"Häh? Tässä se on. Se olikin toisessa lipaston laatikossa. Outoa, sillä tämä avain on yleensä aiemmin avaamassani lipaston laatikossa, eikä tässä toisessa lipaston laatikossa".
"Rouva", Megure sanoi näyttäen muiden tavoin tympääntyneeltä.
"Mutta se on tosiaan outoa! Mieheni piti aina turva-avainta tässä ensimmäiseksi avaamassani lipaston laatikossa!" Ineko sanoi sulkien lipaston laatikot.
Sitten Shizuka huomasi sen, että lipaston laatikossa olevat naarmut näyttivät keskeltä erilaisilta kuin naarmujen alussa, ja lopussa:
"Nämä lipaston laatikot! Mikään noista suurista miekanjäljistä ei ole yhteydessä toisiinsa! Ymmärrän! Uhri teki miekallaan murhaajan nimen kanji-merkin tuohon lipastoon, ja murhaaja näki sen! Tapaettuaan Denjiro-sanin Suwa-san laittoi lipaston laatikot vääriin paikkoihin, jottei hänen nimensä kanji näkyisi tuossa lipaston laatikossa. Sitten soitti Denjiro-sanin puhelimeen täältä, tai sitten Suwa-san palasi dojolleen, ja soitti sieltä Denjiro-sanin puhelinvastaajaan sopien valheellisen ajan keskustelulleen uhrin kanssa poistaakseen oman nimensä epäiltyjen listasta".
Shizuka suuntasi tainnutus-kellonsa kohti Kogorōn niskaa, kun Kogorō oli irrottanut otteensa Akutsun takista:
"Olen pahoillani, Mōri-san, mutta esitys alkaa nyt!"
Shizuka ampui tainnutus-nuolen Kogorōn niskaan. Naps!
"Öööh!" Kogorō hoiperteli hieman, kunnes kaatui istumaan nojaten huoneen takaseinän edessä olevaa liukuovea vasten.
"Mitä nyt, isä?" Ran kysyi Shizukan kävellessä liukuoven taakse istumaan lattialle.
"Uskon tietäväni, kuka tekijä on, ja miksi tämä huone on tässä kunnossa", Shizuka sanoi Kogorōn äänellä:
"Rouva, sopiiko että pyydän taloudenhoitajiltanne yhtä palvelusta?"
"Hyvä on", Ineko kysyi.
"Hienoa. Onko tässä talossa paloroidkameraa?" Shizuka kysyi taloudenhoitajilta.
"Kyllä, mutta miksi kysytte sitä?" Nuorempi taloudenhoitaja kysyi.
"Koska tarvitsemme sitä kameraa nyt. Voisitteko hakea sen tänne?" Shizuka kysyi.
"Toki. Pieni hetki", Nuorempi taloudenhoitaja sanoi lähtien hakemaan kameraa. Hän palasi vähän ajan kuluttua kamera mukanaan:
"Tässä".
"Kiitos. Irene, ota nyt kuva tuosta lipastosta", Shizuka sanoi.
"Toki", Shizuka sanoi, ja käveli esiin piilostaan ottaen kameran taloudenhoitajalta, ja ottaen kameralla kuvan lipastosta. Snaps! Valokuva tuli ulos kamerasta, ja Shizuka heilutteli valokuvaa hieman, kunnes kuvaan ilmestyi kuva lipastosta. Sitten Shizuka antoi kameran takaisin nuoremmalle taloudenhoitajalle:
"Otin kuvan".
Shizuka käveli Kogorōn eteen, ja kumartui Kogorōn eteen esittäen, että Kogorō kuiskaisi Shizukalle jotain:
"Todellako? Haluatte minun muokkaavan tätä kuvaa mattoveitsellä, ja kokoavan sen uudelleen palapelin tavoin? No hyvä on".
Shizuka istui polvilleen lattialle, ja otti taskustaan mattoveitsen, jolla hän leikkasi kuvassa olevan lipaston laatikon neliön muotoisiksi paloiksi lipaston laatikoiden kohdalta, ja alkoi järjestellä niitä uudelleen laittaen mattoveitsen takaisin taskuunsa muiden kerääntyessä hänen ympärilleen katsomaan häntä. Lopulta hän sai palapelin valmiiksi järjesteltyään palaset oikeille paikoilleen:
"Suwa?!"
"Mitä tarkoitat?!" Suwa kysyi.
"Katsokaa. Mōri-san käski äsken minun leikata tässä kuvassa olevat lipaston laatikot irti tästä valokuvasta, ja järjestellä ne uudelleen suunnilleen niissä kohdissa, jossa miekalla aiheutetut jäljet ovat, ja jotka eivät liity toisiinsa. Ahaa! Olette siis oikeassa, Mōri-san!" Shizuka sanoi. Sitten hän käveli takaisin liukuoven taakse, ja istui lattialle ryhtyen matkimaan Kogorōn ääntä:
"Tietenkin olen. Tajusin murhaajan käyttämän tempun nähtyäni rouvan avaavan aiemmn lipaston laatikot, ja kun hän löysi turva-avaimen siitä lipaston laatikosta, jossa se ei yleensä ole".
"Mitä tarkoitatte, Mōri-kun?" Megure kysyi. "Joka tapauksessa minun täytyy viedä Akutsu-san alas asemalle".
"Mitä?!" Akutsu kysyi.
"Ei niin nopeasti", Shizuka sanoi.
"Mōri-kun?" Megure kysyi.
"Olen keksinyt sen varmasti tällä kertaa, Keibu-dono", Shizuka sanoi. "Tarvitsin vain avustajani äsken tekemän valokuvauksen vain varmistuakseni epäilyistäni. Sen valokuvauksen perusteella selvisi, että kuka teki täällä tapahtuneen rikoksen".
"Kuka se oli?!" Megure kysyi.
"Murhaaja olette te, Suwa-san!" Shizuka nosti Kogorōn oikeaa kättä ylemmäs ovessa olevasta reiästä osoittaen Suwaa.
Kaikki katsoivat Suwaa yllättyneinä.
"Hei hetkinen. Suwa-san harjoittelee miekkailua, joten hän ei hän olisi laittanut ruumista pitämään miekkaa väärin", Megure oli sanomassa.
"Siksi meitä huijattiinkin niin helposti, mikä on juuri sitä mitä Suwa-san halusi!" Shizuka sanoi.
"Mitä?!" Megure kysyi.
"Saadakseen itsensä näyttämään epäilyttävältä hän laittoi miekan jälkiä ympäri huonetta ja sitten laittoi miekan uhrin käsiin. Mutta hän varmisti itselleen pakoreitin laittamalla tahallaan uhrin pitelemään miekkaa väärin. Tekemällä tämän hän sai sen näyttämään ikään kuin joku olisi yrittänyt lavastaa hänet syylliseksi, ja siten hän pystyi poistamaan kaikki itseään koskevat epäilykset", Shizuka sanoi.
"Hän on oikeassa, Mōri-kun!" Megure sanoi. "Ja lisäksi, miten selitätte lohikäärmeen veistoksen?! Tehän syytitte juuri Akutsu-sania murhaajaksi!"
"Valehtelin silloin, koska minulle ei ollut vielä siinä tutkinnan vaiheessa varmistusta Suwa-sanin syyllisyydelle, toisin kuin nyt", Shizuka sanoi.
"Valehtelitte?!" Megure kysyi.
"Kyllä vain. Ja mitä siihen lohikäärme-veistokseen tulee, niin Suwa-san jätti sen tarkoituksella vahingoittumattomaksi saadakseen Akutsu-sanin näyttämään epäilyttävältä! Suwa-san yritti sillä tavalla lavastaa Akutsu-sanin syylliseksi", Shizuka sanoi.
"Hölynpölyä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tapaamme", Suwa sanoi. "Mistä olisin voinut tietää, että lohikäärme kuuluu hänelle?"
"Vastaajasta", Shizuka sanoi.
"Vastaajasta?" Suwa kysyi.
"Puhelu, jonka Akutsu-san vannoi tehneensä uhrille silloin kun Akutsu-san soitti uhrille aiemmin tänään. Oletan, että kuulitte sen tehdessänne murhaa", Shizuka sanoi:
"Akutsu-sanhan sanoi meille aiemmin niin, että Denjiro-san uhkasi Akutsu-sania. Uhri sanoi myyvänsä Akutsu-sanin veistoksen, jonka Akutsu-san lainasi uhrille, jos Akutsu-san ei maksaisi velkaansa takaisin uhrille! Ehkä se puhelu oli tällainen:
"Jos myytte lohikäärme-veistokseni, jonka lainasin teille niin vannon, että tapan teidät!" Joten luultavasti keksitte paikan päällä suunnitelman lavastaa Akutsu-san syylliseksi. Lisäksi sekä te, että Akutsu-san olette molemmat velkaa uhrille, ja uhri otti Akutsu-sanin veistoksen, joten ehkä uhri otti jotain teiltäkin, Suwa-san, ja uhkasi teitäkin myymällä jotain teiltä ottamaanne, jos ette maksaisi velkaanne takaisin hänelle. Ehkä se tilanne meni näin:
"Suwa-san, tulitte tänne aiemmin tänään maksaaksenne velkanne Denjiro-sanille, ja saadaksenne häneltä takaisin sen, jonka hän oli ottanut teiltä. Mutta ehkä Denjiro-san kertoikin teille myyneensä teiltä ottamanne esineen, ja tapotte hänet raivon vallassa, jos se esine, jonka hän oli myynyt oli teille tärkeä. Tapaettuanne Denjiro-sanin palasitte dojollenne, ja soititte sieltä Denjiro-sanin puhelinvastaajaan sopien valheellisen ajan keskustelullenne uhrin kanssa poistaaksenne oman nimenne epäiltyjen listasta. Tai ehkä soititte kyseisen puhelun uhrin puhelimeen jo täällä. Sitten palasitte uudelleen tänne poliisien ollessa jo täällä näyttääksenne viattomalta ihmiseltä, joka tuli täällä sopimaansa tapaamiseen maksaakseen velkansa uhrille".
"Mutta Akutsu-sanin viesti ei ollut nauhalla!" Megure sanoi.
"Se johtuu siitä, että Suwa-san kelasi vastaajan nauhan uudelleen alkuun, ja palasi sitten dojolleen, ja äänitti oman viestinsä ensimmäisen viestin, eli Akutsu-sanin jättämän viestin päälle!" Shizuka sanoi.
"Mutta Hatano-senseikin olisi voinut tehdä sen", Suwa sanoi, ja Hatano näytti hermostuneelta.
"Ei. Viestissänne tunnustitte, että juuri te itse olitte murhaaja!" Shizuka sanoi.
"Mitä?!" Suwa kysyi.
"Jätitte viestin vastaajaan, että saavutte suunniteltua aikaisemmin. Eikö se ole teistäkin outoa?" Shizuka kysyi. "Menettekö aikaisin jonkun kotiin, vaikka tiedätte, että he eivät ole kotona? Sanoitte sen, koska tiesitte, että Maru-san oli täällä, sivurakennuksessa, ruumiina!"
"Heh heh! Maru-san sanoi tapaavansa jonkun kello 4.00-5.00, joten hän pyysi minua tulemaan milloin tahansa muulloin kuin tuohon aikaan. Joten ajattelin, että tuleminen ennen sovittua kello 6.00 sopii hänelle", Suwa sanoi. "Epäilettekö minua vieläkin?"
"En epäile teidän tappaneen häntä", Shizuka sanoi. "Olen siitä varma!"
"Mitä?!" Suwa kysyi.
"Tässä huoneessa on lopullinen todiste siitä, että te olet murhaaja!" Shizuka sanoi. "Nimittäin uhrin tähän huoneeseen jättämä kuolinviesti, jonka nähtyänne tuhositte tämän huoneen kätkeäksenne kyseisen kuolinviestin".
"M-missä?!" Megure kysyi.
"Todellinen syy huoneen tuhoamiseen oli salata jotain! Eli äsken mainitsemani kuolinviesti!" Shizuka sanoi.
Kaikki katselivat ympärilleen.
"Salata kyseinen kuolinviesti?" Megure kysyi.
"Kyllä. Nimittäin Denjiro-sanin jälkeensä jättämän kuolinviestin Suwa-sanin syyllisyydestä, joka on ihan lähellänne, Keibu-dono", Shizuka sanoi. "Vai unohditteko jo avustajani aiemmin ottaman valokuvan, jonka hän otti tuosta lipastosta? Kyllä vain. Uhrin jättämä kuolinviesti on tuossa lipastossa, ja Suwa-san näki sen ollessaan aiemmin täällä, joten siksi Suawa-san tuhosi tämän huoneen. Aivan, sillä kyse on tuon lipaston laatikoissa olevista merkeistä".
Kaikki katsoivat lipaston laatikoissa olevia naarmuja yllättyneinä, ja Suwa näytti nyt hermostuneelta.
"Katsokaa tarkkaan lipaston laatikoissa olevia miekan jälkiä", Shizuka sanoi. "Jotkut niistä miekan jäljistä eivät nimittäin ole yhteydessä toisiinsa. Huomasin sen silloin, kun rouva etsi aiemmin turva-avainta, ja löysi sen lipaston laatikosta, jossa sitä ei normaalisti säilytetä".
"Olette oikeassa!" Megure sanoi huomattuaan kyseisen asian.
"Tappaja vaihtoi lipaston laatikoiden paikkoja tarkoituksella nähtyään lipaston laatikoihin kaiverretun kuolinviestin, jonka Denjiro-san teki miekallaan", Shizuka sanoi. "Jos haluatte laittaa ne lipaston laatikot takaisin oikeille paikoilleen, niin ottakaa ylimmän rivin laatikko, 2. vasemmalta, ja vaihtakaa se saman rivin oikeanpuoleisimpaan lipaston laatikkoon samalla tavalla, jolla ne ovat nyt avustajani äsken ottamassa valokuvassa. Ottakaa seuraavaksi seuraavan rivin vasen laatikko alas ja vaihtakaa se 5. rivin vasemmanpuoleisimpaan laatikkoon. Saman rivin 2. rivi, 2. sarake ja oikeanpuoleisin vetolaatikko. 3. rivi ja 2. sarake ja 4. rivin oikeanpuoleisin vetolaatikko. Lopuksi 5. rivi, 2. sarake ja 4. rivi, 3. sarake vasemmalta, ja katsokaa sitten uudelleen lipastoa, ja avustajani lipastosta aiemmin ottamaa valokuvaa. Ajatelkaa tätä isona palapelinä, joka kootaan ottamalla mallia kyseisen palapeli-laatikon kannen kuvasta, kuten yleensä tehdään palapeliä kootessa".
"M-mitä tämä on?!" Megure kysyi laittaen lipaston laatikot oikeille paikoilleen, ja katsoen sitten lipastoa, ja Shizukan aiemmin ottamaa valokuvaa lipastosta perääntyen samalla hieman yllättyneenä nähtyään lipastossa, ja valokuvassa olevat kanjit:
"Suwa"?!"
"Arvelen, että kun Suwa-san oli kiireinen poistamaan Akutsu-sanin uhrin puhelinvastaajaan jättämää viestiä, niin silloin uhri kirjoitti tämän kuolinviestin miekkallaan lipastoon. Suwa-san ymmärsi kuitenkin mitä uhri teki, joten Suwa-san vaihtoi lipaston laatikot lipaston eri paikkoihin ja laittoi sitten niihin lipaston laatikoiden päälle omat miekka-merkit tehdäkseeen uhrin kirjoittamista kirjaimista lukukelvottomia. Mutta lipaston laatikot erottuisivat kuitenkin ainoana vaurioituneena esineenä muuten vaurioitumattomassa huoneessa, joten Suwa-san tuhosi miekalla myös kaiken muun tässä huoneessa olevan. Suwa-san teki sen kaiken salatakseen uhrin meille jättämän kuolinviestin, jonka uhri oli kirjoittanut miekallaan lipaston laatikoihin! Suwa-san ei kuitenkaan ottanut huomioon sitä, että rouva etsisi myöhemmin turva-avainta lipaston laatikoista, ja huomaisi kyseisen avaimen olevan toisessa lipaston laatikossa kuin yleensä, mikä voisi olla epäilyttävää rouvan mielestä", Shizuka sanoi.
"Mutta miksi? Teillä oli rahaa maksaa velkanne!" Megure sanoi Suwalle.
"Miekan takia", Suwa sanoi.
"Miekka? Se, jota uhri piti kädessään?" Megure kysyi katsoen yhden poliisin käsissään pitämää miekkaa.
"Hmph! Ei, ei se tylsä, tavallinen miekka. Kyse on miekasta, jonka jätin hänelle vakuudeksi velastani. Perheeni miekka, joka on periytynyt perheessäni sukupolvien ajan. Sen miekan nimi on Kikuchiyo", Suwa sanoi.
"Se miekka oli siis historiallisesti perheellenne kuuluva, tärkeä miekka?" Shizuka kysyi tullessaan esiin piilostaan, ja kävellen Ranin viereen.
"Kyllä. Se oli historialisesti perheelleni kuuluva, tärkeä miekka", Suwa sanoi katsoen Shizukaa. "Denjiro-san näki kuitenkin vain miekkani rahallisen arvon. Hän ei arvostanut sen historiallista arvoa millään tavalla, vaikka hän olikin antiikkikeräilijä, nuori neiti. Joten hän uskalsi sanoa minulle näin, kun tulin tänne vaatimaan häneltä miekkaani takaisin maksettuani velkani hänelle:
"Ai, se miekka? Myin sen. Ei sen myyminen kuitenkaan antanut minulle paljon rahaa. Ajatellaanpa siitä saamaani rahaa lainanne korkoina".
"Niinkö hän sanoi?!" Shizuka kysyi.
"Kyllä. Ja ennen kuin tajusinkaan, niin olin lyönyt häntä miekalla. Kyllä. Juuri näin! Aaaaa!" Suwa otti miekan poliisilta, ja juoksi nopeasti Meguren ohi kohti Kogorōa miekan huotrasta hyökätäkseen Kogorōn kimppuun.
"Iiiiiik!" Ran huusi shokissa.
"Mōri-san!" Shizuka huusi tarttuen Rania olkapäistä toivoen herättävänsä Kogorōn, jotta tämä ehtisi väistää hyökkäyksen ajoissa.
Kun miekka lähestyi Kogorōn otssaa leikaten Kogorōlta pari hiusta, jotka putosivat lattialle, niin Suwa pysäytti hyökkäyksensä, ja laittoi miekan takaisin huotraan:
"Muu tapahtui juuri niin kuin sanoitte. Silti se, ettette sävähtänytkään, kun hyökkäsin. Olette todellakin poikkeuksellinen etsivä, Mōri Kogorō-dono. Vaikuttaa siltä, että suurin virheeni oli se, etten tajunnut, että olisitte täällä".
Suwa antoi miekan Megurelle, kumarsi Kogorōlle, ja sitten poliisit laittoivat Suwan käsiin käsiraudat, ja veivät Suwan pois rakennuksesta.
"Se oli lähellä! Ihmiset kulkevat aina jonkinlaisen valon johdattelemina. Kuitenkin he, joiden sielu on tahroista mustunut, näyttävät jatkavan nihilismin vankeina ikuista harhamatmaansa", Shizuka ajatteli helpottuneena siitä, että Kogorō oli kunnossa. Suwakin oli ansainnut Shizukan kunnioituksen silloin, kun Suwa oli viime hetkellä pysäyttänyt itsensä hyökkäämästä Kogorōn kimppuun.
"Ihmeellistä, isä!" Ran sanoi kävellen Kogorōn eteen Shizukan irrotettua otteensa Ranin olkapäistä.
Megurekin käveli Kogorōn eteen:
"Olen taas muuttanut mielipiteeni teistä!"
"Hä?" Kogorō sanoi herättyään.
Sitten Ran näki isänsä otsassa pienen haavan, josta valui hieman verta:
"Oh? Päässäsi on jotain".
"Oh", Kogorō pyyhkäisi otsaansa oikealla etu, ja keskisormellaan, ja katsoi sitten sormissaan olevaa verta:
"Verta! Se on verta! Minusta vuotaa verta!"
Kogorō juoksi ympäri huonetta Ranin, ja Meguren rauhoitellessa Kogorōa.
"Muuten, Kogorōn vamma osoittautui 3 millimetrin naarmuksi", Shizuka ajatteli katsoen Kogorōa.