Heipä hei! Tässä on Daiyoji Ninkai Taisen-fanfictionin uusi luku. Ryhdyn suunnittelemaan seuraavaa lukua. Nähdään seuraavassa luvussa.


(Himitsu akiraka ni sa reru)

"Neljä uutta vihollista on ilmestynyt. He ovat Nidaime Mizukage, Nidaime Tsuchikage, Yondaime Kazekage", Inoichi sanoi.

"Kuka se neljäs on?" Ē kysyi.

"Sandaime Raikage", Inoichi sanoi.

"Mitä?!" Ē huusi nousten hermostuneena seisomaan. "Kutsuivat myös isäni! Ärh kirottu Akatsuki!"

"Metsiin ilmestyi useita vihollisia, Momochi Zabuza. Yuki Haku. Bakuton no Gari, Shakuton no Pakura. Sekä Uzumaki Yumi!" Inoichi ilmoitti.

"Natsuki raivostuisi, jos saisi tietää, että hänen siskonsa on yksi Edo tenseillä kutsutuista ninjoista, jotka vihollinen pakottaa osallistumaan tähän sotaan", Tsunade sanoi.

"Metsissä on jopa kauempana etenevä Madara! Hänellä on seurassaan Yondaime Mizukage, Han, Rōshi, Utakata. Sekä Fū, ja Nii Yugito!" Inoichi ilmoitti.

"Ensin Akatsuki surmasi Yugiton, ja nyt he alistivat hänet pelinappulaksi!" Raikage huusi raivoissaan.

"Rannikolle ilmestyi Takigakuren Kakuzu. Siellä on jopa useita, Valkeita Zetsuja, Hyūga Hizashi, Sarutobi Asuma, ja Katō Dan!" Inoichi ilmoitti.

"Mitä?! Onko Dankin siellä?!" Tsunade ajatteli. "Tyttäreni taistelee parhaillaan rannikolla olevassa divisioonassa!"

"Entä mikä tämä kaksikko on?! He suorastaan huokuvat Kyūbin chakraa!" Inoichi huusi.

"Selvästi Kumogakuren Kinkaku, ja Ginkaku!" Ē huusi. "Enää ei auta, kuin mennä itse ratkaisemaan tilanne!"

"Rahoittukaa nyt, Raikage-sama. Teidän on johdettava joukkoja täältä. Johtaja astuu taistelukentälle vasta viimeisenä", Shikaku sanoi.


Natsukin käsien väliin ilmestyi violetin tummia sävyjä korostava chakrapallo.

Yllättäen Natsuki tunsi Kyūbin chakraa huoneen ulkopuolelta, jostain kauempaa, ja alkoi siksi katsella hermostuneena ympärilleen.

"Mitä nyt?" Bibi kysyi huomattuaan Natsukin hermostuneen ilmeen.

"Mikä tuo tunne oli?" Natsuki mietti kääntyen Bibin puoleen:

"Sopiiko, että pidämme pienen tauon?"

"Sopii", Bibi sanoi.


"En olekaan hetkeen nähnyt Kinkakua tuollaisena. Toisin sanoen, Ginkaku taisi epäonnistua", Kakuzu sanoi nähtyään Kinkakun muodonmuutoksen.

"Mitä?! Onko tuo jinchūriki?!" Chōza kysyi tarttuen Kinkakun chakra-häntään.

"Koska olemme nyt liittolaisia, voin paljastaa tämän salaisuuden. Kauan ennen kuin Uchiha Madara kesytti Kyūbin, Kumogakure yritti vangita tämän luonnon katastrofina pidetyn hirviön. Mutta se nielaisikin Kinkaku-saman, ja Ginkaku-saman sisälleen. Päästyään ulos he olivat muuttuneet tuollaisiksi", Eräs vanha Kumogakuren ninja sanoi.

"Ulos?! Ai takapuolesta vain?!" Eräs Iwagakuren ninja kysyi.

"Ei. Kyūbi oksensi heidät ulos", Kumogakuren ninja sanoi.

"Selvä. Äläkä sinä kysy enää typeriä vaan ota yhteyttä päämajaan ja selvitä, miten tuo pysäytetään!" Eräs Kirigakuren ninja huusi Iwagakuren ninjalle.


"Mikä on taistelun tilanne?!" Raikage kysyi.

"Toinen vastustaja, Ginkaku sinetöitiin. Kinkaku muuttui Kyūbi-muotoon, ja alkoi riehua!" Inoichi ilmoitti.

"Pitäkää kiirettä! Kohta Kinkakua ei pysäytä enää kukaan!" Ē huusi.

"Kyūbi-muotoon?! Vaikka hänellä olisikin olennon chakraa, niin ei kai hän sen hahmoa voi ottaa?!" Tsunade kysyi.

"Veljekset viipyivät yli kaksi viikko Kyūbin vatsassa. He pysyivät hengissä syömällä vatsalaukkua. Siitä asti heillä on ollut Kyūbin chakraa. Olivathan he kaksi viikkoa sen sisällä. Eräs yritti matkia, ja söi Hachibin lonkeroa. Kokeilu epäonnistui, ja hän sai surmansa. Veljeskaksikko lienee ainoa laatuaan. He lienevät Rikudō Senninin kaukaisia jälkeläisiä", Ē sanoi.

"Miten sellainen sitten pysäytetään?" Tsunade kysyi.

"On eräs keino. Heidän viimeistä ninja-aarrettaan hyödyntämällä sinetöinnin pitäisi onnistua. Seuraa minua", Ē käveli ulos huoneesta.


"Ilman kulta, ja hopeakenraalia olen kyllä alakynnessä, mutta onhan meilläkin omat kulta, ja hopeakenraalimme. Sallikaa minun esitellä heidät. Katō Dan, Tsunade-himen entinen rakastettu, sekä Sarutobi Asuma, Sandaime Hokagen poka, ja entinen opettajanne", Kakuzu sanoi osoittaen suuntaan, jossa kyseiset miehet olivat.

"Sehän on Asuma-sensei!" Chōji huusi nähdessään Asuman.

"Isä?!" Haruka huusi nähtyään Danin. Hänen kehossaan kulki kylmiä väreitä ylös, ja alas.

"Kuka olet?" Dan kysyi nähtyään Harukan.

"Olen Senju Haruka, Tsunade-himen, ja sinun tyttäresi", Haruka sanoi.

"Tyttäreni?" Dan kysyi.

"Kyllä. Äiti, ja sisarentyttäresi Shizune-neechan ovat kertoneet minulle paljon sinusta. Shizune-neechan toimi kätilönäni, ja on nyt Kōhōshien Iryō Butain kapteeni, ja äitini kouluttama Iryō-nin, ja äitini henkilökohtainen avustaja. Olet varmaan ylpeä Shizune-neechanista", Haruka sanoi.

"Kyllä. Harmi, että joudun nyt taistelemaan sinua vastaan", Dan sanoi.


"Natsuki, onko sinulla huolia?" Bibi kysyi.

"Tuntui äskettäin ihan siltä, kuin olisin tuntenut Kyūbin chakraa. Se tuli jostain kauempaa, vaikka Kyūbi on sisälläni. Se on hieman epäilyttävää", Natsuki sanoi.

"Kuvittelit vain. Tämä huone on suljettu chakralta", Bibi totesi, vaikka hän aavistikin taistelukentällä tapahtuneen jotain.

"Valheenne paljastuu kohta! Natsuki vaistosi chakraa jopa tässä huoneessa. Taistelukentällä on täytynyt tapahtua jotain. Kinkaku, ja Ginkaku on ehkä herätetty henkiin Orochimarun viimeistelemällä Edo tenseillä. Mitä aiot tehdä?" Hachibi kysyi Bibiltä.

"Kaikki ei ole nyt kohdallaan. En varmasti kuvitellut aiemmin vaistonneeni Kyūbin chakraa tämän huoneen ulkopuolelta", Natsuki poisti Bijuumoodin käytöstä. "Taidan käydä tarksitamassa asian itse!"

Natsuki vilkaisi Bibiä:

"Anteeksi, mutta missä vessa on?"

"Tämän kammion lähellä olevalla käytävällä", Bibi sanoi.

"Aiotko päästää Natsukin ulos? Raikage murskaa kallosi tästä hyvästä!" Hachibi huusi Bibille.

"Hups!" Bibi sanoi leikillään Natsukin kävellessä kohti kammion oviaukkoa.

Natsuki käveli temppelin käytävällä huomaamatta lähelle piiloutuneita Kumogakuren ninjoja, jotka tarkkailivat Natsukia.


"Mitä?! Kyūbin jinchūriki yrittää lähteä pyhäköstä?! Mitä Bibi oikein tekee?!" Raikage kysyi kuultuaan äsken saamansa raportin.

"Itse asiassa hän vaikutti närkästyneeltä koko suunnitelmasta", Mabui sanoi.

"Onneksi olen varautunut tähän", Raikage sanoi.


"Pysähdy, Natsuki!" Shinon isä sanoi seisoen vesiputouksen, ja luolan suuaukon edessä kuuden Konohan Joninin kanssa.

"Täällä on nyt jopa vartijoitakin", Natsuki mietti. Hän pysähtyi varautuneena. "Täällä ei ollut aiemmin vartijoita".

"Emme ikävä kyllä voi päästää sinua ulos täältä. Palaa kiltisti takaisin huoneeseen", Shibi sanoi.

"Miksen saa mennä ulos?" Natsuki kysyi.

"Selitämme kyllä. Jatkamme keskustelua kammiossa", Shibi sanoi.

"Miksi kaikki tämä salamyhkäisyys?" Natsuki kysyi.

"Shibi-san, antakaa minun puhua hänelle", Iruka sanoi kävellen Shibin oikealle puolelle.

"Iruka-senseikin on täällä, mutta tuo ei ole Konohan Hitai-ate", Natsuki ajatteli katsoen Irukan Hitai-atea, jossa oli nyt "Ninjaa" tarkoittava kanji-merkki.

"Natsuki, tehtäväänne tuli pieni lisäys. Saavuimme tänne auttamaan teitä kyseisen tehtävän suorittamisessa. Saari on kuulemma vaarallinen. Saarelta on löytynyt uusi eläinlaji, joka täytyy ensiksi tunnistaa. Kyseessä ei nimittäin ole mikä tahansa laji", Iruka sanoi.

"Liittyykö tämä siihen, että vaistosin äskettäin Kyūbin chakraa tämän temppelin ulkopuolelta?" Natsuki kysyi epäillen Irukan äskeisiä puheita.

"Hän vaistosi selvästi Kinkakun, ja Ginkakun Kyūbi-chakran! Miten aiot vakuuttaa hänet pysymään täällä, Iruka?" Shibi mietti.

"Ky...kyllä. Tällä eläimellä on nimittäin Kyūbin chakraa. Kyūbi ei näemmä olekaan ainoa, jolla on sitä chakraa. Ties mitä tapahtuisi, jos sen chakra reagoisi Kyūbin chakrasi kanssa. Toivomme siis, että pysyttelisit sisällä turvassa", Iruka sanoi yrittäen kuulostaa vakuuttavalta.

"Tuntuu jotenkin valheelta", Natsuki tuumi.

"Tämä alkaa jo muistuttaa hieman arestia", Natsuki sanoi.

"Et ole missään arestissa, sillä et ole tehnyt mitään sopimatonta", Iruka sanoi.

"Tiedättekö te sitä, että missä Yamato-taichou on nyt?" Natsuki kysyi.

"Emme tarkalleen, mutta Yamato lähti etsimään Irukan äsken mainitsemaa eläintä, koska Mokuton pitää Kyūbin chakran parhaiten kurissa. Tiedät sen hyvin", Shibi sanoi.

"Miksi Yamato-taichou ei ole vielä palannut? Ei kai hän ole haavoittunut sen, äsken sanomanne eläimen hyökättyä hänen kimppuunsa?" Natsuki kysyi esittäen, ettei epäillyt miesten puheita.

"E-ei toki. Älä ole yhtään huolissasi. Yamato on erittäin ammattotaitoinen ninja. Se eläin vain on taitava piiloutumaan, joten etsinnöissä on kestänyt kauan", Iruka sanoi.

"Saisinko nähdä kyseistä tehtävää koskevat asiakirjanne?" Natsuki kysyi.

"Hups! Taisin unohtaa ne kiireessä kotiin", Iruka sanoi.

"Iruka-sensei ei ole huolimaton, joten jotain epäilyttävää tässä on", Natsuki mietti:

"Miksi Hitai-atessasi lukee ninja?"

"Konoha, ja Kumogakure ovat nyt liittolaisia, ja käyttävät tätä merkkiä yhteisissä Hitai-ateissaan aselevon osoitukseksi. Se on osittain sinun ansiotasi, sillä juuri sinähän varoitit Raikage-samaa Danzōn katalista juonista ennen Kage-kokousta", Iruka sanoi.

"Bibi-sanin kertoman perusteella Kyūbi söi kauan sitten Kinkakun, ja Ginkakun, ja että heillä olisi siksi Kyūbin chakraa. Olisiko joku kutsunut heidät Edo tenseillä hyökkäämään Konohaan, ja Kumogakureen?" Natsuki mietti:

"Onko Yakushi Kabuto tehnyt joitain rikoksia?"

"Ei ole. Palataan sitten takaisin huoneeseen", Iruka sanoi.

"Motoi-san ei valehdellut sanoessaan, että kaikki tämän saaren eläimet tottelevat Bibi-sania. He salaavat minulta jotain. Epäilin tätä jo aikaisemminkin", Natsuki mietti aktivoiden Sennin Mōdon:

"Haluan nähdä sen eläime itse varmistaakseni kaikkien turvallisuuden".

Natsuki hyppäsi kohti Konohalaisia, ja huomasi, että hänet haluttiin todellakin pitää sisällä, sillä kaksi Akimichin-klaanin jäsentä hyppäsi hänen eteensä.

"Emme saa päästää Natsukia ulos!" X-merkkejä poskiinsa maalannut Akimichi huusi.

"Tiedän!" Ympyrä-poskinen Akimichi totesi.

Natsuki teki käsimerkit, siirsi nopeasti chakraa oikeaan käteensä:

"Anteeksi. Kongōken!"

Natsuki iski oikean nyrkkinsä Konohalaisiin. Natsuki löi Konohalaiset ulos luolasta vapauttaen oikeassa nyrkissään olevan chakran, ja hänen Hitai-atensa putosi hänen otsansa edestä samalla, kun hän liikkui vesiputouksen läpi, ja laskeutui vesiputouksen lähellä olevalle nurmikolle.

Kun Natsuki nousi täyteen pituuteensa hän huomasi sen, ettei hän voinut liikkua kunnolla.

"No niin! Pysäytin hänet Kagemane no Jutsulla!" Yksi Naran-klaanin jäsen ilmoitti.

Sillä hetkellä Natsuki "näki" Sennin Mōdonsa ansiosta useita Viiden suuren Ninja-maan ninjoja, ja samuraita taistelemassa monia, Valkeita Zetsuja, ja jo useita kauan sitten kuolleita ninjoja vastaan.

"Minulta tosiaan salattiin jotain", Natsuki ajatteli järkyttyneenä:

"Mitä ihmettä on tekeillä?"

"Hän aisti ilmeisesti tilanteen Sennin Mōdon avulla", Iruka ajatteli nähtyään punaiset Sennin-kuviot Natsukin kasvoissa. Hän ymmärsi nyt sen, että Natsukille olisi aika kertoa totuus:

"Sota. Madara aloitti sen".

"Hei, Iruka! Mitä sinä?!" Shibi kysyi.

"Eiköhän lopeteta jo tämä valehtelu. Natsuki epäili selvästi jotain. Meidän on vakuutettava hänet totuudella", Iruka sanoi.

"Miksi valehtelitte minulle, vaikka toverini taistelevat, ja kärsivät tälläkin hetkellä?!" Natsuki vihoitteli. Hän oli raivoissaan, koska hänelle oli valehdeltu.

"Koska tämän sodan päämääränä on pitää sinut turvassa! Madara on lähettänyt matkaan kaikki joukkonsa. Hän tekee mitä vain saadakseen sisälläsi olevan Kyūbin, ja Bibin Hachibin. Jos menetämme ne molemmat, niin hänen Mugen Tsukuyomi-Genjutsunsa valmistuu, ja maailma tuhoutuu! Suojelemisesi merkitsee siis koko maailman suojelemista! Me kaikki olemme valmiit uhrautumaan puolestasi. Taistele itseäsi vastaan. Nyt on vain kestettävä", Iruka sanoi.

"Tätä Nagato siis tarkoitti. Hän uskoi minuun. En todellakaan jää nyt miksikään sivusta katsojaksi! En voinut suojella Sandaime Hokagea Orochimarulta, tai estää Sasukea vajoamasta pimeyteen, mutta voin yrittää pysäyttää Madaran, ja päättää tämän sodan. Äsken mainitsemieni epäonnistumisten takia en halua enää koskaan tuntea itseäni yhtä voimattomaksi! Ymmärrän kyllä, mitä Iruka tarkoittaa, mutta osallistun tähän sotaan senkin uhalla, että joutuisin taistelemaan jopa Sasukea vastaan! Piilottelu saa nyt luvan riittää!" Natsuki päätti.

"Kas niin. Palataan kammioon", Iruka sanoi.

"Päätän yksin tämän sodan! Otan myös vastaan kaiken vihan, ja kivun! Se on päätökseni. Nagato sanoi, että joudun vielä kohtaamaan sodan kauhut. Nyt taitaa olla sen aika", Natsuki ilmoitti.

"Etkö kuullut, mitä sanoin?! Sisälläsi on Kyūbi! Ei tämä ole vain sinun ongelmasi!" Iruka huusi.

"Ymmärrän kyllä sen, että mitä tarkoitat, mutta en halua jättää ystäviäni oman onnensa nojaan nyt, kun vanhempieni, ja siskoni murhaaja aikoo käyttää Mugen Tsukuyomia. Vanhempieni, siskoni, sekä toverieni vuoksi en voi nyt yksinkertaisesti jäädä sivusta katsojaksi! Hekään eivät jääneet sivustakatsojiksi. En todellakaan aio olla nyt toimettomani täällä, kun vanhempieni, ja siskoni murhannut mies aloitti Neljännen Suuren Ninja-sodan! Ehkä Madaran pysäyttäminen, ja tämän sodan päättäminen on minun kohtaloni. En voinut suojella Sandaime Hokagea Orochimarulta, tai estää Sasukea vajoamasta pimeyteen, mutta voin yrittää pysäyttää Madaran, ja päättää tämän sodan. Päätökseni on siis viedä Shodaime Hokagen aloittama työ loppuun pyäyttämällä Madara lopullisesti. Yritän samalla selvittää pari asiaa tässä sodassa. Ne koskevat Uchihan kivitaulun kirjoitusta, ja sitä, että miten Madara sai haltuunsa Shodaime Hokagen soluja. Sinä hyväksyit minut ensimmäisenä juuri sellaisena, kuin olen oikeasti, mutta puhut nyt vain Kyūbistä! Etkö ymmärrä, miltä minusta nyt tuntuu?! Vai etkö luota minuun, tai kykyihini?!" Natsuki kysyi turhautuneena.

"Älä intä vastaan! Olet tärkeä oppilaani. Lisäksi olet minulle myös kuin pikkusisko. Vihollisen johtaja jahtaa sinua kaikin voimin. En tietenkään halua lähettää sinua vaaran keskelle. Eikä sinun muutenkaan tarvitse ottaa kaikkea vastuuta harteillesi", Iruka sanoi:

"Ja haluatko yhä kostaa Madaralle sen, mitä hän teki perheellesi?"

"Tietysti haluan kostaa hänelle sen, että hänen takiaan menetin jotain tärkeää, mutta en katkeroidu, toisin kuin Sasuke. Kun kävimme Omoide no shindenissä, niin saimme silloin tietää Madaran aiheuttaneen 16 vuoden takaisen Kyūbin hyökkäyksen Konohaan. Tällä saarella tapahtuneen harjoittelessani Bibin opissa aikana sain hänen avullaan Kyūbin voimat hallintaani erään chakran avulla. Sinä yönä, jolloin isäni teki minusta Kyūbin jinchurikin, niin hän siirsi äidin chakraa minuun, jotta voisin tavata äidin silloin, kun yritän hallita Kyūbin voimia. Kun sain Kyūbin voimat hallintaani, niin äitini, eli Uzumaki Kushina kertoi minulle olleensa minua edeltänyt Kyūbin jinchūriki. Hän sanoi, että hänet valittiin Kyūbin toiseksi jinchūrikiksi, ja että hänet tuotiin Konohaan Uzu no Kunista juuri sen takia. Se oli se tehtävä, jonka takia äitini muutti Konohaan Uzuchuogakuresta ollessaan vasta Genin. Äiti kertoi jopa sen, että Konohan Senju-klaani, ja Uzuchiogakuren Uzumaki-klaani ovat toisilleen kaukaista sukua. Siksi Uzuchiogakuren raunioiden seassa olevassa Omoide no shindenissä oli varmaan Uzumakin, ja Senju-klaanin tunnuksia. Kyūbin ensimmäinen jinchūriki oli Uzumaki Mito, eli Shodaime Hokagen vaimo. Ja 16 vuoden takainen Kyūbin hyökkäys sai alkunsa siitä, kun Madara poisti Kyūbin äidistäni tapettuaan ensin kätilönäni toimineen Sandaime Hokagen vaimon, Sarutobi Biwakon, häntä silloin avustaneen ANBU-n Tajin, ja kyseistä paikkaa silloin vartioineet ANBU-n jäsenet. Madara otti minut silloin panttivangiksi, ja uhkasi henkeäni, mutta isäni pelasti minut silloin viemällä minut turvaan. Madara sanoi odottaneensa sitä tilaisuuttaa kauan, ennen kun Madara poisti Kyūbin äitini sisältä otettuaan sen hallintaansa Sharinganillaan, niin hän yritti laittaa Kyūbin tuhoamaan äitini. Isä kuitenkin pelasti äidin sillon viemällä äidin turvaan. Sitten Madara saapui Konohaan siirtymis-tekniikallaan, ja kutsui Kyūbin Konohaan Kuchiyose no Jutsulla voidakseen tuhota Konohan. Sinä yönä Madara käytännössä tappoi vanhempasi, sillä hän ohjaili Kyūbiä silloin Sharinganillaan. Madara vei siis sinä yönä sinultakin jotain tärkeää, joten uskon siksi sinun ymmärtävän tunteitani edes jonkin verran. Isäni onnistui kuitenkin pysäyttämään kyseisen hyökkäyksen. Vanhempani uskoivat minuun. Madara tappoi siskoni 10 vuotta sitten siksi, että siskoni oli saanut selville Madaran suunnitelmia, ja Madaran olemassaolon. Kun Madara tappoi siskoni, niin osa minuakin tuntui katoavan silloin. Mitä sinä tekisit asemassani? En varmasti päästä Madaraa vähällä. En ole enää sama kuin ennen. Minusta on tullut vahvempi. Sandaime Hokagen, ja Sasuken tapausten takia en halua enää koskaan tuntea itseäni yhtä voimattomaksi, koska menetin silloinkin jotain tärkeää, sillä haluan suojella tovereitani osoittaakseni heille miten paljon arvostan heitä. Nagato sanoi, että joudun vielä jossain vaiheessa kokemään sodan kauhut, joten nyt taitaa olla sen aika. Arvostan sinulta kaikkea oppimaani tosi paljon, ja sain tuon Hitai-atenkin juuri sinulta", Natsuki sanoi. "Iruka, minä kostan Madaralle sen, mitä hän teki sinun vanhemmillesi minun perheeni ohella".

Iruka katsoi veteen pudonnutta Hitai-atea, jonka hän poimi vasemmalla kädellään.

"Iruka, mitä sinä teet?" Shibi kysyi samalla, kun Iruka käveli kohti Natsukia antaen Hitai-aten takaisin Natsukille.

"Natsuki, ymmärrän kyllä sen, että haluat nyt taistella toveriesi rinnalla. Sandaime Hokagen, ja Sasuken tapaukset eivät olleet sinun syytäsi. Ymmärrän kyllä jopa sen, että miksi olet nyt katkera Madaralle siitä, että mitä hän teki perheellesi. Mutta ei silti käy! En voi päästää sinua menemään!" Iruka sanoi, ja loi Kekkain Natsukin ympärille. "Ei sinun tarvitse kostaa Madaralla minun vanhempieni puolesta".

Natsuki sitoi Hitai-atensa otsansa eteen, ja katsoi sitten Irukaa:

"Iruka, sanoin tulleeni vahvaksi. Tällainen suojaus ei pysäytä minua".

Natsuki siirtyi Bijū Chakura Mōdoon, jonka seurauksena häneen kiinnitetty Nara-klaanin varjo-tekniikka, ja Irukan suojaus purkautuivat.

Kaikki katsoivat Natsukia yllättyneinä.

"Purki Ninja-tekniikkani!" Nara sanoi varautuneena.

"Pysäytän hänet!" Shibi sanoi, ja valtava hyönteisparvi lensi kohti Natsukia.

"He eivät taida ymmärtää tunteitani millään tavalla", Natsuki ajatteli samalla, kun häntä ympäröivä chakra pakotti hyönteiset perääntymään, ja hän lähti hyppimään puiden oksilta toisille puiden oksille tietäen että häntä seurattiin:

"Sinäkin, Iruka-sensei!"

Natsuki poisti Bijū Chakura Mōdon käystöstään, ja huomasi Hitai-ateensa kiinnitetyn viestin. Hän poimi viestin, ja alkoi lukea sitä:

"Tunnen kyllä sinut. Haluat tietysti auttaa tovereitasi. Jos nyt luet tätä kirjettä, en onnistunut pysäyttämään sinua. Tsunade-sama määräsi minut pitämään sinuet saarella. Kirjoitin heti tämän kirjeen kaiken varalta. Valmistauduin epäonnistumaan. Säälittävää, eikö vain? Jos niin on käynyt, on jotain mitä tahdon sinun ehdottomasti tietävän. Koska olet jo lähtenyt, voin sanoa enää pari asiaa. Olen aina tiennyt tunteistasi Sasukea kohtaan, enkä tuomitse sina niiden vuoksi, jos epäilet jotain sellaista. Ja tule takaisin elossa!"

Natsuki hymyilli, ja söi kirjeen, jonka oli äsken lukenut, minkä jälkeen hän jatkoi matkaa.


"Uskomatonta! Kyūbin chakra oli liian vahvaa hyönteisilleni, ja ajoi ne kauas Natsukista!" Shibi sanoi huomattuaan kyseisen asian.

"Emme saa päästää Natsukia pois saarelta!" Nara sanoi lähtien muiden kanssa seuraamaan Natsukia.

"Natsuki, ymmärrän tunteitasi hyvin, mutta haluan myös suojella sinua. Yritän esittää isoveljeä, mutta pystynkö suojelemaan sinua millään tavalla?" Iruka mietti.

"Eli Natsuki sai salaisuutemme selville", Bibi sanoi kävellen Irukan taakse kantaen samalla Yūkimarua reppuselässään.

"Bibi-sama, eikö? Olkaa hyvä, ja suojelkaa Natsukia!" Iruka pyysi.

"Olen nähnyt sinut ennenkin, nimittäin Natsukin muistoissa", Bibi sanoi Irukalle.

"Natsukin muistoissa?" Iruka kysyi.

"Autoin Natsukia silloin, kun hän otti Kyūbin voimat hallintaansa. Näin silloin sinut hänen muistoissaan, ja olit hänen tukenaan vaikeina aikoina. Siksi hän arvostaakin sinua niin paljon. Olin itsekin tätä salailua vastaan. Veljeni on jääräpäinen, ja ylisuojeleva, ja se harmittaa minua joskus, sillä hänen tultuaan Raikageksi hän on vähätellyt kykyjäni, mutta arvostan häntä, kuten Natsuki arvostaa sinua. Teen parhaani suojellakseni Natsukia", Bibi sanoi lähtien seuraamaan Natsukia.


"Natsuki on tulossa!" Eräs ninja ilmoitti nähdessään Bijū Chakura Mōdoon muuttuneen Natsukin hyppivän eräiden puiden oksilla kohti saaren rantaa.

"Ei hätää. Hän ei voi mittenkään ohittaa Kekkaita, jonka loimme kovalla työllä hien, ja veren avulla!" Eräs Kumogakuren ninja huusi.


Natsuki alkoi hyppiä saaren kalliolta toiselle, kunnes hän näki vieressään Gamabuntan kokoisen chakra-pallon, josta hän oli kuulut aiemmin Hachibilta.

Kun Bijūdama lähestyi saaren rantaa, se osui johonkin, joka hajosi tuhansiksi pirstaleiksi. Kriks!

Kun Natsuki katsoi suuntaan, josta Bijūdama oli äsken tullut, niin hän näki Hachibin:

"Bibi-san!"

"Saaren ympärille on pystytetty vahva Kekkai. Se täytyy murtaa. Työnnä Bijūdama Bijū Chakura Mōdossa Kekkai-kerrosten läpi, niin minä hoidan Kekkaiden murtamisen!" Bibi neuvoi.

Natsuki totteli.

"Sota todella haluttiin salata minulta, kun Kekkaita kerran on näin monta", Natsuki tuumi tuhottuaan usean Kekkain:

"Se oli viimeinen Kekkai!"


"Mitä ilmoitamme päämajaan?" Eräs Kumogakuren ninja kysyi.

"Että epäonnistuimme!" Toinen Kumogakuren ninja huusi.

"Mitäpä muutakaan?" Aiemmin puhunut Kumogakuren ninja sanoi.

"No kun he mursivat Kekkain yhdessä. Ei tästä ollut mitään puhetta, vaikka Bibi-sama vaikuttikin närkästyneeltä tähän suunnitelmaan", Aiemmin puhunut mies sanoi kaatuen masentuneena polvilleen. "Raikage-sama raivostuu, kun hän kuulee tästä".


"Hachibi, ja Kyūbi tulivat vihdoin esiin", Musta Zetsu totesi katsoen tapahtumia piilostaan käsin. "Ilmoitan tästä Tobille".


"Mitä?! He mursivat Kekkait yhdessä!" Raikage kysyi raivoissaan.

"Mitä pitäisi tehdä, Raikage-sama?" Mabui kysyi.

"Pysäytän heidät itse! Tsunade, auta tässä!" Raikage huusi.

"Kuka huolehtii päämajasta sillä välin?" Tsunade kysyi.

"Konohan Shikaku!" Raikage huusi.

"Hyvä on. Voitte luottaa minuun", Shikaku sanoi.


"Miten saari joutui näin lähelle rantaa? Oliko niillä aiemmilla järistyksillä kenties jotain tekemistä saaren siirtymisen kanssa?" Natsuki kysyi poistettuaan Bijū Chakura Mōdon käytöstä.

"Älä mieti nyt sellaisia. Emme välttämättä saa toista tilaisuutta", Bibi sanoi muuttuen ennalleen, jolloin Natsuki huomasi Bibin kantavan Yūkimarua reppuselässään:

"Poju halusi mukaan".

"Hyvä on, mutta sodat ovat lukemani, ja kuulemani perusteella rajuja, vaikka tämä onkin ensimmäinen sota, johon osallistun. En halua, että joudut vaaraan, joten olethan varovainen?" Natsuki kysyi Yūkimarulta.

Yūkimaru nyökkäsi.

"Hyvä", Natsuki, ja Bibi lähtivät juoksemaan siihen suuntaan, jossa taisteltiin.

Vähän ajan kuluttua Natsuki vaistosi kaukana valtavan määrän chakraa:

"Kamala määrä chakraa!"

"Jossain taidetaan taistella, vai mitä?" Bibi kysyi kuultuaan Natsukin äskeiset sanat.

"Kyllä! Tunsin valtavan määrän chakraa usean kilometrin päässä", Natsuki sanoi:

"Kuka Kageista johtaa kaikkien Viiden Suuren Ninja-maan muodostamaa armeijaa?"

"Veljeni", Bibi sanoi.

"Raikage siis. Onkohan hän jo saanut tietää sen, että pakenimme äsken saarelta?" Natsuki kysyi.

"Luultavasti. Hän saa varmaan raivokohtauksen", Bibi totesi.

Natsuki tuskin huomasi matkan aikana taivaalle noussutta, kalpeaa täysikuuta. Hän mietti nimittäin niin paljon sitä, että mikä heitä odottaisi taistelupaikalla, ja että mahtaisiko hän nähdä Sasuken sodan aikana.

(Kyūbin häkki)

"Haluat näemmä testata chakraani", Matala, tuttu ääni sanoi yllättäen Natsukille:

"Olen katsellut sinua kaikki nämä vuodet. Olet oikea jääräpää, Natsuki".

Natsuki näki mielessään Kyūbin, joka makasi häkkinsä lattialla, ja joka oli melkein palannut ennalleen sitten viime näkemän.

"Olet näemmä jo melkein ennallasi. Mitä asiaa, Kyūbi? Ehkä vain härnäät. En ole tänään sillä tuulella, että tekisi mieli kuunnella härnäystäsi", Natsuki sanoi.

"Pystytkö varmasti pysäyttämään tämän sodan yksin? Se on mahdotonta, mutta voimieni avulla..." Kyūbi oli sanomassa.

"Yrittäisit vain hyötyä siitä, että päästäisin voimasi valloilleen", Natsuki sanoi.

"He he he! Olet aina ollut ovela. Jos toverisi eivät selviä tästä sodasta, niin se synnyttää vihaa muissa. Ajattelitko pysäyttää vihollisen jo ennen kuin se käy? Se lietsoisi vihaa vastapuolessa. Luuletko pärjääväsi loputtomiin tuolla "yksinäisellä susi"-asenteellasi? Kunhan esität kovaa. Olet ollut tuollainen siskosi Yumin kuolemasta lähtien. Toki luokkasi muut oppilaat saattoivat ihailla sinua sen asenteen takia vanhempiensa kielloista huolimatta. Ennen pitkää viha saa sinutkin valtaansa, ihan kuten Nagatollekin kävi. Tämä sota vie sinut yhä lähemmäs Nagatoa, tai Sasukea", Kyūbin sanoi.

"Älä vähättele minua. En minä esitä mitään, etkä sinä ymmärrä tunteitani. Hoidan asiat omalla tavallani. En katkeroidu, kuten Sasuke. Enkä aio muuttua Madaran kaltaiseksi", Natsuki sanoi. Hänen äänensävynsä oli kylmä. "Isosisko sanoi, ettei minun kannata piitata muiden pilkkapuheista, ja se neuvo on toiminut aina, kun olen käyttänyt sitä".

"Pystytkö ottamaan ihmisten mielissä olevan vihan vastaan? Sodassa ei voi välttyä uhreilta, ja vihalta. Ennen Uchihan-klaanin tapausta Olit hyvissä väleissä Sasuken kanssa, mutta muutuitte molemmat sen yön jälkeen. Sasuke päätyi vihan riivaamaksi, ja haluat itsekin kostaa Yumin murhaajalle. Juuri sen vihan ansiosta onnistuit voittamaan Sasuken akatemian pihalla kauan sitten", Kyūbi sanoi.

(Flashback)

Natsuki, ja Sasuke seisoivat akatemian pihalla olevan kehän keskellä, ja tekivät vastakkain asettumisen merkin.

Natsukilla oli jaloissaan siniset sandaalit, ja mustat housut. Hänellä oli yllään violetti pusero. Hän oli sitonut hiuksensa poninhännälle sinisellä hiuspampulalla. Hänen kaulakorunsa oli hänen puseronsa alla.

"Tee siitä muusia, Natsuki-chan!" Yksi Natsukin fanipojista huusi.

Natsuki, ja Sasuke ryntäsivät toisiaan kohti ja melkein heti, kun punahiuksinen tyttö onnistui väistämään Sasuken lyönnin kumartumalla alas, hän iski oikean nyrkkinsä Sasuken vatsaan, minkä ansiosta Sasuke lensi ulos kehästä, ja kaatui maahan selälleen haukkoen henkeä. Dhak!

"Noin sitä pitää, Natsuki-chan!" Joku poika huusi.

"Olisit murtanut siltä nenänkin, niin eipähän tuo mammanpoika olisi enää niin olevinaan! Olet paras, cool, ja söpö, Natsuki-chan!" Toinen poika huusi.

Natsuki punastui, ja nolostui hieman poikien puheiden takia.

Jotkut tytötkin katoivat Natsukia ihaillen.

"Miksi te pojat huudatte noin?" Iruka kysyi huomattuaan sen, että miten vaivaantuneelta Natsuki näytti nyt poikien äskeiseten huutojen takia.

"Natsuki-chan antoi äsken Uchihalle opetuksen! Uchiha sai vihdoinkin sen, mitä se on kerjännyt jo pidemmän aikaa! Ja se oli Uchihalle ihan oikein!" Yksi pojista huusi.

"Kukaan ei huomaa meitä Uchihan takia, ja se suututtaa!"

"Uchiha ärsyttää meitä, kun se on aina niin olevinaan meitä muita parempi! Ja se kulkee aina nenä pystyssä esittäen olevansa meitä parempi! Mutta mitä muuta voisikaan odottaa Uchihan piloille hemmotellulta kakaralta! Mokoma opettajien lellikki! Ihan hyvä, kun se hävisi Natsuki-chanille! Me kannustetaan Natsuki-chania varoista!" Joku poika huusi.

"Ärsyttävät fanipojat! Sasuke ei enää huomaa minua", Natsuki ajatteli katsoen Sasukea, joka yski vielä hieman. "En olisi halunnut lyödä häntä".

"Ei tuollaisia silti saa huutaa, pojat. Se taisi olla Natsukin mielestä hieman kiusallista. Natsuki voittaa. Tehkää "sovinnon merkki", jotta seuraava taistelu voi alkaa", Iruka sanoi.

Sasuke nousi seisomaan, ja käveli takaisin kehään tehden Natsukin kanssa "sovinnon merkin", minkä jälkeen Natsuki, ja Sasuke kävelivät ulos kehästä.

"Natsuki-chan, miten vahvistuu?" Hinata kysyi.

"Luottamalla taitoihinsa sopivan verran, harjoittelemalla ahkerasti, ja itsehillintäkin on hyvä asia", Natsuki sanoi istuen Irukan vasemmalla puolella olevaan maahan katsoakseen muita taisteluita. "Eikä saa antaa koskaan periksi, tai antaa minkään lannistaa itseään".

"Onkohan Natsuki-san luokkamme itsevarmin kunoichi-oppilas?" Sakura kysyi Inolta.

"Siltä näyttää. Natsuki-san uskaltaa sanoa mielipiteensä. Ja senseitkin odottavat Natsuki-sanilta paljon. Natsuki-san, ja Sasuke-kun harjoittelivat ennen yhdessä, mutta nyt he eivät enää edes puhu toisilleen", Ino sanoi.

"Natsuki-san ei haasta riitaa, joten sanoikohan Sasuke-kun Natsukille jotain töykeää, joka suututti Natsuki-sanin niin pahasti, etteivät he enää puhu toisilleen?" Sakura kysyi.

"Luulen niin. Natsuki-san harjoittelee yhä kovalla vimmalla", Ino sanoi.

"Heillä ei ole aavistustakaan siitä, että miten oikeassa he ovat", Natsuki ajatteli. Hän katsoi taivaalle, jolla oli aurinko, ja pilviä.

(End of the flashback)

"Niin. Huomasit Sasuken muuttuneen. Miten hänelle lopulta kävi? Poistitko hänen vihansa? Ei, vaan päinvastoin. Hänen vihansa on nyt vahvempaa, kuin koskaan! Toisin sanoen et pysty poistamaan kenenkään vihaa, tai ottamaan sitä vastaan!" Kyūbi huusi.

"Eikö sinulla ole muuta sanottavaa? Ajattelit ilmeisesti niin, että karkaan ihan kuin jokin pelkuri. Olet naiivi, jos luulet niin", Natsuki kohitti oikeaa kättään ylemmäs, minkä seurauksena Kyūbin niskaan putosi punainen puu-portti niin että Kyūbin pää oli nyt kiinni lattiassa.

"Miten voit pysyä noin itsevarmana, vaikket onnistunut edes pelastamaan Sasukea?!" Kyūbi kysyi.

"Jos pakenisin nyt, niin pettäisin toverini. En todellakaan pakene. Jos pakenee edes yrittämättä, niin epäonnistuu varmasti. En ole mikään pelkuri. Madara vain manipuloi Sasukea Nagaton tavoin saavuttaakseen oman etunsa. Madarahan sanoi, että ihmistä hallitaan hyödyntämällä hänen sydämensä pimeyttä", Natsuki tuhahti.

"Heh. Sinulla on ainakin sana hallussa", Kyūbi totesi.

"Kyūbi, periaatteessa Madara on syyllinen siihen, että minua välteltiin joskus siksi, että Madaran aloittaman hyökkäyn jälkeen isäni sinetöi sinut minun sisälleni. Se sai muut välttelemään minua, sillä he eivät tienneet totuutta siitä, että Madara aiheutti 16 vuoden takaisen hyökkäyksesi Konohaan. Madara käytti sinua silloin hyväkseen voidakseen tuhota Konohan, joten en syytä sinua siitä, sillä en ole koskaan pitänyt sellaisista, jotka käyttävät muita hyväkseen saavuttaakseen oman etunsa. Myönnettäköön, että olin aluksi katkera sinulle siitä, että millaista elämäni oli ollut sinun takiasi, ennen kuin sain tietää olevani kolmas jinchūrikisi. Siitä asti aloin epäillä, että joku aiheutti ehkä 16 vuoden takaisen hyökkäyksesi Konohaan, ja minä jouduin kärsimään siitä, joten katkeruuteni on nyt siirtynyt vain Madaraan. Siinä mielessä meillä molemmilla on ollut vaikeaa. Mieti nyt, Madara käytti sinua hyväkseen voidakseen tuhota Konohan, ja minä sain kokea kyläläisten siitä hyökkäyksestä aiheutuneen halveksunnan heidän vältellessään minua. Siinä mielessä liiallisen vahvuutesi takia en voi luovuttaa sinua Madaralle, joten ainoa keino estää häntä aiheuttamasta lisää harmeja on pysäyttää hänet lopullisesti tämän sodan aikana. Unohda nyt siis riitamme, ja anna minun taistella toverieni rinnalla, jottei Madara uhkaa heitäkin. En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi sitä, jos Madara tappaisi kaikki toverini, enkä voisi suojella heitä. Kyūbi, voimiesi takia pelkäsin sinua joskus, mutta päätin jättää sen taakseni, sillä en aio antaa pelon hallita itseäni. Kyūbi, voimiesi käyttäminen saa muut vihaamaan, ja pelkäämään sinua. Siksi olisi varmaan parempi, jos pysyisit vain liikkumattomana sisälläni, mutta haluaisin ettemme riitelisi jatkuvasti", Natsuki sanoi hymyillen hieman. Hän alkoi jo kyllsätyä ainaiseen riitelyyn Kyūbin kanssa.

"Nyt kuulostat ihan Hashiraman vaimolta, Uzumaki Mitolta, joka sinetöi minut sisälleen kauan sitten! Tekikö Kushinan tapaaminen sinusta pehmon?!" Kyūbi karjui:

"Olen vihan ruumiillistuma, enkä alennu nulikan apuun!"

"Älä esitä tunteetonta! Silloin, kun vertasit Sasuken Sharingania Madaran Sharinganiin, niin kuulin äänestäsi silloin halveksuntaa Sharingania kohtaan. Siitä sain sellaisen vaikutelman, että pelkäisit Madaraa ainakin jonkin verran!" Natsuki huusi.

"Hah! Älä naurata! Se silloinen äänensävyni johtui vain siitä, etten voi sietää Madaraa!" Kyūbi karjui.

"En ole tuntenut Madaraa yhtä kauan, kuin sinä, mutta hänelläkin oli joskus veli, joten hänen veljensä kuoleman takia uskon ymmärtäväni miltä hänestä tuntui silloin, kun hänen veljensä kuoli. Tunsin itse vihaa Yumin kuoleman takia, ja osa minuakin tuntui katoavan silloin. Rakastin siskoani, joten ehkä ajattelen nyt niin, että kostamalla Madaralle Yumin, ja vanhempieni puolesta onnistuisin tekemään tunteeni selväksi Madaralle. Kun näin Sasuken Mangekyo Sharinganin nähdessäni Sasuken viimeksi, niin se oli täysin samanlainen, kuin unessani näkemäni Indran Mangekyo Sharingan, enkä voinut silloin olla ajattelematta niin, että ne olivat samat silmät, kuin painajaisessani näkemäni Indran silmät. Sasuke suostui kuitenkin taistelmaan ensin minua vastaan, ennen kuin hän hyökkäisi Konohaan kostaakseen veljensä, ja klaaninsa puolesta", Natsuki sanoi. "Silloin Sasuke kuunteli minua. Ehkä uskon siksi, että hänessä on jäljellä vielä edes pieni ripaus siitä Sasukesta, joka hän oli, ennen kuin menetti klaaninsa. Jos unessani näkemäni Asura, jonka paikalla olin nähdessäni painajaisiani, niin ehkä hänkään ei luopunut toivostaan tehdä sovinto veljensä Indran kanssa silloin, kun Rikudō Sennin valitsi nuoremman poikansa Asuran seuraajakseen perustamansa Ninshun seuraavana johtajana".

"Heh! Se nyt on vain seuraus siitä, Asura oli jo lapsesta lähtien ystävällinen, mutta siksi hän olikin täysin erilainen, kuin isoveljensä Indra", Kyūbi sanoi. Yllättäen Kyūbi hiljeni nähdessään toista chakraa Natsukin lähellä.

"Onko tuo Asuran chakraa?!" Kyūbi ajatteli yllättyneenä tunnistettuaan kyseisen chakran. "Johtuuko se siitä, että Natsuki on äitinsä puolelta Asuran jälkeläinen?!"

"Miten vain. En ole nulikka. Itse olet oikea jääräpää", Natsuki lopetti keskustelun Kyūbin kanssa ympäristön palatessa ennalleen Natsukin hyppiessä yhä kalliolta toiselle.