Heipä hei! Tässä on Legend of the Airi (Earth)-fanfictionin uusi luku. Luvassa on pieni kohtaus, joka eroaa alkuperäisestä jaksosta, johon tämä luku pohjautuu. Kyseinen kohtaus on itse keksimäni. Nähdään seuraavassa luvussa.


Airi katsoi kirkkaalle, siniselle taivaalle, jolla paistoi aurinko paistoi. Sitten Airin katse kääntyi taas epäuskoisena Omashun muurin pääportin päällä olevaan, tuulessa heiluvaan Tulikansan punaiseen lipuun, joka oli laitettu ylpeänä Omashun muurin pääportin päälle. Harmaat savupilvet täyttivät valloitetun kaupungin ympärillä olevan ilman.

Airi katseli Omashua hieman järkyttyneellä sävyllä, ja katsoi sitten surullisena alaspäin:

"En voi uskoa sitä. Tiedän, että sota on levinnyt kauas, mutta Omashu näytti aina... niin koskemattomalta".

"Se oli tähän asti", Sokka laittoi kädet puuskaan. "Nyt Ba Sing Se on ainoa, jäljellä oleva, suuri Maan valtakunnan linnoitus".

Katara laittoi kätensä Airin olkapäälle:

"Tämä on kauheaa, mutta meidän on mentävä eteenpäin".

"Ei, sillä menen etsimään Bumia", Airi sanoi.

Sokka katsoi tyttöjä:

"Airi, lopeta. Emme edes tiedä, onko Bumi vielä..."

Airi katsoi Sokkaa vihaisena:

"Mitä? Jos hän on edelleen, mitä?

"N-noin", Sokka sanoi epävarmana.

"Epäiletkö sitä, että onko Bumi elossa?" Airi kysyi.

Sokka ei sanonut mitään, sillä hän oli ajatellut juuri sitä, mitä Airi oli äsken sanonut.

"Airi, Bumi on ystäväsi", Katara sanoi. "Siksi tiedän, että Bumi on sinulle tärkeä, mutta on muitakin ihmisiä, jotka voivat opettaa sinulle maantaitamista".

"Olet väärässä", Airi sanoi. "Tässä ei ole kyse opettajan löytämisestä. Tässä on kyse ystäväni löytämisestä. Uskon tietäväni toisen reitin Omashuun".

(Yöllä)

Naamioitunut Airi oli ystäviensä kanssa Omashun portin alapuolelle olevalla jyrkänteellä, jossa Airi yritti avata sisäänkäynnin salaiseen tunneliin.

"Salainen tunneli?" Sokka kysyi. "Miksi emme käyttäneet tätä tietä käydessämme viimeksi Omashussa?"

Airi avasi tunnelin, ja paljasti sen olevan täynnä jätevettä.

"Oho!" Sokka yllättyi.

"Riittääkö tuo vastaamaan kysymykseesi?" Airi kysyi.

"Vau!" Sokka huusi uskomatta silmiään.

Ryhmä eteni tunnelin kautta Omashun sisälle. Airi loihtii sauvansa kanssa tuulipallon tyhjentämään polun, kun taas Katara käytti taitamis-voimiaan työntämään jätevettä varovasti ympärillään.

Sokka puolestaan kasteli jatkuvasti kulkiessaan likaisessa aineessa.

"Se ei ollut niin paha, kuin luulin", Katara sano päästyään Airin kanssa ulos viemäristä Omashun öiselle kadulle.

Sokka tuli esiin liman peitossa, ja laittoi viemärin kannen paikalleen. Katara näki lähellä vettä, ja roiskutti Sokkan päälle vettä taitamis-voimillaan huuhtelemaan jätevedet pois, minkä jälkeen Airi kuivasi Sokkan tuulentaitamisella.

"Aaaa!" Sokka huusi, kun hän näki kolmen pentapin kiinnittyneen hänen ihoonsa.

"Ahh! Ne eivät päästä irti! Auttakaa!" Sokka huusi yrittäen repiä Pentapoxeja pois ihostaan.

Airi hymyili hieman, ja iski Sokkan nopeasti tuulentaitamisella läheisen talon seinään sumentaakseen hänet:

"Shh! Älä metelöi niin paljon. Ne ovat vain violetti pentapus".

Sokka katsoi pentapussia peloissaan.

Airi poisti ensimmäisen pentapussin hieromalla sen päätä kevyesti Sokan katsellessa. Sokka hieroi kohtaa, johon olento oli kiinnitetty, ja tekei saman menettelyn saadakseen toisen pois. Useat vartijat lähestyivät yhtäkkiä heitä, kun Airi otti kolmannen pentapusin pois Sokkan ihosta.

"Hei! Mitä te lapset teette ulkona tähän aikaan yöstä ulkonaliikkumiskiellon jälkeen?" Eräs vartija kysyi.

"Anteeksi!" Katara huusi tulisotilaille. "Olimme juuri matkalla kotiin".

Lapset kääntyivät, ja kävelevät pois, kun Sokka raapi hieman niskaansa, minkä seurauksena vartija huomasi Sokan niskassa olevat, punaiset naarmut.

"Odottakaa, lapset. Mikä ystäväänne vaivaa?" Yksi vartija kysyi nähtyään Sokkan niskassa olevat, punaiset naarmut, jotka olivat seuraus siitä, että eräs Pentapus oli aiemmin ollut kiinnittynyt Sokkan niskaan.

"Hänellä on pentapox, sir", Katara sanoi lähestyen vartijoita. "Hmm, se on erittäin tarttuvaa".

"Voi, se on niin kamalaa", Sokka sanoi lopulta yrittäen näyttää huonovointiselt. "Olen kuolemassa".

Katara, ja Airi siirtyivät hieman kauemmas Sokkasta.

"Hei, olen tainnut kuulla pentapoxista! Eikö serkkusi Chang kuollut siihen?" Toinen vartija kysyi ensin puhuneelta vartijalta.

"Sitten meidän on parasta mennä pesemään kätemme, ja polttamaan vaatteemme", Ensin puhunut vartija sanoi.

Vartijat pakenivat peloissaan.

"Kiitos viemäriystävät", Airi sanoi helpottuneena siitä, että heidän tekemänsä temppu oli mennyt läpi.


Azula oli laivassaan. Hän neuvotteli avustajiensa Lin, ja Lon kanssa.

"Kun jäljität veljeäsi, ja setääsi, niin matkustaminen kuninkaallisen kulkueen kanssa ei ehkä ole enää vaihtoehto", Li sanoi.

"Se ei ehkä ole enää viisasta", Lo sanoi.

"Jos haluat säilyttää yllätyksen elementin", Li, ja Lo sanoivat.

"Olette oikeassa. Royal Procession on kuollut. Jos haluan saada saaliini kiinni, niin minun on oltava ketterä, ja ketterä. Tarvitsen pienen eliittijoukkueen. On aika käydä vanhojen ystävien luona", Azula sanoi. "Siksi käynkin nyt tapaamassa ystäviä".


Airi liikkui ystäviensä kanssa hämärässä Omashussa Momon istuessan Airin olkapäällä Omashuun hämärässä liikkuen tiheään tahtiin, jottei heitä nähtäisi. He piiloutuivat lopulta joidenkin rakentamiseen käytettyjen metallitankojen taakse, jotta heitä ei nähtäisi.

"Etsitään Bumi, ja lähdetään täältä", Katara sanoi.

"Missä he pitäisivät häntä?" Sokka kysyi.

"Jossain, jossa hän ei voi hallita maata. Jossain, joka on tehty metallista", Airi sanoi mietittyään asiaa jonkin verran.

Joukkio jatkoi matkaa pyhyen piilossa, kunnes he näkivät nuoren naisen, jolla oli mustat hiukset, ja tunteeton ilme. Hänen takanaan käveli kaksi Tulikansan vartijaa.

"Äiti, en todellakaan ymmärrä vihaani tätä paikkaa kohtaan", Tyttö sanoi.

Tyttö käveli vauvaa kantavan, vanhemman naisen vieressä. Heidän kaikki saattajansa olivat Tulikansan vartijoita.

"Mai, isäsi nimitettiin kuvernööriksi. Olemme kuin kuninkaallisia täällä. Ole onnellinen, ja nauti siitä", Nainen sanoi äsken puhuneelle tytölle.

Airi katsoi ympärilleen nähdäkseen kiviä, jotka olivat valmiina työnnettäväksi alas yhdestä Omashun postinjakelukouruista, joka päättyi lähelle Main porukkaa. Ylhäällä näkyi soihtujen valoja.

"Kohteet lähestyvät", Kivien takana oleva vastarintataistelija sanoi joukoilleen.

Vastarintataistelijoiden johtaja oli parrakas mies, jolla oli yllään Maan valtakunnan sotilaspuku:

"Aloita".

Airi katsoi alhaalla kävelevää Maita.

"Ajattelin, että elämäni oli tylsää Tulimaassa, mutta tämä paikka on sietämättömän synkkä. Koskaan ei tapahdu mitään ei tapahdu koskaan", Mai sanoi tylsällä sävyllä.

Kourun alussa oleva vastarintataistelija työnsi maantaitamisella kourussa olevat kivet alas kourun kautta, minkä seurauksena kivet liikkuivat alas suurella nopeudella.

Airi katsoi ahdistuneena Main ryhmää. Airi nosti sauvansa, ja siirsi kiven tuulentaitamisella sivuun sen kulkiessa.

Main seurue kuuli siitä seuranneen äänen, ja katsoi ylös nähdäkseen, mikä aiheutti metelin. Mai siristeli silmiään saadakseen selville, että kuka seisoi hänen yläpuolellaan.

"Vastustus!" Michi osoitti Airin joukkiota.

Nyt Mailla oli heikko hymy kasvoillaan. Hän levitti kätensä kohti Airia, jolloin pienet nuolet lennähtivät kohti Airia kohti.

Airi kaivoi nopeasti taskustaan esiin heittoveitsiä, ja heitti ne kohti Main heittämiä nuolia, minkä seurauksena aseet törmäsivät toisiinsa, ja putosivat sitten rakennusmateriaalipinoon. Seuraavaksi Airi, Katara, Sokka, ja Momo pakenivat, kun kaksi Tulikansan vartijaa kiipeää tikkaita pitkin päästäkseen heidän luokseen.

Katara kääntyi nopeasti ympäri, ja käytti pussissaan olevaa vettä vesipiiskan muodostamiseen, ja lähetti kaksi vartijaa lentämään maahan.

Nähtyään sotilaiden putoavan Mai saapui rakennusmateriaalipinon huipulle. Kun hän juoksi kohti Kataraa, Mai ojensi oikeaa kättään, ja ampui lisää nuolia.

Katara nosti jääkilven suojellakseen itseään, kun nuolet upposivat siihen. Mai jahtasi jatkuvasti Kataraa, joka pakeni. Mai hyppäsi jäisen seinän yli jahdaten Kataraa.

Airi odotti Kataraa, ja päästi tämän ohi odottaessaan Maita, minkä seurauksena Airin käytti tuulentaitamista. Pyörivä tuulenpyyhkäisy sai osan rakennustelineistä romahtamaan kohti Maita.

Mai näki rakennustelineiden romahtavan, ja ohjasi heittotähden suoraan Airia.

Airi pyöritti sauvaansa edessään, ja sai heittotähden kiinni pudottaen sen maassa olevaan rakennusmateriaaliin.

Mai seisoi romahtaneiden rakennustelineiden toisella puolella, ja näki selkeästi Airin, Kataran, Sokkan, ja Momon. Kun hän heittää heitä kohti lisää nuolia, joukkueen alla oleva maa avautui, jolloin ne katosivat, ja sulkeutui jälleen nopeasti. Mai katseli paikkaa, johon hänen kohteensa katosivat

"Huoh!" Mai huokaisi syvään. Hän kääntyi ympäri, ja käveli pois.


Airi katseli heidän ympärillään olevaa tunnelia, johon he putosivat.

Vihreä jätevesi tippui tunnelin katosta.

Kun Avatar-tiimin jalas koskettivat lattiaa, he näkivät ison ryhmän ihmisiä, jotka katselivat kolmea lasta.

Airi, ja Sokka hierovat päitään, kun taas Katara vain istui siinä hieman sekaisin.

Vastarintahyökkäyksen aloittaneet Yung, ja kaksi muuta miestä olivat paikalla.


Kaikki, ruohoalueella oleva näytti olevan ylösalaisin. Taustalla oli vuoria, sirkustelttoja, ja ihmisiä työskentelemässä. Azula, joka näytti olevan ylösalaisin, käveli paikalle.

"Ty Lee, voisitko se olla sinä?" Azula kysyi pysähtyen seisomaan erään tytön eteen.

Kyseinen tyttö, tarkemmin sanoen Ty Lee, seisoo etusormillaan, minkä seurauksena kaikki näytti nyt olevan ylöalaisin. Hän hymyili nähdessään Azulan:

"Azula!"

Ty Lee kääntyy pois asennostaan, nousi seisomaan jaloilleen, ja pyörii sulavassa pyörteessä kumartaakseen Azulan edessä. Hän juoksi eteenpäin sylhalaamaan Azulaa.

"On niin kiva nähdä sinua!" Ty Lee sanoi.

"Ole kiltti, älä anna minun keskeyttää sitä... Azula nosti kulmakarvojaan ihmeissään:

mitä ikinä teitkin".

Ty Lee, joka hymyili edelleen, käänsi selkänsä Azulalle, ja päätyy makaamaan rinnallaan, toinen jalka ojennettuna päänsä yli, ja toinen suoraan taivaalle katsoen taas Azulaa.

"Kerro minulle, mitä aatelismiehen tytär tekee täällä?" Azula kysyi katsoen ympärilleen, ja katsoi takaisin Ty Leeen. "Vanhempamme eivät varmasti lähettäneet meitä Royal Fire Academy for Girls-akatemiaan päätyäksemme...tällaisiin paikkoihin".

Azula katsoi kolmea miestä, jotka yrittivät liikuttaa vesinokkakarhua.

Huoh! Karhu huokaisi, ja liikkui ylös paljastaen, että se oli muninut.

Azula katsoi kyseistä asiaa vastenmielisesti, ja käänsi huomionsa takaisin Ty Leehen, ja virnisti vielä kerran:

"Minulla on sinulle ehdotus".

Ty Lee, joka makasi edelleen maassa, ja katselee samaa vesinokkakarhua, kuin Azula, mutta Ty Lee näytti iloiselta nähdessään, mitä oli tapahtunut. Mutta kun Azula puhutteli Ty Leetä, niin Ty Lee käänsi huomionsa pois karhusta, ja katsoi Azulaa ihmetellen.

"Etsin petturia", Azula katsoi kynsiään rennosti. "Muistat varmaan fossiilimaisen setäni, eikö niin?

Ty Lee lepää rintakehällä, ja kyynärpäillä, mutta nyt molemmat jalat päänsä päällä:

"Todellakin. Hän oli niin hauska".

"Olisin ylpeä, jos liittyisit kanssani suorittamaan tehtävääni", Azula sanoi.

"Voi...minä...öh...haluaisin", Ty Lee sanoi. Hän nousi seisomaan sujuvalla, elegantilla liikkeellä hymyillen vilpittömästi. "Mutta totuus on se, että olen todella onnellinen täällä. Tarkoitan, että aurani ei ole koskaan ollut vaaleanpunaisempi!"

Azula nosti kätensä "stop"-liikkeellä Ty Leelle:

"Luotan sanasi siihen. No, en haluaisi sinun luopuvan elämästäsi, jota rakastat vain miellyttääksesi minua".

Ty Lee nousi seisomaan, ja kumarsi kunnioittavasti, ja jatkoi venyttelyä:

"Kiitos, Azula".

Azula Kävellessään pois, mutta pysähtyi sitten katsoen Ty Leetä:

"Tietenkin, ennen kuin lähden, niin katson tämän illan esityksesi".

"Huoh!" Ty Lee rikkoi vahingossa asentonsa, kun hän hengähti paniikissa. Hän jatkoi venytystään vielä kerran, ja paniikin ilme muuttuu huolestuneeksi.

"Öö...joo...tottakai...öh...tietysti...", Ty Lee sanoi epäröivästi.


Paljon ihmisiä oli kokoontunut jonkinlaiseen, maanalaiseen Omashun alla olevaan luolaan. Huoneen toisella puolella Airi, Sokka, ja Katara saapuvat tunnelin kautta suureen tilaan, ja he alkoivat puhua kolmen muun miehen kanssa.

"Onko kuningas Bumi teidän kanssanne? Johtaako hän vastarintaa?" Airi kysyi.

Yung löi vihaisesti nyrkkiään seinään vastaaessaan Airin kysymykseen.

"Ei tietenkään! Hyökkäyspäivänä valmistauduimme taisteluun. Olimme valmiita puolustamaan kaupunkiamme...taistelemaan henkemme, ja vapautemme puolesta. Mutta ennen kuin meillä oli edes mahdollisuus, niin Kuningas Bumi antautui", Yung sanoi.

Airi oli selvästi hämmentynyt uutisista.

Katara katsoi Airia huolestuneella katseella.

"Hyökkäyspäivänä kysyin Kuningas Bumilta, että mitä hän halusi tehdä", Yung sanoi. "Hän katsoi minua silmiin, ja sanoi..., että emme tee mitään. Sillä ei ole nyt väliä. Äsken näkemänne nainen oli Michi, Tulikansan kuvernöörin vaimo, ja hänen tyttärensä, jonka näitte oli Mai. Mai on ilmiömäinen heitto-aseiden käyttäjä. Taistelu Tulikanssaa vastaan on ainoa tie vapauteen. Ja vapauden puolesta kannattaa kuolla".

"Voisi olla muitakin keinoja", Airi sanoi. "Ja itse asiassa on olemassa toinen tie vapauteen. Voisitte lähteä Omashusta. Ohjaat kaiken energiasi taistelemaan Tulikansaa vastaan. Mutta olette alimiehitettyjä. Ette voi voittaa. Nyt on aika vetäytyä, jotta voitte elää taistellaksenne toisena päivänä".

"Et ymmärrä. He ovat ottaneet kotimme, ja meidän on taisteltava niitä vastaan hinnalla millä hyvänsä!" Yung teki voimakkaita käsieleitä selventääkseen kantaansa.

"Vastarintataistelija nro 1 alkoi puhua pehmeällä sävyllä:

"En tiedä, Yung, eläminen toisen päivän taistelemiseksi alkaa kuulostaa minusta aika hyvältä".

Vastarintataistelija #2 otti askeleen eteenpäin, ja osoitti itseään kohti. Hän puhutteli Yungia ratkaisevalla äänellä:

"Joo, olen samaa mieltä lapsen kanssa!"

Yung katsoi kaikkia ihmisiä, jotka olivat hakeneet maan alla olevasta piilosta, ja asuivat nyt viemäritunneleissa, kun he kuiskasivat keskenään. Hän katsoi takaisin Airia.

"Hieno. Mutta tuhansien kansalaisten on poistuttava kaupungista. Miten saamme heidät kaikki ulos?" Yung kysyi.

Airi katsoi Sokkaan, jonka käsi oli leualla, kun hän valmisteli suunnitelmaa. Hän osoittaa Yungia, kun tämä huudahti ideaansa.

"Imurit!" Sokka huusi.

Katara kohotti kulmakarvojaan, ja vain tuijotti Sokkaa. Muu ryhmä seurasi hänen esimerkkiään. Momo siristi silmiään kyseenalaisena. Sokka räpytteli silmiään oikealle, ja vasemmalle, hymyillen leveästi.

"Sinulla on kohta ikävä pentapox-tapaus", Sokka sanoi.

Muut katsoivat ämpäriin, joka oli täytetty pentapilla. Käsi kurottautuo sisään, ja ottaa yhden pentapillan ulos. Siviili, jonka kasvot olivat jo poistetun pentapin jälkien peitossa, asetti sen paljaalle, vasemmalle käsivarrelleen. Sen hyytelömäinen runko liikkui hieman ylös, ja alas. Muutaman sekunnin kuluttua joku muu poisti pentapillan ämpäristä hieromalla sen päätä varovasti. Sitten monet ihmiset, jotka asettivat, ja poistivat pentappeja kasvoiltaan, hartioiltaan, ja käsivarsiltaan.

Sokka käveli heidän luokseen puhuakseen heille. Kun hän puhui, hän katsoi Omashun asukkaista, jotka olivat nyt pentapin imupisteiden peitossa.

"Jäljet saavat sinut näyttämään sairaalta, mutta teidän on myös toimittava, kuin olisitte sairaalta. Täytyy imitoida!" Sokka sanoi.

Vanha mies vajosi näkyville nojaten voimakkaasti keppiinsä. Hän puristaa selkänsä, ja voihki kivusta.

tarttui hänen vieressään seisovaan mieheen, ja osoitti vanhaa miestä:

"Nyt puhun tuosta".

Mies kääntyi hymyillen. Hän koputti puujalkaansa kepillä.

"Vuosien harjoittelua", Vanha mies sanoi.

"Okei kaikki! Siirtykää sairaaseen muotoon", Sokka sanoi.

Sokka, ja muut siviilit alkoivat myöhemmin kävellä kohti Omashun portteja.

Juuri kun Katara halusi liittyä heihin, hän huomasi Airin kävelevän toiseen suuntaan.

"Airi, mitä sinä teet? Etkö sinä tule kanssamme?" Katara kysyi.

Airi kääntyi ympäri:

"Ei. En lähde, ennen kuin löydän Bumin".

Momo hyppäsi Airin harteille, ja vetää Airin hiuksia. Airi tarttuu Momon niskakatvoihin, ja asetti Momon takaisin maahan.

"Anteeksi Momo, mutta ruokin sinut myöhemmin", Airi sanoi.

Airi käyttää tuulentaitamista lentäen liidokillaan ilmaan. Hän lensi pois, ja hyppää katolta toiselle.


Omashun portteja vartioivat, keihäillä varustautuneet Tuli-sotilaat näkivät joukon "sairaita" ihmisiä kävelemässä heitä kohti joka suunnasta. He liikkuvat kuin zombit, heiluivat edestakaisin. Yksi heistä jopa kaatui maahan, ennen kuin nousi seisomaan. Vartijat perääntyivät, kun sairaden joukko saavutti heidät. Sokka tarttuu teatraalisesti hänen kasvoihinsa, ja voihkii tuskallisesti, ennen kuin ojensi kätensä pelästyneitä vartijoita kohti.

"Rutto! Rutto!" Sotilas huusi pelosta.

Omashun porttia vartiivat vartijat alkoivat vetäytyä takanaan olevaan linnakkeeseen, pois sairaiden luota, kun taas toinen vartija soitti gongia varoittaakseen kaikkia käsillä olevasta ongelmasta.

Omashun kuvernöörin, ja hänen perheensä, mukaan lukien Mai, joka söi kulhollisen tulihiutaleita, seisoi yhdellä palatsin parvekkeista, ja katselee kaupunkia.

"Mitä siellä alhaalla tapahtuu?" Ukano kysyi.

"Näin eilen joitakin lapsia, jotka sairastuivat pentapoxiin. Sen on täytynyt levitä!" Eräs vartija ilmoitti.

"Pentapox!" Ukano kosketti partaansa. "Hmm, olen melko varma, että olen kuullut siitä".

"Voi, tämä on kauheaa", Michi sanoi huolissaan Omashussa olevasta sairaudesta.

"Mitä meidän pitäisi tehdä?" Vartija kysyi.

"Aja heidät pois kaupungista"...Ukano osoittaa portteja kohti..."mutta älä koske heihin! Meidän on vapautettava kaupunki tästä taudista!"

Vartija kumarsi kunnioituksesta, ennen lähtöään levittääkseen kuvernöörin käskyjä.

Mai tarjosi isälleen rauhallisesti tulihiutalemaljan.

"Tulihiutaleita, isä?" Mai kysyi, ja Ukano katsoi tytärtään.

"Huoh! Miten kauheaa!" Michi hengitti kauhuissaan.

Michi halasi miestään, ja pieni vauva seisoi hänen vieressään.

Kyseinen vauva oli Main veli Tom-Tom, joka taaperteli pois ryhmän seurasta.


Airi juoksi kaupungin kaduilla. Hän kiipesi ketterästi taloon, ja tasapainoili kaiteen päällä, ennen kuin laskeutui tasaiselle katolle. Hän näki alla jättiläismäisen, valkoisen olennon, joka surullisesti työnsi eteenpäin kääntöporttia. Airi hyppäsi alas, ja huomadi, että olento on Flopsie, Kuningas Bumin lemmikkivuohigorilla.

"Flopsie!" Airi huusi.

Flopsie kääntyi ympäri, ja yrittää onnellisena tavoittaa ystäväänsä. Hänen ketjunsa pidättivät häntä, joten hän valitettavasti lopetti yrityksensä. Airi hyppäsi hänen ylitse, ja käyttäi juomakulhostaan saamaansa vettä jäädyttääkseen ketjujen lukon. Yhdellä sauvansa heilahduksella Airi tuhosi lukon vapauttaen Flopsien. Iloinen eläin halasi, ja nuoli Airin kasvoja.

"Tule, Flopsie", Airi kiipesi Flopsien selän päälle. "Sinun täytyy auttaa minua löytämään Bumi. Jep jep!

Flopsie ei liikutanut lihaksiaan.

"Voi... Luulen, että se ei toimi kanssasi. Mennään!" Airi sanoi.

Flopsie juoksi suurella nopeudella.


Momo lensi kaupungin halki. Momo laskeutui palatsin parvekkeelle, ja kurkisti ikkunasta sisälle. Ikkunan takana oli sotkuinen huone, jonka takana oli pukeutumispaneelit. Joku paneelien takana heitto nallen toistuvasti ilmaan. Momo näki täyden asteikon marjoja, ja alkaa kuolaa,aam. Hän astui avoimesta ikkunasta nopeasti huoneen sisälle, ja alkoi syödä marjoja. Hän sylki siemenet nopeasti ulos. Jotkut heistä laskeutuivat paneelien taakse.

Tom-Tomia, joka leikki pehmoeläimellä paneelien takana, huomasi Momon lattialle sylkemät siemenet, ja ryömi pois seuraten kyseisiä siemeniä. Siementen jälki johti takaisin Momon luo, joka istui edelleen pöydällä hännän roikkumassa pöydän reunan yli. Tom-Tom nousi istumaan ihmeissään tutkiessaan Momon häntää ennen sen vetämistä.

Sen seurauksena yllättynyt Momo vedettiin maahan kesken marjojen syömisen pureman. Momo veti kikattavaa Tom-Tomia mukanaan yrittäessään päästä eroon hänen otteestaan. Momo vetäytyi vapaaksi, ja hyppäsi ikkunasta palatsin kaiteeseen. Kun hän katsoi taaksepäin, hän näkei, että vauva kompasteli häntä kohti käsivarret leveästi. Momo perääntyi, hyppää kaiteeseen, ja lentää pois.

"Heh heh!" Vauva oli liian myöhässä tarttumaan Momoon, joten hän kaatui kaiteelta. Kun hän liukui alas kattoa pitkin, hän ei voinut lopettaa kikattamista. Hän laskeutui marjalaatikkoon liukuen alas yhdellä Omashun kouruista. Momo laskeutuu samaan laatikkoon, ja alkoi taas syödä marjoja. Hänen silmänsä avautuvat leveäksi, kun Tom-Tom ilmestyi hänen taakseen.

Vauva tarttui Momoa hännästä, ja puri sitä. Lemuri hyppäsi ilmaan, ja räpytteli kiihkeästi siipiään yrittääkseen paeta vielä kerran. Kun rinne muuttui jyrkemmäksi, Momo pystyi nostamaan itsensä, samoin kuin Tom-Tomin, joka oli edelleen kiinni Momon hännässä. Lemuri ei kestänyt painoa, ja ne alkoivat laskeutua. Tom-Tomia raahattiin maan yli heidän törmääessään maahan. Tom-Tom kiertyi maan yli, ja laskeutui Momon päälle, puristaen tämän maahan, ja saaden tämän huutamaan, ja tärisemään epätoivoisesti.

Valittava väkijoukko ohitti heidät, ja käänsi Tom-Tomin huomion pois Momosta. Momo pakeni väkijoukkoon. Vauva työnsi itsensä jaloilleen, ja horjui väkijoukon perässä ulos Omashin porteista.


Tulikansan sirkus oli valmis aloittamaan ilta-esityksensä. Sisään tullessa esiintyjät tanssivat kahdessa, kiinalaisen lohikäärmeasussa. Kun he liikkuivat ulos kehyksestä, sirkusmestari Shuzumu seisoi sirkuksen pääkehän edessä, ja puhuu yleisölle.

"Meille on suuri kunnia saada Tulen valtiaan tytär vaatimattomaan sirkukseemme", Shumuzu sanoi katsoen Azulaa.

Azula istui katsomon korkealla istuimella, ja kaksi vartijaa seisoi hänen vieressään.

"Öh...kerro meille, jos voimme tehdä jotain, jotta esitys olisi nautinnollisempi", Shumuzu sanoi Azulalle.

"Toki", Azula sanoi.

Katsojat katsoivat areenalle, ja näkivät turvaverkon olevan ripustettu hieman areenan yläpuolelle, suoraan akrobaatin alla, joka tasapainoili köydellä, toisaalta korkealla ilmassa.

Akrobaatti oli Ty Lee, jolla oli yllään hyvin värikkäät vaatteet.

Azula, ja Shuzumu, jotka molemmat katsoivat ylöspäin Ty Leen esitystä ihastuneena.

"Uskomaton. Luuletko hänen putoavan?" Azula kysyi.

"Ei tietenkään", Shumuzu sanoi.

"Eikö se sitten tekisi esityksestä mielenkiintoisempaa, jos poistaisit turvaverkon?" Azula kysyi.

Azula katsoi suoraan Shuzumun suuntaan, ja Shumuzu näytti huolestuneelta.

"Öh...asia on...esiintyjät...", Shumuzu sanoi huolestuneena.

"Olet oikeassa, olet oikeassa. Se on päätetty", Azula sanoi. Lyhyen tauon jälkeen hän jatkoi synkän, mielihyvän sävyllä. "Tiedän. Sytytä turvaverkko tuleen".

"Tietenkin, prinsessa", Shumuzu sanoi huolissaan.

Huolestunut ilme kasvoillaan Shuzumu jätti katsomon sytyttääkseen turvaverkon tuleen.

Ty Lee katsoo alas huolestuneena alaspäin polttaviin liekkeihin. Hän jatkoi toimintaansa.

Katsomoon takaisin istunut Shuzumu löi nyrkkiään istuimeensa, ja puristi hampaitaan toivoen, ettei Ty Lee putoa.

"Loistavaa, aivan loistavaa!" Azula sanoi eskaattisesti. Hän katsoi alas Shuzumua, ja kysyi iloisena. "Oho, millaisia, vaarallisia eläimiä teillä on?"

Shuzumu katsoi ylös toivoen, että hän voisi vaihtaa aiheen eläimiin, ja pelastaa Ty Leen tämän polttavalta vaaralta:

"No, sirkuksessamme on eksoottisin valikoima..."

"Vapauta ne kaikki!" Azula sanoi.

Shuzumu näytti täysin järkyttyneeltä Azulan käskystä. Ty Leen huolestuneista kasvoista, kun hän edelleen tasapainoilee toisella kädellä liekkien yläpuolella olevalla trapetsilla.

Myöhemmin sirkuksesta kuului useita eläinten ääniä.


Omashun ympäröivillä vuorilla sijaitsevassa leirialueessa ihmiset istuvat useiden nuotioiden ympärillä.

Airi, ja Flopsieen, jotka kävelivät leirille, minkä nähdessään Katara, ja Sokka siirtyvät tervehtimään surullisen näköistä Airia.

"Katsoimme kaikkialta. Ei Bumia", Airi sanoi valitettavasti.

Katara halasi Airia. Flopsie valitti surullisesti, joten Sokka kääntyi ympäri, ja halasi Flopsien kasvoja.

Yungin saapuminen keskeyttää heidän halauksensa.

"Meillä on ongelma. Teimme juuri päälaskennan", Yung sanoi kävellen Airin eteen.

"Voi ei. Jäikö joku jälkeen?" Huolestunut Katara katsoi Yungiä.

"Ei, meillä on yksi ylimääräinen seurassamme", Yung sanoi.

Yung osoitti jotain vasemmalla.

Katara katsoi siihen suuntaan, ja näki Momon horjuvan eteenpäin Tom-Tomin halatessa Momoa.

Team Avatar, ja Yung vain tuijottavit Momoa, ja vauvaa.


Kuvernööri seisoi Omashussa olevassa talossaan perheensä kanssa.

Kuvernöörin vaimo nyyhki parvekkeella.

Hänen tyttärensä Mai kurotti hitaasti viittaansa, ja veti esiin nenäliinan, ja antoi sen äidilleen tylsällä ilmeellä.

Kuvernööri piti kätensä parvekkeen kaiteen päällä katsellessaan kaupunkiaan. Hänen nyyhkyvä vaimonsa, apaattinen tytär, ja kaksi vartijaa seisovat hänen takanaan.

"Vastarinta on siis kidnapannut poikani", Ukano sanoi. "He kaikki ovat niin fiksuja, niin hankalia. Aivan kuten heidän Kuninkaansa Bumi".

Hän löi oikean kätensä nyrkkiin. Yksi hänen takanaan olevista vartijoista astui eteenpäin.

"Mitä haluat tehdä, sir?" Vartija kysyi.


Mustista kukista tehty kukkakimpu asetettiin pöydälle.

Azula, ja Ty Lee olivat Ty Leen pukuhuoneessa.

Azula seisoi Ty Leen takana, joka istui pöydän ääressä olevalla tuolilla, ja katsoi peiliä.

"Mikä upea suoritus. En malta odottaa, että näen, kuinka pärjäät huomenna", Azula sanoi Ty Leelle.

Ty Lee hymyilli Azulan heijastukselle peilissä:

"Anteeksi Azula, mutta valitettavasti huomenna ei ole näytöstä".

"Todella?" Azula kysyi.

"Universumi on antanut minulle vahvoja vihjeitä siitä, että on aika vaihtaa uraa", Ty Lee ottia tiaaransa pois, ja laittoi sen peilin päälle. Hän nousi ylös, ja kääntyi Azulaan päin. "Haluan osallistua tehtäväsi suorittamiseeen".

Azula näytti tyytyväiseltä.


Avatar Team, ja Omashun väki oli laakson leirintäalueekka. Joukkoon tosin kuului nyt, vauva, Flopsie, ja kolme vastarintataistelijaa, jotka istuivat yhdessä monista nuotioista.

Vauva yritti edelleen saada Momon kiinni.

Lemuri hyppäsi pois tieltä, ja vauva kaatui alas maahan, aivan Sokan bumerangin viereen. Vauva otti bumerangin käteensä, ja alkoi imeä sitä. Sokka nappasi bumerangin vauvan käsistä.

"Ei! Tuhma Tulikansan vauva!" Sokka huusi Tom-Tomille.

"Yääh yäääh!" Lapsi alkoi itkeä.

Katara katsoi vauvasta Sokkaan, ja löi veljeään kasvoille, ennen kuin laittoi kätensä lanteilleen äidillisellä tavalla.

"Sokka, tuo oli tuhma teko", Airi sanoi vihaisena. Airilla oli pehmeä puoli vauvoille, riippumatta kansakunnista, joihin vauvat olivat syntyneet, sillä asuessaan Läntisessä tuulitemppelissä Airi oli auttanut siellä asuvia nunnia huolehtimaan vauvoista, ja nuoremmista lapsista, jotka olivat asuneet kyseisessä tuulitemppelissä.

"Selvä", Sokka näytti ärsyyntyneeltä. Sokka antoi bumeranginsa takaisin vauvalle, joka lopetti heti itkemisen, ja alkoi leikkiä sillä.

Katara halasi vauvaa takaapäin.

"Heh heh!" Vauva nauroi.

"Oooh, olet niin söpö", Katara sanoi vauvalle. Katara suuteli vauvaa poskelle, kun taas ärsyyntynyt Sokka katsoo toiselle puolelle, nojaten päänsä käteensä, jolla hän nojasi toiseen jalkaansa. "Mmmmm..."

Leikkaa Yungille, joka istuu tulen toisella puolella.

"Toki hän on nyt söpö, mutta kun hän on vanhempi, hän liittyy Tulikansan armeijaan", Nuotion toisella puolella istuva Yung sanoi. "Silloin et enää usko, että hän on niin söpö. Hänestä tulee tappaja".

Katara leikki iloisesti vauvan kanssa veljensä ärsyyntyneen katseen nähden.

Katara poimi vauvan, ja näytti vauvan Yungille.

"Näyttääkö hän sinusta tappajalta?" Katara kysyi.

Yungin kasvot olivat täysin välinpitämättömät hänen katsoessaan söpöä vauvaa.

"Yritän lopettaa tämän sodan, jottei tuosta vauvasta tule tappajaa. Tulen valtias Sozinin mukaan nimetty komeetta palaa tämän kesän lopussa, ja Tulen valtias Ozai aikoo käyttää sitä samalla tavalla, kuin isoisänsä Sozin, joka aloitti sodan. Aion siis lopettaa sodan ennen komeetan saapumista", Airi sanoi muiden katsoessa häntä.

Kraak! Kaikki näkivät heitä kohti saapuvan sanansaattajahaukan. Eläin huusi, ja laskeutui läheiselle kalliolle.

"Sanansaattajahaukka!" Yung sanoi.

Haukan selässä olevasta kapseli kiinnitti Airin huomion, ja häne käveli haukan eteen, ja avasi viestikapselin:

"Siinä on Tulikansan tunnus".

Airi avasi kapselin, ja luki viestin.

"Tämä viesti on Tulikansan kuvernööri Ukanolta", Airi sanoi yllättyneenä lukiessaan viestin. "Kuvernööri Ukano luulee, että kidnappasimme hänen poikansa. Joten...hän haluaa tehdä vaihtokaupan saadakseen poikansa takaisin. Hän ehdottaa poikansa vaihtamista kuningas Bumiin".

(Aamulla)

Airi piti vauvaa sylissään samalla, kun hän tuijotti Omashua. Hän käveli alas mäkeä, jolla hän seisoi, ja katsoi kohti Kataraa, ja Sokkaa, jotka odottivat Appan vieressä.

"Ymmärräthän, että olemme luultavasti kävelemässä ansaan", Sokka sanoi.

"Se on vaihtoehto, joka on otettava huomioon", Airi sanoi, ja hymyili nukkuvalle vauvalle. "Mutta en halua usko niin. Olen varma, että kuvernööri haluaa poikansa takaisin yhtä paljon, kuin me haluamme Bumin takaisin. On uusi päivä. Minulla on hyvä fiilis tästä".


Kuninkaallista kantotuolia kannettiin portaita ylös kohti Omashun kuvernöörin taloa. Azulan siluetti näkyi kantotuolin verhojen läpi.

Seuraavien portaiden juurella Mai odotti kantotuolin saapumista, ja kantotuoli laskettiin Main eteen.

Azula nousi ulos kantotuolista, ja hän, ja Ty Lee kävelivät Main luo. He pysähtyivät hänen edessään.

Mai liitti kätensä yhteen, ja kumartui hieman Azulaa kohti.

"Kerro minulle, että olet täällä tappamassa minut", Mai sanoi Azulalle.

Mai katsoi kohti Azulaa, ja hänen muuten tunteettomille piirteilleen ilmestyi lievä hymy.

"Heh heh!" Azula, ja Mai alkoivat nauraa.

Azula asetti kätensä Main harteille:

"On hienoa nähdä sinut, Mai.

Ty Lee ryntäsi eteenpäin halatakseen Maita. Mai taputteli epämiellyttävästi Ty Leen selkää hieman vasemmalla kädellään.

"Luulin, että karkasit kotoa, ja liityit sirkukseen. Sanoit, että se oli sinun kutsumuksesi", Mai sanoi Ty Leelle.

"No, Azula antoi vähän kovemman haasteen", Ty Lee lopetti halauksen.

"Minulla on tehtävä, ja tarvitsen teitä molempia", Azula laittaa kätensä molempien ystäviensä olkapäille. "Se on käsky isältäni".

"Ota minut mukaan. Teen mitä tahansa voidakseni pois tästä paikasta", Mai näytti vihaisena tietä palatsiin.

(Myöhemmin)

Azula istui Omashun valtaistuimella kahden Tulikansan vartijan rinnalla. Kuvernööri, ja hänen vaimonsa olivat hänen edessään, samoin kuin Mai, ja Ty Lee, ja valtaistuinsalissa oli Tulikansan lippu.

"Olen pahoillani, prinsessa", Ukano kumarsi Azulalle. "Olette tullut Omashuun vaikeana aikana. Keskipäivällä teemme kaupan vastarinnan kanssa saadaksemme siepatun poikamme, Tom-Tomin takaisin".

"Kyllä, olen niin pahoillani kuulla pojastanne, mutta todellakin..." Azula risti jalkansa, ja puristi käsiään, kunnes nousi seisomaan puhuen kuvernöörille ankarammin: "mitä odotit antamalla kaikkien kansalaisten lähteä kaupungista? Isäni on luottanut tämän kaupungin sinulle, ja sinä sotkit asiat!"

Kuvernööri, ja hänen vaimonsa kumarsivat Azulalle.

"Anteeksi, prinsessa", Ukano sanoi.

Azula käveli neljän ihmisen edessä katsoen alas kuvernööriin.

"Pysy tässä", Azula sanoi kun Mai, ja Ty Lee nousivat hänen taakseen. "Mai hoitaa panttivankikaupan, jotta sinulla ei ole mahdollisuutta sotkea sitä".

Azula katsoi ulos ikkunasta, ja rakennustelineen päälle ilmestyneen Suuren Ozain patsas kiinnitti hänen huomionsa:

"Eikä "Omashua" enää ole"Omashua". Nimeän tämän kaupungin uudelleen isäni kunniaksi New Ozain kaupungiksi".

(Myöhemmin)

Airi käveli ystäviensä kanssa suuren Ozain patsaan rakennustelineen eteen heidän seisoessaan suurella puutelineellä.

He näyttivät vakavilta kolmen tytön ryhmän lähestyessä heitä Mai johdolla.

Nosturi laski metallihäkin alas. Se oli häkki, johon Kuningas Bumi oltiin vangittu. Vain hänen päänsä oli jäänyt peittämättä. Muuten hän ei pystynyt liikkumaan.

"Heh heh! Hei kaikki!" Bumi huusi nähdessään paikalla olevat ihmiset.

Airi hymyili nähdessään ystävänsä. Häkki kosketti maata Azulan, ja hänen ystäviensä takana.

"Toitko veljeni?" Mai kysyi Airilta kävellen hieman eteenpäin, ja pysähtyi.

Airi käveli hieman eteenpäin, ja pysähtyi:

"Kyllä. Hän on täällä. Olemme valmiita vaihtokauppaan".

"Olen pahoillani, mutta minulle tuli vain ajatus. Haittaisiko, jos ehdotan sitä?" Azula kysyi Mailta.

Bumi seurasi keskustelua siirtäen katseensa puhujasta toiseen.

"Ei tietenkään, Prinsessa Azula", Mai sanoi katsoen Azulaa.

"Vaihdamme kaksivuotiaan veljesi kuninkaaseen", Azula sanoi Katsoen Bumia. "Voimakas, maantaitaja kuningas?"

"Mmm hmmm!" Bumi nyökkäsi.

"Se ei vain vaikuta reilulta kaupalta, vai mitä?" Azula kysyi.

Mai pohti ideaa. Hän katsoi veljeään, joka haukotteli, ja nojasi iloisena päänsä Sokkan olkapäätä vasten, sillä Sokka piti vauvaa sylissään.

"Olet oikeassa", Mai sanoi, ja Azula hymyili viekkaasti, kun Mai käveli hieman eteenpäin. "Sopimus on päättynyt".

Mai piti kättään ylhäällä, ja elehti vartijoita nostamaan Bumin takaisin ylös. Kun ketjut rullasivat sisään ylhäältä, kuningas roikkui jälleen ilmassa.

"Huhhuh! Nähdään myöhemmin!" Huvittunut Bumi huusi.

Bumi nauroi, ja tuhahti, kun hänet nostetttiin maisemista.

"Bumi!" Airi huusi huolissaan. Hän juoksi eteenpäin liidokin ollessa valmiina, ja lisäsi nopeuttaan tuulentaitamisella. Azula yritti pysäyttää Airin estämällä hänen polkunsa mahtavalla, sinisten liekkien virralla.

Airi vältteli Azulan hyökkäyksiä hyppäämällä korkealle ilmaan.

Azula oli täysin järkyttynyt Airin tekemästä, uskomattomasta hyppystä.

Airi kosketti hetkeksi patsaan ympärillä olevia telineitä, ja työnsi itsensä pois, ja avasi liidokin keskellä ilmaa. Kun hän avasi liidokin, hän menetti hattunsa, jolloin nuoltatuointi jäi näkyviin. Hän piti hatusta kiinni hampaillaan.

"Avatar!" Yllättynyt Azula huusi hypättyään takaisin puu-telineelle.

Airi lensi kohti Bumin arkkua.

Azula hymyili omahyväisesti.

"Onnenpäiväni", Azula sanoi. Hän juoksi hihnapyörän luo, ja räjäytti köyden läpi, joka toimi katkoksena. Vinssi alkoi pyöriä nopeasti. Azula tarttui köyteen, ja hänet vedettiin nopeasti ylös kohti rakennustelineiden yläosaa.

Airi laskeutui Bumin metallihäkin päälle.

"Airi, oletko se sinä? Mistä sinä tulit?" Yllättynyt Bumi kysyi.

"Odota! Me saamme sinut pois täältä", Airi sanoi. Hän hengitti syvään, ja alkoi puhaltaa kylmää tuulta ketjuun, joka nosti Bumia ylös. Ketju alkoi hiljalleen jäätyä.

Mai, ja Ty Lee hyökkäsivät Sokkaa, ja Kataraa vastaan. Mai valmisteli korkokenkiään, kun Katara otti puolustusasennon.

"Meidän täytyy saada vauva pois täältä!" Katara huusi.

Sokka puhalsi piisonin pilliin, ennen kuin katsoi siskoaan leveästi hymyillen:

"Olen paljon sinua edellä!

Tom-Tom kurkotti pilliin, ja alkoi leikkiä sillä.

Sokka, ja Katara lähtivät juoksemaan kohti suuren lavan reunalle. Ennen kuin he pääsevät siihen, Ty Leen nyrkki tuli esiin yhdestä lattian reiästä, ja iskee Sokan jalkaan, jolloin tämä kaatui, ja liukui kohti reunaa. Hän puristi vauvaa suojelevasti syliinsä valmistautuen pahimpaan, mutta he pysähtyivät juuri ajoissa.

Katara, joka näki Ty Leen hyppäävän ulos lattiassa olevasta reiästä, ja lähti juoksemaan kohti Sokkaa. Katara käytti vedentaitamista vetäen vettö pussistaan hyökätäkseen Ty Leetä vastaan, mutta huomasi jotain takanaan.

Mai heitti neljä heittoveistä kohti Kataraa.

Katara reagoi nopeasti nostamalla useita puisia lankkuja vesipiiskallaan. Veitset uposivat Kataran käyttämään puuhun. Katara ampui taas vesipiiskallaan puulaudat kohti Maita.

Katara kääntyi yhdellä, sujuvalla liikkeellä kohti Ty Leetä, joka oli jo melkein saavuttanut Sokkan, ja vauvan. Vesipiiska tarttui Ty Leen nilkkaan, ja vetu hänet maahan. Tämä antoi Sokkalle aikaa nousta ylös, ja suunnata läheisille tikkaille. Hän liukui alas tikkaita pitkin, ja alkoi laskeutua rakennustelineiltä.

Bumi, ja Airi olivat edelleen ilmassa. Airi yritti edelleen jäädyttää ketjua hengittämisellään.

"Airi, lopeta puhalluksesi hetkeksi", Bumi sanoi.

Airi onnistui lopulta jäädyttämään ketjun, kun rakennustelineiden päällä tapahtui räjähdys. Kabam!

Azula työntyi ilmaan, ja ampui sinisen tulisäteen Airia kohti voimakkaalla potkulla.

Airia hämmästytti Azulan äkillinen ilmestyminen, ja nopea hyökkäys, mutta Airin loi toiseen käteensä tulta, ja ohjasi omalla liekillään Azulan hyökkäyksen kauemmas.

"Pidä nyt kiinni vain", Bumi sanoi, ja Airi piti yhä kiinni ketjusta, kun Airin sauvan liike katkaisi jäätyneen ketjun, ja he putosivat vapaasti alas. "Duahhh!"

Airi käänsi Bumin arkun, joten hän törmäisi maahan pää ensin. Kun he olivat törmäämässä yhteen Omashun kouruista, Airi loi tuulesta ilmapallon niiden alle murtaakseen heidän putouksensa. He liukuivat nopeasti alas kourua pitkin, johon he laskeutuivat.

Azula seurasi spektaakkelia rakennustelineiden huipulta. Hän rypisti kulmiaan, ja ryntäsi läheiselle kourulle, ja jahtasi Avataria, ja kuningasta liukuen alas kourua pitkin omassa laatikossaan.

"Se on aivan kuin vanhaan, eikö niin, Bumi?" Airi kysyi.

Kuningas Bumi näytti vakavalta:

"Airi, minun täytyy puhua sinulle!"

"Kiva nähdä sinuakin!" Airi huusi.

Airi hymyili vielä, kunnes hän huomasi jonkun, joka lähestyi heitä nopean lähestyvän kourussa hänen vasemmalla puolellaan olevassa kourussa. Hän kääntyi katsomaan, mikä se oli vain nähdäkseen Azulan, joka ampui useita tulipalloja heitä kohti. Hän pyöritto sauvaa päänsä yläpuolella kääntääkseen ne takaisin. Molemmat kourut tulivat yhteen, ja Azula oli nyt Airin, ja Bumin takana. Airi suuntasi puuskan kohti Azulaa, mutta hän jakoi sen kädet ristissä edessään. Hän kosti useilla tulipaloilla. Airi hyppäsi niiden alle, ja alkoi kauputella sauvaansa lisäämällä hänen, ja Bumin nopeutta.

He tulivat lyhyin väliajoin kourun osaan, jonka päällä oli puiset kaaret. Airi leikkasi ne läpi ilmaterällä, jolloin ne putosivat radalle.

Azula joutui pölypilviin putoavien roskien kaatamaksi. Kun hänen laatikkonsa tuli jälleen esiin, se näytti olevan tyhjä.

"Huoh!" Airi huokaisi helpotuksestan, kun Azulaa ei enää näkynyt, mutta hänen huokauksensa muuttui nopeasti huudoksi, kun Azula nousi jälleen laatikosta lähettäen uuden tulisäteen häntä kohti. "Aaaaa!"

Airi heittäytyi vatsalleen välttääkseen Azulan hyökkäyksen.


Suurelle puiselle alustalla, jossa Mai, ja Katara vielä taistelivat Mai väisti Kataran vesipiiskat, ja vastasi hänen hyökkäyksiinsä ampumalla stilettoja jalkaansa kiinnitetystä kantoraketista.

Katara puolusti itseään helposti jäädyttämällä veden muodostaen jäämuurin.

Mai käytti tätä aikaa hyökkäämiseen.

Vedentaitaja puolusti itseään vangitsemalla Main oikean käsivarren vesivirtaan, ja jäädyttämällä sen.

Yllättynyt Mai yritti murtaa jäätä, mutta epäonnistuu.

Ty Lee kiipesi Kataran takana olevalle tasolle. Hän pomppi Kataraa kohti, ja löi häntä useilla, nopeilla töksillä käsivarsiin.

Katara yllättyi tästä hyökkäyksestä, ja menetti hallinnan maahan roiskuvasta vesisuihkusta. Hän yritti nostaa vettä uudelleen, mutta se liikkui vain vähän.

"Kuinka aiot taistella ilman taitamis-voimaasi?" Mai kysyi pilkallisesti Ty Leen hypättyä Main viereen.

Mai veti viittastaan sain, ja tähtäsi järkyttyneeseen Kataraan. Juuri kun Mai aikoi heittää aseen, Sokkan bumerangi tiputti aseen Main kädestä.

Ty Lee, ja Mai pyörivät ympäri nähdäkseen Sokkan lentävän Appalla paikalle.

"Näytän pärjäävän!" Sokka sai bumerangin kiinni.

Sokka, ja Appa laskeutuivat Kataran, ja hänen hyökkääjiensä väliin. Kun Appa laskeutui, Appa iski häntänsä lujasti maahan, jolloin Mai, ja Ty Lee lennähtivät pois telineiltä.

Sokka, ja Katara lensivät alas Omashun kourujen päälläe Appan selässä. Katara katsoi, ja osoittaa vasemmalle:

"Airi on tuolla!"

"Voimme saada hänet kiinni!" Sokka tuijotti suuntaan, johon Katara osoitti.

Appa muutti kurssiaan lentäen kohti Airia.


Azula, joka oli edelleen hyökkäyksessä ohjaten useita tulisäteitä Airiin smalla, kun Airi pyöritteli sauvaansa puolustukseksi, kun he vielä liukuivat alas kourua pitkin.

Appa lensi Airin viereen.

"Odota, Bumi! Matkamme on täällä!" Airi huusi.

Appa kääntyi välttääkseen toista, sinistä tulipaloa. Kun Appa siirtyi jälleen lähemmäs, Airi nost arkun lyömällä sauvallaan kourun kylkeä. Katara, ja Sokka yrittivät tarttua arkkuun, kun se kulki pään yläpuolella, mutta he eivät pystyneet tarttumaan siihen.

"Aaaaaa!" Bumi huusi, kun hän, ja Airi olivat putoamassa.

Airi siirsi arkun vaakasuorampaan asentoon ilmassa.

Heidän putoamisen rikkoi toinen kouru, kun he laskeutuivat poikittain sen päälle murtautuen suoraan läpi. He laskeutuivat toiselle kourulle, ja alkoivat jälleen liukua alas Azulan seuratessa heitä.

Azula loi pyörivän liekin kiekon, ja lähetti sen alas kouruun. Se saavutti nopeasti Airin, ja Bumin.

Bumi kurkisti tulevaa tulilevyä, ja puristi hampaitaan ponnistellen. Kourun keskelle kohosi maapatsas, joka suojasi Airia, ja Bumia hyökkäykseltä.

Azula haukkoi henkeä huomatessaan, että hänen tiensä oli tukossa. Hän hyppäsi ylös ajan kynnyksellä, ja liukui alas kourua pitkin jalan samalla, kun hänen laatikkonsa iskeytyi palasiksi osuessaan kallioon. Lopulta hän pysähtyi keskelle kourua katsoen tyytymättömänä Airiin, ja Bumiin, jotka jatkoivat laskeutumista.


Airi, ja Bumi olivat lähestymässä kourun loppua.

"Pystytkö yhä käyttämään maantaitamista? Jopa ollessasi häkissä?" Airi kysyi järkyttyneenä.

"No, ne eivät peittäneet kasvojani", Bumi sanoi.

Bumi ponnisteli jälleen ponnisteluissaan, ja nosti toisen maapylvään estääkseen heidän laskeutumisensa kourua pitkin. Arkku osui siihen, ja päätyi seisomaan suoraan kiven huipulle, kun taas Airi laskeutui sen eteen katsoen ystäväänsä.

En ymmärrä. Mikset vapauttanut itseäsi? Miksi antauduit, kun Omashuun hyökättiin? Mikä sinua vaivaa, Bumi?" Hieman ärsyyntynyt, ja vihainen Aiei kysyi.

"Kuuntele minua, Airi. Taistelussa on vaihtoehtoja, joita kutsutaan jingiksi. Se on valinta siitä, miten suuntaat energiasi", Bumi puhui rauhallisesti.

"Tiedän! On positiivista jingiä, kun hyökkäät, ja negatiivista jingiä perääntyessäsi", Airi sanoi miettien tilannetta.

Bumi hymyili iloisesti:

Ja neutraali jing, kun et tee mitään!"

"On kolme jingiä?" Airi kysyi.

"No, teknisesti niitä on kahdeksankymmentäviisi, mutta keskitytään vain kolmanteen. Neutraali jing on avain maan taivutukseen. Siihen kuuluu kuunteleminen, ja hyökkäyksen oikean hetken odottaminen", Bumi sanoi.

"Siksi luovutit, eikö niin?" Airi kysyi ymmärrettyään.

"Kyllä, ja siksi en voi nyt lähteä Omashusta", Bumi sanoi.

Airi kääntyi surullisena ympäri, ja oli hieman pettynyt:

"Luulen, että minun on löydettävä joku muu opettamaan minulle maantaitamista".

"Opettajasi on joku, joka hallitsee neutraalin jingin. Sinun täytyy löytää joku, joka odottaa, ja kuuntelee ennen hyökkäämistä", Bumi sanoi.

Momo laskeutui Airin harteille.

"Hei, Momo!" Airi sanoi.

"Momo itse hallitsee muutaman jingin!" Bumi ilmoitti.

Momo huusi äänekkäästi Bumille.

"Hyvästi, Airi. Nähdään, kun aika on oikea", Bumi sanoi.

"Heh heh!" Bumi antoi arkkunsa kaatua taaksepäin, ja se alkoi nousta kourua pitkin ylös. Hän nauroi, ja kuin hullu, kun hän käytti maantaivutusta ajaakseen hänet takaisin kourun huipulle jättäen Airin, ja Momon taakse.

(Myöhemmin illalla)

Kuninkaallista kantotuolia kannettiin pitkin kaupunkia Main, ja Ty Leen kulkiessa sen vieressä.

"Joten, me jäljitämme veljeäsi, ja setääsi, vai mitä?" Mai kysyi kantotuolissa istuvalta Azulalta.

Ty Lee kääntyi Main puoleen hieman kiusoitellen:

"On mielenkiintoista nähdä Zuko uudelleen, eikö niin, Mai?

"Ennen olisin saattanut innostua siitä hieman, mutta en enää", Mai sanoi.

"Kyllästyitkö sinä Zukoon?" Azula kysyi.

"Hän välittää vain isänsä miellyttämisestä, joten kuka tahansa kyllästyisi siihen", Mai sanoi. "Olen löytänyt uuden kiinnostuksen kohteen".

"Se ei ole enää vain Zuko, ja Iroh", Azula sanoi vakavalla äänensävyllä. "Meillä on nyt kolmas tavoite".


Airi kurkisti yöllä alas kuvernöörin talon kourujen yli.

Kuvernööri piti vaimoaan sylissään heidän katsellessaan kaupunkia surullinen ilme kasvoillaan.

Airi laskeutui hiljaa heidän taakseen, ja laittoi Tom-Tomin lattialle. Airi lähti jälleen liikkeelle, ja seisoi taas kuvernöörin talon katolla, kun Tom-Tom käveli vanhempiaan kohti.

"Heh heh!" Tom-Tom nauroi, ja kun hänen vanhempansa kuulivat lapsen naurun, he kääntyivät ympäri, ja haukkovat henkeään yllätyksestä, ja jännityksestä.

"Tom-Tom!" Michi huusi iloisena.

Kuvernööri, ja hänen vaimonsa ottivat lapsensa iloisina syliinsä katolla istuvan Airin katsoessa. Airi hymyili yhdistyneen perheen iloiselle kohtaukselle ennen lähtöään.